Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
https://bsssjournals.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/ejss.70154
Malli laskee maaperän hiilivarastoja vuoteen 2110. JK-kasvatuksen markkinamiehet Raisa Mäkipää ja Aleksi Lehtonen mallin kehittäjinä.
Tutkimuksen koealoilla ei ole jk-metsää, vaan jaksolliseen metsään on tehty jk-kasvatuksen mallinen harvennus. Jk-metsäksi voi tituleetata metsää vasta sitten, kun kaikki jaksollisen metsän suuret puut on hakattu tulevissa jk-harvennuksissa ja kun ollaan vihdoin jk-metsässä, niin siitä eteenpäin kasvu sitten puolittuu.
Kun jk-metsän kasvu jää puoleen jaksollisen metsän kasvusta, niin ei siellä maaperässä voi olla enempää hiiltä kuin jaksollisessa, maaperän hiili korreloi päällä kasvan metsän kuutioden määrää suhteessa 40%/60%.
Ilvesniemen Biosoil- tutkimuksessa kivennäismaan aukolla maaperän hiili kasvoi ei vähentyt.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168192323000552
Jatkoa tuolle Korkiakoski 2019 tutkimukselle.
Täältä löytyy puustotiedot ennen hakkuita.
Hakkuutähteet laskettu linkin mukaan: ”https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1”
On the other hand, decomposition of logging residues increased emissions from the site; the emissions from the residues were estimated to be 49 % of the total ecosystem respiration in the first summer after clear-cutting. In the second summer, ground vegetation and its primary production recovered noticeably. On the other hand, the emissions from the logging residues decreased, as part of the residues had decomposed during the previous summer. In total, these changes reduced the net emissions of the site by 41 % compared to the first summer.
Tuossa Junnilan mielipiteessä tarvittaisiin Kurkea avuksi kun siellä väitetään että metsämaa on kasvua suurempi päästölähde ensimmäiset parikymmentä vuotta.
Kivennäismaan avohakkuut ovat Ilvesniemen mukaan jopa pieni nielu koko ajan. Turvemaat ovat toinen juttu. Karut ojitetut suot ovat Ojasen mukaan pieni neilu, mutta rehevät kuten Lettosuo ovat kyllä alkuun päästö, mutta lopulta nielu. Kuinka pitkän ajan jälkeen vaikea sanoa. Mutta ennen avohakkuuta Lettosuo (Alue D) oli -3 tn/ha CO2-nielu.
Täällä näytetään taas paneutuneen maaperähiilen lukuarvoihin. Ei kannattaisi.
Minä perehdyin tämän vuoksi.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/fdb06a91-4be5-46db-91c5-b24bda254418
Asikkalassa ja Tammelassa tehtyjen mittausten mukaan vuosi avohakkuun jälkeen hiilidioksidipäästö oli enimmillään yli 30 tonnia hehtaarilta, kun poimintahakkuiden jäljiltä vuotuinen määrä jäi alle kymmeneen tonniin.
Kaikki luulevat tuon 30 tonnia olevan turvemaapäästö, mutta siitä 19 tn on hakkuukarikkeiden päästöä eli maapäästö olisi 11 tonnia ja samaa luokkaa jk-hakkuun kanssa.
Suomessahan hakkuutähteet ja luonnon poistuma + hakkuiden hukkapuu yhteensä n. 15 milj.m3/v ovat päästö. Ruotsissa nielu.
Kokoomus sössi jo Holkerin Hallituksen aikana. Talous sitten saatiin nousuun devalvaatiolla eli laskettiin taas kerran nousseet palkat kilpailijamaiden tasolle ja vienti alkoi vetää. Jatkon hoiti sitten hyvin Lipponen (matalat palkankorotukset takaavat hyvät talous-ja työllisyyskehityksen) ja Suomi maksoi velat pois.
Sipilä yritti palauttaa kilpaikyvyvyn sisäisellä devalvaatiolla 15%. Vaihe 1. oli 5% palkkoja alas. Vaihe 2. nostetaan työn tuottavuutta 5% ja 3. vaihe oli, että pidetään palkat niin kauan ennallaan, että kilpailijamaat nostavat omia palkkojaan 5%.
Kikylle ei ollut tällä kertaa jatkajaa, että Suomi olisi saatu nousuun. Seuraava hallitus oli ”rahaa on” hallitus ja sitten kostettiin Sipilän KIKY lakkoilemalla metsäteollisuudelle miljardien tappiot.
Minä olen täällä opettelemassa. Avohakkuualue Lettosuo oli ennen hakkuita nielu. Vastaavia tietoja ei ole kivennäismailta, jossa olettaisi NEE olevan suurempi nielu. Tuolla suon keskimääräisellä NEE:llä -2 tn-CO2/ha laskien Suomen metsien CO2-nielu olisi 25 milj.ha metsäalalle = 25*2,9= – 50 Mtn. Samaa luokkaa kuin Nasa sai tai Ruotsin mallilla laskien.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168192323000552
Ennen avohakkuuta ojitettu ja lannoitettu turvesuo Lettosuo (alueet B,C,D) metsineen ja maapohjineen oli aika suuri CO2-nielu n. – 3 tn/ha/v. Ks linkki taulukko 2 (Tabel 2). Alueet A,B olivat pieni CO2-päästö +0,7 tn/ha/v.
Avohakkuun jälkeen Lettosuo (D) ensimmäisenä vuonna oli turvemaan osalta päästö 3100-0,49*4080= -11 tn/ha ja toisena vuonna päästö 2222- 0,41* 3490= -7,9 tn/ha. Tässä päästössä hakkuutähteistä näkyvät vain oksat, jotka hajoavat nopeasti, mutta kannot ja juuret hajoavat pitemmällä ajalla, joten ne eivät näy, vaikka ovat olemassa ja joiden osuus on samaa luokkaa kuin oksien. Pohjaveden tason ja GPP:n nousu näkyy jo toisena vuonna maapäästössä ja on pysynyt sillä tasolla 6 vuotta. Kokonaisnielu GPP on noussut 3200 6-vuonna ja alkaa olla lähellä ennen avohakkuuta ollutta arvoa 4800, joten NEE lähenee pian 0-tasoa ja avohakkuu Lettosuo (D) kääntynee taas nieluksi.
Open AI:
Keskimääräisen boreaalisen (Suomen kaltaisen) metsän GPP on suuruusluokaltaan:🌲 Metsän GPP (vuositasolla)≈ 800–1500 g C m⁻² vuodessa = 8–15 t C ha⁻¹ v⁻¹
Mistä metsän GPP käytännössä muodostuu?
1. Puuston fotosynteesi (suurin osa)– Lehtien tai neulasten yhteyttäminen
– Riippuu mm. lehtipinta-alasta, valosta, lämpötilasta ja veden saatavuudesta
2. Aluskasvillisuuden fotosynteesi
– Pensaat, varvut, ruohot. Merkittävä etenkin harvapuustoisissa ja boreaalisissa metsissä
3. Sammalten ja jäkälien fotosynteesi
Tärkeä erityisesti pohjoisissa metsissä ja turvemailla
Jos laskee Suomen metsien CO2-nielun keskimäärin 10 tn-C/ha mukaan 20 milj.ha talousmetsille se olisi:
= 3,67*10 *20 Mtn-CO2= -734 Mtn-CO2/v
Suomen metsien elävän biomassan (runkopuu+karikkeet) nielu runkopuukasvusta 104 milj.m3/v laskettuna, sitoo hiilidioksidia CO2 vain 1,24*104= – 129 Mtn-CO2, jota käytetään Suomen metsien CO2-nielua laskettaessa.
Maapohjan aluskasvillisuuden ja sammalten CO2-sidonta olisi 6 -kertainen puiden sidontaan nähden. Ei siis suurin osa.
Linkin Taulukossa (Table) 2 on Lettosuon GPP arvoja ennen ja jälkeen hakkuiden, jossa mukana maapohjan pintakasvillisuus.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168192323000552
Häkellyttävä tulos. Missähän virhe?
Miten voi olla noin paljon tuo metsämaapohjan pintakasvillisuuden+ puuston kasvun CO2- nielu kuten linkissäkin on esitetty 40..50 tn/ha/v.
https://metsatiede.org/wp-content/uploads/2026/01/Mbiol2026_Toivanen.pdf
Miksi tuossa ei sanota, että kaikkien muuttolintujen ongelmat ovat kaukomailla ja uhanalaisuus tulee sieltä talvehtimisalueelta ei Suomen metsistä tai metsätaloudesta.
Suomalaisilla paikkalinnuilla taas on monia syitä (Hömötiainen, Pyy jne) ei vain metsien uudistamis- ja hoitotoimet.
Minä ainakin oletin heti, että Suomen metsissä tai suomalaisissa olisi syy esim. äärimmäisen uhanalaisen Haarahaukan (CR) tilanteeseen. Mutta Laitietokeskuksen mukaan syy onkin ”muutokset Suomen ulkopuolella”.
Onko tarkoituskin näin, että suomalaiset lukiessaan tätä Birdlifen luentoa luulisivat olevansa syyllisiä näiden lintujen uhanalaisuuteen?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/c7b9f8eb-f3a9-4588-8ead-5d26d22f8f10
Liittyy Perinneympäristöihin, joissa lasketaan olevan n. 650 uhanalaista lajia, joidenka ainoa uhka on metsien umpeenkasvaminen eli Suomen luonto.
Porvoolainen luomuemolehmätuottaja Aarne Schildt ei usko, että Suomi lähivuosina pääsee maisemanhoitosopimusten alalle asetettuun tavoitteeseen.
Uutisessa olevalla lihakarjatilalla on metsälaitumia 300 ha ja niitä nyt on tarkistettu alaspäin 25%. Hehtaarilta tukea maaksetaan 550 e, joten menetykset vuodessa ovat 41 250 e.
Perinnetyyppien ala on ollut laskussa ja nyt n. 25 000 ha, mutta tavoite on 38 000 ha.
Kalliiksi tulee tämä taistelu Suomen luontoa vastaan, joka umpeenkasvamalla hävittäisi nämä uhanalaiset lajit, jotka eivät muutenkaan kuulu Suomen luonnontilaiseen luontoon.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/746ae351-438f-4ab3-9ded-b7bbc50a3104
