Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Avohakkuu nostaa veden pintaa ojitusalueilla ja pienentää siten päästöjä (turvetta hajoaa vähemmän). Miksi siis pitäisi kieltää?
Tässä Ojasen ym tutkimuksessa tuo tulee ilmi. Avohakkunalueen CO2-maapäästö jää pienemmäksi kuin vertailualueen maapäästö.
Tutkimuksessa on mukana myös hakkuutähteet, josta lähetin Ojaselle palautetta. Miksi ovat mukana, kun kyseessä pitäisi nolla vain turvemaan päästöistä, sillä eihän verrokki alueellakaan ole hakkuutähteitä. Hakkuutähteen olivat enimmäisenä vuonna n.50% ja toisena n. 40% CO2-kokonaismaapäästöistä. Tuossakin kuvassa 8 kysymys on ovatko hakkuutähteet mukana?
Linkki ja kuva 8.
https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1
Olli Sallin kommentti on julkaistu. Ollille että kun kirjoitaa linkin eteen vaikka Linkki, niin tekstistä tulee normaali.
Minä lähetin tämän, jota ei julkaistu:
Linkissä voi tutustua JK-kasvatukseen haulla : ”Puunkorjuun tulot menetelmästä toiseen?/ Metsälehti” Kun tasaikäiskasvatuksen metsää aletaan muuttaa hakkuilla jk-metsäksi ja kehutaan yläharvennuksen tuottamia erinomaisia hakkuutuloja, ikävä huomio vain on, ettei hakkuutuloilla ole mitään tekemistä jk-kasvatuksen kanssa. Tulot ovat tasaikäiskasvatuksen menetelmästä. Näin varmaa tässäkin Tuomo Pirttimaan esittelemässä tapauksessa.
Mitähän siinä on sellaista ettei voi julkaista.
Ainakin männyn jatkuvassa kasvatuksessa puut jäävät 10 m lyhyemmäksi.
Tuosta puutuotteiden viennin mukana ulos menevästä CO2 on ollut keskutelua ketjussa.
Asia on sama mikä fossiiilisilla polttoaineilla. Päästöt kuuluvat köyttäjämaille.
Huom. tuosta em. määrästä puuna ja puutuotteina viedään ulkomaille n. 10 milj. co2 ekvivalentti tonnia
Kyllä se on ainakin 2 …3-kertaa suurempi.
Suomen metsät elävät oma elämäänsä serteistä huolimatta ja ovat ilmankin niitä arvioitu maailman monimuotoisimmiksi 96% biodiversiteetti-indeksillä. Tanskalla luku 44%.
Jos hyväksyy kesähakkuut, niin tuollaista jälkeä voi tulla. Tietenkin ne korjataan maanmuokkauksen yhteydessä.
Hyvä tulee. Ei mikään ongelma.
Harvennuksilla eri juttu.
Se tavoite luonnon ja harvinaisten vanhojen metsien lajien ja eläinten osalta katkeaa kun alue on pieni.
Kerrotko ne harvinaiset vanhojen metsien lajit, kun otat asian esille että päästään keskustelemaan niistä.
Onko Kylmäluonan suojeluala 75 km2 pieni tai Hossan kansallispuisto 111 km2 tai Martiselkosen 62 km2?
”””Vanhojen metsien suojelun tarkoitus on pysäyttää luontokato. Metsät ovat siinä keskeisiä, sillä ne ovat monen uhanalaisen lajin elinympäristö. Kuva: Greenpeace”””
Kainuussa on jo riitävästi suojeltu tällaisia vanhoja metsiä. Tämänkin hakkuun vieressä on mittaamattoman ”miljoonien hehtaarien” laajat Kaupinvaaran suojelualueet, Kauppinlammen, Kirnukummun, Sivikonvaarna ja Palosuon suojelualueet. Pohjoiseen Kylmäluoman suojelualueet ja 5-teiltä itään Hossan Kansallispuisto, Martinselkosen suojelue, Hilkunsuon suolelualue, Ison Pakolammen suojelualue, Antinlammen suojelualue, Rapalamminkankaan suojelualue, Lehtovaaran suojelualue, Huuhkajasuon suojelualue ja lukuisia muita suojelualueita.
Eikö mikään riitä?
Suurimmalla osalla suojelualueista ei ole mimeä. Otin vain sieltä jonkun suon tai muun alueella olevan nimen, jota käytin nimeämiseen.
Ja toisaalta kaikki suojelu vähentää metsien lajien monimuosoisuutta ei lisää sitä, sillä vanhoissa metsissä ensisijaisesti viihtyy vain 1/10 osa muiden nuorempien ikäluokkien metsien lajeista.
Lisäksi olisi mielenkiintoista tietää, mitä ainutlaatuisia uhanalaisia lajeja tällä hakkuualalla oli, että olisi jotain konkreettista. Epäilen että kaikki ne löytyvät näiltä lukemattomilta lähellä olevilta ja laajoita suojelualueilta myös ja elää kiittuvat siellä koskaan runsastumatta.https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/a3e36537-97e5-48a0-a40f-0e5b5a749f95
Näin ne tehtaat, jotka Suomessa suljetaan, siirtyvät Kiinaan.
