Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Täältä näkee 2024 luonnonpoistuman, miten sekin huomioidaan hakkuusäästöä laskettaessa.
Totta kai, mutta ei kannata sotkea tähän yksittäisen metsälön tarkastelua. Kokonaisuus ratkaisee.
Nythän on muotia tarkastella yksittäisen hehtaarin hiilinielua päätehakkuun jälkeen ja maapäästöjä löytyy, kun hakkuutähteetkin ovat mukana.
Viimeisen vuoden aikana Suomen runkopuuvaranto on kasvanut 26 milj.m3. Ruotsin ketoimella 1,1 laskien, hakkuusäästön CO2-nielu oli n. -29 Mtn.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/uutiset/luke-puuston-kasvu-lisaantynyt/#e6075564
Käyrän kulmakertoimen kääntymisen alaspäin ei tarkoita lajimäärän vähentymistä vaan lajimäärän lisääntymisen suhteellista hidastumista, mutta lajimäärä sinällään lisääntyy, vain hitaammin.
Okei.
Eipä näy sitten metsien kasvu tai hiilinielu lisääntyvän yhtään ajan funktiona, kun on suhteellista kasvua.
”Jonkilainen keskiarvo…näkevä suhteen havaitsee”
Punaisen kirjan lukeneena, kun jo mainisi Taulukonkin 5, Husku kai tietää, että Punainen kirja on arvioinut 9499 ja Lajikeskus 10312. Turhaahan minä näitä toistan.
Sana suhteellinen oli todella väärä. Sanotaanko sitten että 10 000 on kaunis keskiarvo kuten Trump sen sanoisi.
Juuri näin kun Maalaiseppo sanoo.
Luken Hannu Ilvesniemen mukaan kivennäismaiden metsissä hiili jakautuu suhtessa 40 % maanpinnan yläpuolella ja 60% maanpinnan alapuolella.
Maanpinnan yläpuolinen metsä runkopuuta 500 m3/ha vastaa CO2-varastoa n. 100 tn ja maanpinnan alapuolella CO2-varasto silloin on 1,5*100= 150 tn.
Biosoil-tutkimuksen tuloksia oli myös, että kivennnäismaiden avohakkuualueiden maaperän hiili jopa lisääntyi.
Linkki:https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#e6075564
Häkkinen: Jos oikein tulkitsen Kurjen väittämiä niin hän sanoo, että, jos vanhat metsät hävitetään tyystin niin n 3000 lajia tuhoutuu
Häkkisen ei ole nyt tutustunut, mitä olen kirjoittanut .
Mm. tässä edellä ”Lisäksi kaikki vanhojen metsien lahopuuulajit läytyvät muistakin metsien ikäluokista, kun v-lisämääre lajille tarkoittaa, että esiintyy myös nuoremmissa ikäluokkissa, jos siellä on lahopuuta.”
Minun väittämä on että, jos vanhat metsät hävitetään yhtään lahopuulajia ei häviä, sillä ne löytyvät kyllä muista ikäluokista.
Mutta jos pelkästään vanhojen metsien lajit uhanalaisarvioitaisiin, niin uhanalaisuus prosentti olisi siellä 80…90% kieppeillä kun jo lajeilla, joidenka ensisijainen elinympäristö on vanhat metsät, uhanalaisuus esim. vanhoissa lehdoissa on n.40%.
Hävinneitä lajeja kyllä löytyisi ainakin satoja. Sillä kasveja (juuret maassa) Vuokko sanoo olevan vanhoissa metsissä n.30, kun hakkuuaukolla jo on n. 120 lajia.
AJ: ”Ei päällekkäisyyksiä” ei tarkoita, että jonkin lisämääreen saanut laji ei voisi esiintyä luonnossa eri luontotyypeissä,
Sitähän minä olen koettanut selittää. Metsätyypeissä lajeilla on päällekkäisyyksi kuten esimerkiksi lehdoilla ja lehtomaisilla kankailla.
Ne muut luontotyyypit esim. kalkkipitoiset kalliot voinee jättää tämän kiistelyn ulkopuolelle.
Onhan tämä Seppo Vuokon vastaus Luontopaneelin väitteisiin ollut jo päivän selvä paitsi muutamalle pässille jo pari vuotta. Nyt vain saatiin vahvistus sille yo-tentin biologian kysymyksestä.
Ei puhu Panu Halme tuhansista haamulajeista, joita ei edes ole listattu mihinkään.
Puupelloissa ovat kaikki n. 10 000 metsälajia, mutta vanhoissa metsissä vain n. 3000.
Seppo Vuokko: Valitettavasti mikään Luontopaneelin väitteistä ei ole tutkimuksin oikeaksi osoitettu, ei 30 prosentin suojelutavoite, ei luonnontilaisten tai vanhojen metsien erityisen suuri monimuotoisuusarvo eikä edes luontokato.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/vuokkoluontopaneelista/#e6075564
Eli hänen mielestään vanhoissa metsissä on murto-osa muiden metsien lajeista, 9498 vs 1163.
Kysyin tatä Hyväriseltä, ja vastaus oli eivät ole päällekkäisiä.
Samoin kysyin miten paljon päällekkäin nuo vanhojen metsien ja muiden metsien lajit päälekkäin, mutta Hyvärinen ei vastannut mitään.
Minun käsitykseni on ollut tämän jälkeen, että menevät osittain päällekkäin, mutta en tiedä kuinka suurelta osalta.
Nythän tuo ratkesi yo-kokeen kysymyksessä. Vanhoissa metsissä on arvioituja lajeja n. 3000, joista vanhojen metsien ensisijaisia arvioituja lajeja on n. 1163 ja toisisijaisia päällekkäin meneviä n. 2000 lajia.
Eli Seppo Vuokon näkemykset vanhojen metsien heikosta lajimonimuotoisuudesta pitävät paikkansa.
Lisäksi kaikki vanhojen metsien lahopuuulajit läytyvät muistakin metsien ikäluokista, kun v-lisämääre lajille tarkoittaa, että esiintyy myös nuoremmissa ikäluokkissa, jos siellä on lahopuuta.
Talousmetsiin tulee hakkuissa miljoonia kuutiota kantoja ja hakkuutähteitä lahopuuksi joka vuosi. Kantoja ei lasketa lahopuuksi.
Lahokaviosammal on hyvä esimerkki siitä, kuinka sitä on käytetty estämään kaikenlaista rakentamista, vaikka siitä nykyään on tieto, että sitä vahän joka paikassa. Helsingin monitoimihallin rakentaminen meni oikeuteen ja kun sammalen esiintymien arviuointi annettiin ulkopuoliselle ei Lajitietokeskukselle, niin alkoi sammalta löytyä vähän joka kannosta. Eli sitä opittiin etsimään oikeasta paikasta ”kannoista”.
Vieläkään lajitietokeskus ei ole korjannut lajitietoja Lahokaviosammalesta. On erittäin uhanalainen ( EN), vaikka ei ole yleisenä uhanalainen eikä enää estä mitään rakentamista.
