Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Reima Ranta: Ja liihottelija Mariini on hänen idolinsa, jonka mielestä kaikille nelipäiväinen viikko ja kuuden tunnin työpäivät – voi tule ja puserra.
Kun Antti Rinne aloitti pääministerinä ensimmäiset sanat olivat ”Rahaa on”.
Julkisen sektorin palkankorotukset valkaannutti Suomen.
Rahaa ei enää ole.
Kommentti Lauri Kiiski: Suomen julkisen sektorin palkkasummaa on kasvatettu 22 miljardista eurosta nykyiseen n. 33 miljardiin euroon v. 2008 lähtien täysin ilman talouden ja tuottavuuden kasvua velkarahoin. Tämä vieläpä ennätyksellisesti muihin EU- maihin verraten. Julkisen velan lisääntyminen johtuu suurin osin juurikin palkkamenojen kasvusta.
Suomen talous ei ole kasvanut vuoden 2010 jälkeen yhtään ja kaikki julkisen sektorin menolisäykset ovat otettua velkaa myös palkankorotukset.
Tuo palkkojen nousu 11 miljardia 17 vuodelle jaettuna 11/17= 0,65 miljardia/v on lisännyt velkaa tähän malliin:
– Vuoden 2008 alussa otettu velka palkkoihin on tähän vuoteen mennessä lisännyt velkaa 17*0,65= 11,1 miljardia.
– Vuoden 2009 palkankorotukset tähän vuoteen mennessä ovat lisänneet velkaa 16*0,0,65= 10,4 miljardia.
-Vuoden 2010 palkankorotukset ovat lisänneet velkaa 15*0,650 =9,75 miljardia
Jne….
Yhteensä 153*0,65= 99,45 miljardia.
Ja jatkoa on tulossa.
Nyt kesällä julkisella sektorilla tehtiin palkkasopimus 7,8% korotuksista vuoteen 2028 mennessä, joka tekee tuohon 33 miljardin palkkapottiin lisää 33*7,8/100= 2,6 miljardia.
Joka kasvattaa sitten Suomen julkista velkaa 10 vuodessa vuoteen 2038 mennessä, jos talous ei kasvakaan tulevina vuosina.
= 55*2,6= 143 miljardia.
Pitäisiköhän tämä viimeinen palkkasopimus kuitenkin perua, kun sen vielä voi?
Kurki jakaa meille ”vuoden 2015” tuloksia.
Totta. Anteeksi. Tässä alkuvuosi tältä vuodelta 2025.
Billerud paransi edelliseen vuoteen 2024 verrattuna tulosta 25%, joka oli 470 milj. kruunua.
Vastaavana aikana Metsäroup tappiolla -37 mil.€.
https://www.skogskunskap.se/aga-skog/priser–kostnader/virkespriser/
Ruotsin puunhintoja tienvarressa kuoren alta mitattuna alku vuonna 2025.
Vastaavat Suomen hankintahintoja, jotka löytyvät tämän lehden sisältöalueelta ”Puuhinta”.
Eipä näy Billerud juurikiaan kärsivän menekkivaikeuksista.
Mutta Suomessa sellutehtaat seisovat ja supistavat. Metsägroup oli alkuvuonna 2025 tappiolla -37 milj.e.
Pakkauspaperia ja sellua valmistavan BillerudKorsnäsin liiketoiminnan rahavirta oli +541 miljoonaa Ruotsin kruunua vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä (+323 miljoonaa Ruotsin kruunua vuoden 2015 toisella neljänneksellä).Liiketoiminnan rahavirta koostui 956 miljoonan Ruotsin kruunun liiketoiminnan rahavirrasta, josta vähennettiin -415 miljoonan Ruotsin kruunun nykyiset nettoinvestoinnit. BillerudKorsnäsin nettovelkaantumisaste 30. syyskuuta 2015 oli 0,46-kertainen (0,62 vuoden 2015 toisen neljänneksen lopussa). BillerudKorsnäsin taloudellinen tavoite nettovelkaantumisasteelle on, että sen tulisi olla alle 0,90-kertainen. Sijoitetun pääoman tuotto oli 15 prosenttia viimeisimmän raportoidun liukuvan 12 kuukauden jaksolla (+12 prosenttia vuoden 2015 toisella neljänneksellä).Yhtiön tavoitteena on, että keskimääräinen ”suhdannekierron aikana” ylittäisi +13 prosenttia.
https://www.papperochmassa.se/20190804/636/billerudkorsnas-gor-ett-starkare-resultat?page=%2C17
Jos ei investoida kuihdut ja kuolet pikku hiljaa pois.
Tämä Suomen beljakovilainen ay-liike on vähän sama kuin Hamas Gazassa. Sitä on lähes mahdoton tuhota. UPM on sen jo ymmärtänyt ja tehnyt lähtöä siitä saakka, kun metsäteollisuus hävisi työtaistelun vuonna 2005.
”Metsäteollisuus ry:n työsulku alkoi 18. toukokuuta 2005 ja se koski noin 24 000:ta Paperiliiton ja Sähköliiton jäsentä ja kesti kuusi viikkoa.”
UPM vetäytyi Pohjois-Suomesta ja on myynyt myös pohjoisen metsänsä.
En juuri ihmettele, kun katsoo viime vuosien gazalaisia tuhoja Suomen metsäteollisuudessa, joka nyt on taas raunioina.
Merkit viittaavat UPM:n vetäytyvän pikkuhiljaa Suomesta, tutkija sanoo tutkija.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/7201b270-8e53-449d-8582-56df8bfe008f
Suorittavan portaan näen niin, että siellä tehdään erinomaista työtä, jota arvostan, pienellä palkalla ja palkkataso vois olla korkeampikin, jos tehtaan palkkataso olisi kansainvälistä tasoa. Sinnehän tämä kustannusjahti ensimmäisenä osuu hakkuuyrityksiin.
Kaipolan tehdas suljettiin siksi, että siellä palkkakustannukset olivat 10..15 milj. e /v korkeammat kuin vastaavan Ruotsissa.
Anu Ahtolan mukaan Kaipolan sulkemisen yhteydessä kertomat luvut ovat karmeita. Suomen 3-vuorotyön jalostuslaitosten palkkakustannukset ovat 66 % korkeammat kuin Ruotsissa.
Ja kun nyt pitäisi olla menossa Sipilän KIKYN kolmas vaihe, että pidetään palkat ennallaan niin kauan , että palkkataso kilpailijohin nähden tasoittuu, kun siellä nostetaan palkkoja.
Asennetta ei tarvitse arvioida uudelleen Paperiliiton ja AKT:n viime vuosien toiminnan perusteella, kun lakot ja vientisulut kilpailijamaita korkeampien palkankorotuksien saamiseksi, vaikka ne ovat jo 66 % korkeammat, ovat vahingoittaneet puujalostusteollisuuden kilpailukykyä siinä määrin, että koko metsäteollisuuden ala on vaarassa.
Kaipolan tiedoitustilanteessa Anu Ahola kertoi ulkoisista tekijöistä, jotka vaikuttivat tehtaan alasajoon: Palkkakustannukset Anu Aholan mukaan yksittäisen työntekijän työntekijän ansiotaso on Suomessa kilpailijoita korkeampi. Saksassa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 30 % vähemmän kuin Suomessa ja tekee 100 tuntia enemmän työtä vuodessa. Ja Ruotsissa 3-vuorotyöntekijä ansaitsee 40% vähemmän kuin Suomessa. https://areena.yle.fi/1-50608352
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/7c3e4c3a-f4f6-48b2-b8f6-3f62e1368b85
Linkistä:Useat tuottajat ovat ilmoittaneet rajoittavansa tämän vuoden aikana tuotantoaan. Myös Suomessa on ilmoitettu tuotannonrajoituksista, lomautuksista ja irtisanomisista.
Suomeen tuodaan Kiinasta paperia varsinkin A4-kopiopaperia.
Kaukaan paperikone suljettiin ja UPM:n tase korjaantuu 34 milj.€.
Mitkähän muut Euroopan maat ovat ilmoittaneet supistavansa Sellun tuotantoa?
Tekoäly ei tiedä muita kuin suomalaisia.
*UPM Kaukas – sellutehtaan maintenance-shutdown jatkuu pidempään (elokuu → 11.10.2025).
* UPM Pietarsaari – tilapäinen tuotantoseisokki noin kahdeksi viikoksi
*Joutsenon sellutehdas suljetaan väliaikaisesti alkaen 9. kesäkuuta 2025.Suomen beljakovilainen ay-liike on tehtaillut Suomeen historiansa aikana miljoonia työttömiä.
Taas levitetään valheita Suomen metsien biodiversiteetistä. Tutkimus on julkaistu kansanvälisessä lehdessä. Jk-ta kehutaan ja hakkuita pitäisi vähentää. Nämä kaksi asiaa näkyvät putkahtelevan jatkuvasti esille, joilla pelastettaisiin Suomen metsien biodiversiteetti ja torjutaan ilmaston muutos.
Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä European Journal of Forest Research -lehdessä
Scientist:”Palkkojen merkitys kemiallisesta puunjalostuksessa ei ole niin suuri, koska ala ei ole työvoimavaltaista.”
Ensinnäkin suomalainen metsäteollisuus on paras teollisuuden ala, joka työllistää eniten suomalaisia, kun tuontipanokset ovat olemattomat. Verrattuna Uudenkaupungin autotehtaaseen, jossa lopputuotteen auton hinnasta suomalaisen työvoiman osuus vain 20%.
Koko tuotantoketjun palkathan pitää sellun loppuhintaan laskea mukaan ei vain sellutehtaaan. Kun urakoitsija hakkaa Ponssella leimikon, niin kyllä sen Ponssen suomalaisten työntekijöiden bruttopalkat+ sos-kustannuksetkin ovat mukana. Sellun hinnassa on myös mukana sellutehtaan kaikki rakentamiskustannukset (Groupin Kemin Biojalostamo 2,2 miljardia) jotka ovat pääsiassa suomalaista työtä.
Kun kantohinnan osuus on 20% sellun lopputuotteen sellun hinnasta 650 € tonnilta, niin loppu n. 400 € on työvoimakustannuksia miinus voitto.
Suomen 8 milj. tonnin sellutuotanto sisältää palkkakustannuksia nykyisen tulosten mukaan n. 8*400= 3,2 mrd. €.
Kiinteisiin kustannuksiin kuten tehdaslaitoksten rakentajien ja koneiden valmistajien palkkakustannuksiin ei tietenkään enää päästä käsiksi kustannuksia karsittaessa, vaan vain niihin palkkakustannuksiin jotka nyt tilitetään vuosittain. Metsägroupilla työntekijöita 9500 Suomessa.Metsgoupin liikevaihto 2024 oli 5747 milj.e ja leikkaustavoite nyt 200 milj.€, joka tarkoittaa palkkakustannusten leikkauksina n. 2000 työntekijälle potkuja eli työn tuottavuutta pitäisi nostaa. Liekö tuo enää mahdollistakaan?
Syyttäköön potkittavat itseään potkuista, sillä paljon parempi olisi ollut nostaa palkkoja kilpailijamaiden mukaan, niin tällaisilta ongelmilta olisi vältytty. Kaikilla Suomen kilpailijamailla olisi silloin sama kustannusongelma ei vain Suomella.
Metsägroupin luvut viime vuodelta.
https://mb.cision.com/Public/16021/4100939/b6f788c22f0c47bf.pdf
