Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Ja näkeehän puoli sokea reettakinn jos hänet mtsään viedään että vähänpä juuria on maaperässä kun tuulen kaatamia kuusia tyveltä katselee, suurin osa juurista eli lähes kaikki juuret ovat kasvaneet kasvunsa ja paksuutensa kivennäismaan päällä.
Tässä on hitaammallekin tutkimus maaperän hiilestä. Ei sitä kaikkea hiiltä kaatuneen puun juuristossa ole näkyvillä ja tarkastelutaso alaspäin on kannon taso. Puu jaetaan suhteissa runkopuu 58%. oksat+latvus +naulaset+ lehdet 20% ja kannot +juuret+hienojuuret 22%. Runkopuu tarkoittaa kannosta leikattua osaa ilman oksia.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#5dfaa1a5
Etelä-Suomen metsissä maanpinnan alla hiiltä (C) on n. 61 tn/ ha ja maanpinnan yläpuolella 42 tn/ha, joka vastaa runkopuuta keskimäärin 150 m3/ha. Hiilen osuus maanpinna alapuolella saadaan selville kuumentamalla 1 m2 ja 0,5 m syvyinen maamassa juuret ja kanto mukana niin, että kaikki siinä oleva biomassa palaa hiilidioksidiksi (CO2).
Suosittelisin Tomperille joksikin aikaa kuunteluoppilaan paikkaa, että nämä hiilinielu asiat vähän selkiintyisi.
Esim. Turun satamaa pitää jatkuvasti ruopata, jotta laivat mahtuu kulkemaan.
Tuohan on kaikkien jokien luonnollinen ominaisuus, että jokisuut täyttyvät joen tuomista maamassoista. Joki syövyttää hienojakoisia maita ja hakee uomaa tasaisella maalla koko ajan. Savilietteellä pienten purojen varsilla kevään tulvavesillä on lannoittava ja rehevöittävä vaikutus metsälle ja muulle kasvillisuudelle. Siksihän puronvarret ovat Suomen luonnon helmiä karuihin kankaisiin verrattuna.
Kun ojitukset ovat vähentyneet mutta likaantuminen on 2000 luvulla pahentunut niin kaikki viittaa siihen että ravinnekuormitus on lisääntynyt.
Tästähän on keskusteltu esim Littoisten järven osalta, johon ei tule yhtään ojaa. Miksi se on Suomen huonovointisin järvi?
Nykyään on enemmän sisäistä kuormitusta ja se kalakanta mikä sotien jälkeen ruokapulassa pyydettiin ja syötiin, vähensi vesien ravinnekuormaa. Nyt sen mittakaavan kalanpyyntiä ei harrasteta. Ja vesistöjen tilaa korjaillaan pyytämällä niistä roskakalaa.
Jokainen verkkokalastaja tietää, miten verkkojen limoittuminen ja likaantuminen on lisääntynyt suurimpia järviä myöten viimeisen 20 vuoden aikana,
Ainahan tällaista on verkkojen limoittumista on ollut ja varmasti likaantuminen on lisääntynyt.
Siksi jo monet kerrat olen kannattanut sitä, että sisävesistöjen tilan parantaminen on tärkein osa entisöintiä.
Ratkaisut pitäisi olla parempia kuin pienet laskeutusaltaat.
Kyllähän se jotakin onnistumisesta kertooa että asiantuntijoiden mukaan suomessa on lähes 2000 lajia sukupuuton partaalla, paikallisesti elikkä suomen alueella, jotkut ainutlaatuisia lajeja kuten Norppa joka ei palaa jos häviää muualla ei ole.
Ei norpan ongelmien syy liene metsäammattilaiset.
Suomen uhanalaista lajeista 2667 noin 2350 on jo suojeltu ja hakkuiden ulkopuolella pienellä alalla 1..3% Suomen metsien pinta-alasta perinneympäristöissä, lehdoissa, harjuilla, paahderinteillä, rannoilla, vesissä, kivikoilla, kallioilla ja tunturipaljakoilla.
Loput n.300 ovat talousmetsissä, joihin vanhat metsätkin kuuluvat. Nämä uhanaliset lajit ovat sitten joko eri ilmaston lajeja, jotka Suomessa elää sinnittelevät elinympäristönsä äärirajoilla tai pienen populaation lajeja, joidenka ainoa uhatekijä on tämä pieni populaatio.
Suomesta ei ole hävinnyt yhtään lajia elinympäsritöissä M, Mk ja Mv viimeisten 50 vuoden aikana metsien hakkuiden tai käsittelyjen vuoksi.
Lisäksi Suomen mmonimuotoisuus-indeksi on 96% eli maailman paras metsätaloutta harjoittavista maista.
Ei nämä metsäammattilaiset ole ihan joka paikassa onnistuneet. Satoja järviä pilattu ojituksilla.
Suomen matalat järvet ovat olleet mataloitumassa ja tuhansia vuosia. Tässä lähellä on kolme 1,0..1,5 m syvyistä pientä järveä, joista yhtä on tutkittu ja todettu, että luonnon ojien tuomaa kivennäismaa sedimenttiä pohjassa oli 15m, joka oli vanhempaa perua kuin viimeiselta 50 vuodelta. Tuon yhden järven lahteen laskee metsähallituksen satojen hehtaarien ojitusvedet. Kiintoainesta ojan suussa on muutaman aarin verran näkyvissä, jonka poistaminen ei ole mikään suuri tehtävä. Toisin ranta on puutonta pehmeää turvemaata, mutta telakaivurilla voisi käydä putsaamassa ojan suun ja samalla syventää ja levittää ojan kokoista puroa 100m matkalla järvestä. Eikä maksa paljon. Näihin vesitötapauksiin sitä ennallistamisrahaa voisi käyttää. Noin 1m syvyinen ja 5 ha kokoisen lahden umpeenkasvamisen varsinainen syy näkyy olevan vesirutto. Kesällä vähän veden aikaan veneellä liikkuminen on vaikeaa. Tämänkin järven lahdet ovat umpeen kasvamassa luonnostaan. Jään alla vettä talvella hyvä jos 0,5 m.
