Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset

Aina tulee kiintoainepäästöjen mukana myös ravinteita ja ovat ylimääräistä vesistöjä pilaamassa?

Kun poistaa kiintoaineita. vähenee ravinnepäästötkin.

Eikö tuo ylimääräinen 7300 tonnin (ks linkki edellä) laskeuma suoraan sisävesille 3,1 milj.hehtaarille olekkaan ylimääräistä. Tai kaikkien metsien ja soiden  23 milj.ha typpilaskeuma 44600 tonnia vuodessa ole ylimääräistä?

Vain ojitusalueilta tuleva olisi ylimääräistä?

Mikä määrä Jovainille olisi sopiva?

Humuspäästöjä ei tarvinne yrittääkkään vähentää alle luonnontilaisten soiden päästöjen. Siinä ei liene mitään järkeä. Hukkajoen värin pitäisi kelvata ja lienee vielä paras väri, kun kelpaa niin hyvin raakuillekin ja vielä lohikaloillekin.

Jaa, että puun polton lopettaminen on ratkaisu.

Siinähän menetetään tuhkalannoituksen antama turvemetsien kasvun lisäsys 2..3 m3/ha/v 30..50 vuodeksi, joka kasvattaisi hiilinielua. Päinvastoin puuta pitäisi polttaa enemmän, että saataisiin enemmän tuhkalannoitteita. Taisi olla tuhkalannoittusala nyt noin 15 000 ha/v ja se on kovassa nousussa ja tuhkaa riittäisi jopa 100 000 hehtaarille vuodessa. Metsänhoitoyhdistys teki keväällä kyselyn tuhkalannoituskohteista ja annoin suostumukseni monelle kohteelle yhteislannoitushankkeissa.

Mutta Kajaani ilmoitti vasta lopettavansa puun polton ja siirtyvänsä sähköön.

Pelkästään Posion Susivaaran aukko oli 20 000 ha.

Kun Osaran aukeista puhutaan, juuri tuota Susivaaran aluetta tarkoitetaan.

Kävin muutama vuosi sitten ottamassa sieltä kuvia.

Valtiollahan suurena metsänomistajana on parhaat mahdollisuudet tällaiseen vesien puhdistukseen. Tässä lähellä on tuhansien hehtaareiden valtion metsät, joissa ”miljoona” kilometriä ojia ja tulevat vähän isompaa puroa myöten jokeen. Ennen jokea on alava 100 ha ojitettu suo puron mutkassa, joka ei ole metsittynyt ja jonka voisi ennallistaa märäksi suoksi avaamalla purosta uoman suolle.Purkuojan takaisin puroon voi kaivaa turvemaalla menevän puron myötäisesti alemmaksi. Ojan varsi olisi mitä parasta metsämaata aivan kuten puron varsi nytkin, kuution kuusia kasvavat. Purkuoja levittäisi tulviessaan ravinteet leveämmälle kuin mitä puro nyt paikoin vain muutaman 10 metriä.

Toimivaa pintavalutuskenttää on useimmiten mahdoton tehdä muuten kuin pumppaamalla.

Ojitusalueiden vesien pintavalutuskentä pitää tehdä alenpana olevalle luonnon suolle, jonne kiintoaineet jää. Niitähän Suomessa riittää 4 milj ha. Löytyykö kaikkiin tapauksiin sellaista suota, on toinen juttu. Se toimii painovoimaiseti eikä mitään sen kummempaa valvontaa tarvitse. Ruskeat suovedet tuovat humuksen ja ravinteet purkuojien kautta vesistöön.