Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Suotutkija Paavo Ojanen on ollut haastateltavana Metsälehden Tiede-liitteessä, jonka ilmeisesti kaikki tilaajat saivat viime viikolla.
Aiheesta ”Rehevät suot avainasemassa” kohdassa 1. Miten puuntuotanto ojiteuilla soilla vaikuttaa ilmastoon?
Paavo Ojanen: Ojituksen seurauksena suon turvekerros alkaa hajota ja turpeesta vapautuu hiiltä. Samaan aikaan hiiltä sitoutuu puustoon ja turpeen kuivuessa metaanipäästö vähenee. Ilmaston kannalta tällä on täthän asti ollut viilentävä vaikutus.
Ojanen ikään kuin piilottelisi metaania tuossa, niin epäselvästi on esitetty ja jätetty siihen.
No mitä suomennan. Ojanen sanoo rehevän luonnon suon kasvihuonekaasu metaanin päästöjen vähentymisen ojittamisen seurauksena (kuivuminen) vaikuttavan ilmastoon viilentävästi, mutta ei sano miten paljon. Hän on itse (linkissä Ojanen sivu 7 alla) antanut rehevän luonnon suon metaanipäästöiksi enimmillään 12 ekv tn/ha/v (6…12 ekv tn/ha/v), jotka siis loppuvat ojituksella. Mutta hän ei mainitse, että metaani olisi mukana metsäojitetun rehevän suon taselaskelmassa nieluna.
Linkki on seuraavassa postauksessa Linkki A.
Ojitettu rehevä suo päästää hiilidioksidia ilmaan (ks Ojasen linkki alla) enimmillään n. 4 tn/ha/v ja päästö loppuu 80cm ojasyvyydellä.
Eli hiilidioksidipäästöt eivät ole koskaan suuremmat kuin metaanipäästöjen loppumisen viilentävä vaikutus metsäojitetuilta turvemaapohjilta.
Linkki on seuraavassa postauksessa Linkki B.
Miksi ei käsitelty karujen metsäojitettujen soiden päästöjä, josta hyvä esimerkki on lukijoiden kuvissa tämä?
Linkki https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/kasvaako-nama-tukiksi-2/
Ei ilmeisesti sovi ajan henkeen, sillä nehän ovat hiilidioksipäästöjen sijaan hiilinieluja ja niiden metaanipäästöt ovat lisäksi loppuneet. Ovat siis hyviä kasvihuonekaasunieluja. Ks linkki B Ojanen yllä.
Viittasin 20 miljoonan potilla metsien hiilinielun vertailutason laskentaan.
Suomi itse (Suomen ilmastohurahtaneet neuvottelijat) on mennyt hyväksymään vertailulaskelmien periaatteet.
Siinähän rajoituksia aiheuttaa vertailukausi 2005-10, jolloin Suomen hakkuut olivat pienemmät ja hiilinielu vastaavasti suurempi eikä hakkuita saisi lisätä. Lisähakkuuoikeuksista Suomen pitäisi maksaa.
Ruotsilla hakkuut taisivat olla kasvun tasoa ja vertailutaso voi sitten tästä syystä olla Suomea pienempi. Ruotsihan on luokitellut turpeenkin itselleen edulliseksi uuriutuvaksi, mutta Suomen hurahtaneet ovat luokitelleet sen Suomen vahingoksi uusiutumattomaksi. EU ei ole vaatinut mitään.
Kyllä Suomen päättäjille ja nykyiselle hurahtaneelle hallitukselle sopisi vielä tiukempi vertailutaso kuin mitä EU vaatii.
Suomessa pitäisi jonkun muun tahon ruveta laskemaan metsien hiilinielu ilman näitä rajoitteita.
Minua ne eivät rajoita.
Suomen kasvihuonekaasutase on nyt reilusti positiivinen ja ollut aina.
Suomi ei lämmitä maapallon ilmastoa eikä Suomen tarvitse tehdä mitään ilmastotoimia.
Tasaikäiskasvatuksessa (kiertoaika 100v ja kasvu 5m3/ha) joka vuosi tulisi 1 ha päätehakkuuseen 300 m3 ja 1ha ensiharvennukseen 75m3 ja 1ha toiseen harveenukseen 125 m3.
Tuon määrän puuta saanee jo myytyä.
Tai 2ha päätehakkuuseen ja ensimmäiseen harvennukseen sekä toiseen.
JNE
Jatkuvassa kasvatuksessa pitäisi käydä poimimassa puita monta kertaa suuremmalta alalta?
Ajomatkaa tulee moninkertaisesti.
Ajatusleikki – 10 puolen motin puuta tekee 5 m3. Eli kymmenen uutta kasvatuskelpoista tainta pitää syntyä vuodessa hehtaarille, että tasapaino säilyy – vai kuinka? Onko se paljon vai vähän?
Miten ne saadaan syntymään oikeisiin paikkoihin?
Se mitä olen nyt vuosien mittaan tutustunut näihin kasvihuonekaasu asioihin, niin esitän yksinkertaistetun laskentakaavan metsien hiilinielulle vuonna 2020.
Suomen metsien kasvu 110 milj.m3 ja kokonaispoistuma 80 milj.m3 vuonna 2020.
Kasvun hiilinielu= -1,29 (runkopuu+karike (oksat, kannot juuret) *110= – 142 milj.tn/v
Poistuman vähennys = +1,24 (5 %-yksikköä karikkeesta jää maaperään) *80 milj.tn/v= 99 milj.tn/v.
Lisäksi pitempiaikainen puutuotenielu n. 7 milj.m3 vastaa CO2-sidontaa =0,9*7= – 6.3 milj.tn/v.
Suomen metsien hiilinielu 2020 olisi = -142+99-6,3= 49,3 milj.tn/v
Suomen energiasektorin päästöt 53 milj.tn/v.
Petteri Taalas aamu tv:ssä kehoitti lopettamaan kiihkoilun ilmastoasioissa.
Hyvä niin.
Suomihan ei ole ollut vastuussa ilmastonmuutoksesta oikeastaan koskaan, kun nielut ovat olleet suuremmat kuin päästöt aina.
Tiennee varmaan senkin.
AY-liike vaikuttaa monesti välittävän lähinnä työssä olevista
Tämä suomalainen ay-liike ei ole välittänyt eikä välitä työssä olevista pätkän vertaa, vaan tekee niistä työttömiä.
Esimerkkejähän tältäkin vuodelta on yllin kyllin ja pitemmältä ajalta ollaan jo miljoonaluokassa.
Suomella täällä periferiassa ei voi olla omaa palkkapolitiikkaa, kun ollaan yhteisvaluutassa, vaan hintakilpailukyvyn säilyttämiseksi palkkoja on korotettava kilpailijamaiden mukaan tuottavuus ja etäisyys markkinoista huomioiden.
Näin kaikille voidaan taata työtä ja kustantaa julkinen sektori avoimen sektorin verotuloilla.
Suomen idänkaupan loppumiseen liittyy perustavan laatuinen väärinkäsitys. Se ei johtynut mistään Neuvostoliiton ja jatkona Venäjän ulkomaankaupan yleisestä lakkaamisesta. Kyllä maa kävi kauppaa koko siirtymäkauden ajankin. Suomen Clearinkauppa (tavaranavaihto) alkoi yskiä jo 1980 lopulla, sillä Neuvostoliitto alkoi ostaa halvempaa tuontitavaraa maailmanmarkkinoilta, sillä Suomen palkkakustannusten hurjan nousun vuoksi suomalainen tavara oli hinnoitellut itsensä ulos markkinoilta jo tuolloin.
Kun Neuvostoliitto romahti 1990, Venäjä sitten siirtyi ulkomaankaupassaan valuuttapohjaiseen kauppaan 1.1.1991 myös Suomen kaupassa, jolloin tuonnista päättivät nyt yritykset ei hallinto ja Suomi oli näin 40% palkakorotusten seurauksena hinnoitellut itsensä ulos Venäjän markkinoilta. Maailmanmarkkinoilta sai halvemmalla.
Turhaan Kurki pelkää kommunistista vallankumousta. Sen etsikkoajat olivat itsenäisyyden alussa ja sotien jälkeen. Aika ja aatteet ovat tuon jälkeen muuttuneet, pitäisi Kurjenkin se ymmärtää.
No ei tässä enää kommunismin pelosta ole kysymys vaan siitä, että beljakovilainen ay-liike jatkaa vain työttömien tehtailua elää ja voi hyvin nyky Suomessa ja kaikki sitä vielä kannattavat.
Rentola huomauttaa, että Beljakov katseli Suomea Italian-kokemustensa lävitse. Toimelias suurlähettiläs yllytti ammattiyhdistysväkeä korpilakkoihin. Marraskuussa 1970 Beljakov viestitti, millaisia palkankorotuksia Suomen ammattiyhdistysliikkeen tulisi vaatia. Jos työnantajat eivät hyväksy korotuksia, maa ajautuisi yleislakkoon. Se olisi hyväksi vallankumoukselle. Mikäli elinkeinoelämä rupeasi maksumieheksi, niin Suomen kilpailuasema ulkomaankaupassa heikkenisi ja riippuvaisuus Neuvostoliitosta kasvaisi.
https://www.kaleva.fi/beljakov-nojasi-lakkoliikkeeseen/2139935