Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kurjelle toteaisin, että minusta kuollut hiili on kuollut. Se ei häviä kuin hapettumalla.
Häkkiselle sanon, että Lukella hakkuusäästössä on mukana CO2-laskennassa puun kaikki elävä biomassa myös maassa olevat juuret ja kannot.
Lukellä on erikseen kuolleen hiilen varastolaskenta kivennäismaille ja ojitetuille turvemaille. Varastot pienenee vahimmasta päästä ja lisää uutta tulee vuosittain karikkeista, joista jo mainitsin edellä lehdet, neulaset ja oksat ja hakkuista jää maahan ja maan pinnalle latvukset, juuret ja kannot n.10…20 välein.
Luken Ilvesniemi, joka Häkkiselle ei näytä olevan ollenkaan tuttu, on määritellyt kivennäismaiden maapohjan max hiilimäärät (elävän ja kuolleeen hiilen). jotka ovat suhtessa maanpäälliseen runkopuuston määrään viimeistään päätehakkuussa. Ja hiilen suhde on 40% maapinnan yläpuolella ja 60 % maanpinnan alapuolella.
Minä en ole perehtynyt, mikä on kuollutta hiiltä. Joskin voi ajatella, että esim turve soissa on kuollutta hiiltä. Saattaahan sitä kivennäismillekin kertyä, mutta suuruusluokka ei liene kovin iso.
Kuollutta hiiltä tulee maaperään karikkeista esim lehdet, neulaset ja lahot oksat tippuu maahan joka vuosi. Lisäksi tulevat hakkuiden karikesyötteet kannot, juuret ja hienojuuret, jotka uusiutuvat joka vuosi.
Lisäksi on elävän biomassan hiili. Elävien puiden, maaperän kavillisuuden juuret, elävät hienojuuret, elävä sienijuuri, bakteerit, pieneliöt yms.
Häkkiselle, että Ilvesniemen kerroin 2,5 tarkoittaa hakkuusäästön elävän biomassanielun lisäksi myös niin elävän (kannot ja juuret) kuin kuolleen karikesyötön (kannot ja juuret) maanielut. Suhteet ovat 40% ja 60%.
Hääkinen:Luulisi, että maaperävarasto on pikemminkin Ruotsissa täynnä js Suomessa vajaa. Eli kertoimet olisivat Suomelle 1,1 ja Ruotsille 0,77.
Noissa tietenkin on mukana maanielua puuston elävän biomassan juuret ja kannot osalta, mutta ei kuollutta hiiltä. jotka Ilvesniemen kerroin sisältää.
Kun katselee noita Kurjen antamia lukuja Suomi 0,77, Ruotsi 1,11 niin vaikuttaisi, että Ruotsi saattaa olla oikein. Suomen kohdalla kerroin 0,77 tarkoittaa, että maaperässä olisi täysi varasto
Häkkinen on nyt käsittänyt väärin ja oikein. Kaikki kertoimet eivät liity maaperään, vaan ainakin Luken ja Ruotsin kertoimet ovat hakkuusäästön CO2-nielun kertoimia.
Ja minun pitää poistaa tuosta listasta ainakin Ilvesnimen kerroin, joka sisältää maanielut.
Soimakallion kerroin myös on arvioitava uudelleen onko siinä mukana maanielut.
Soimakallio: Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen kansallista energia- ja ilmastopolitiikkaa varten laatimien skenaarioiden mukaan 10 miljoonan kuutiometrin väheneminen metsien vuotuisissa hakkuissa kasvattaisi metsien vuotuista hiilinielua lähes 20 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Tällainen lisäys edesauttaisi Suomea merkittävästi EU:n asettamien ja kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
Sanoisin, että tuossa tarkoitetaan hakkuusäästön nielua, koska Suomellahan ei ole maanieluja (viittaus on Lukeen) enää vaan maapäästöjä, kun kivennäismaatkin oli päästö vuonna 2023 ja aiempina vuosina kivennäismaiden nielu plus turvemaiden päästö on ollut päästö.
Kurjelle tuosta raportista 3/2022. Siellä on laskettu 9 milj m3 hakkuusäästön vaikutus 100 vuodelle n 1800 milj tnco2.
Linkki: https://forest.fi/fi/tilastot/puuston-kasvu-ja-poistuma-vuosina-1920-2021/
Suomella on ollut jo 1970-luvulta lähtien 20…40 milj.m3 hakkuusäästö vuosittan ja nyt laskenut n. 15 milj.m3.
https://stat.fi/media/uploads/tup/khkinv/yymp_kahup_1990-2020_2021_23462_net.pdf
Ja tuolla valtavalla hakkuusäästöllä on saatu vain n. -280 Mtonnin CO2-nielu Luken mukaan.
Soimakallion kaksilla korteilla pelaaminen tulee nielulukujen käyttämisestä eri yhteyksissä. Hän hyväksyy Luken Metsämaan muuttumisen päästöksi 2023, jonka tarkoitus on pelotella ja kertoo toisaalla sitten hakkuusäästön mahtavasta vaikutuksesta tulevien vuosien CO2-nielun kasvuun porkkanana päättäjille ja kansalle. Tuo kerroin 2 voi ollakin lähellä oikeaa. mutta sitten pitäisi myös kertoa, että vuoden 2023 hakkuusäästön 17,2 Mm3 CO2-nielu olikin -34,2 Mtn ei Luken -13,2 Mtn.
Kertoimet olisivat Luke 0,77 , Soimakallio 2 ja Ruotsi 1,11 , jotka ovat suhde hakkuusäästön CO2-nielu per hakkuusäästö.
Soimakalliosta en ole varma.
Se pitää paikkansa, mitä Häkkinen toistaa, että maksimi kasvua voidaan pitää yllä vain, kun hakataan kaikki kasvu vuosittain ja hakkuusäästöä tästä syystä voi olla vain rajoitetun ajan, sillä se alkaa syödä maksimi kasvua metsien keski-iän noustessa ja maksimi kasvun heikentyessä.
Tuo hakkuiden ja poistuman linkki kertoo miksi Suomessa metsien kasvu ja hakkuusäästö 20..30 Mm3 ovat olleet mahdollisia samaan aikaan 1970-luvulta lähtien ja nyt kasvu on pysähtynyt. Hakkuusäästö on tullut soiden uudisojituksista ja metsämaapohjien kasvukyvyn parantamisesta ja nyt kun metsäpinta-alan kasvu on pysähtyt uudisojitusten loppussa metsien kokonaiskasvukin on pysähtynyt.
Pentti: Ilmastopaneeli on käyttänyt esim Ilmastopaneeli raportti 3/2022, luku 3.3 s 21/70.
Tässä tuo raportti. Missä tuo 2-kerroin ilmenee? Kopiotko kohdan tänne?
Imperiumin vastaisku.
Jo toinen kerta kun Paavo Ojanen osallistuu kirjoituksensa kommenttikeskusteluun. Osallistui tämän luonnon soiden päästöjen ja nielujen julkaistun tutkimuksen kommenttikenttään. Se vaatii rohkeutta.
Sitä toivoisi myös Sampo Soimakalliolta ja Markku Ollikaiseltakin.
Kertaatko Kurki vielä missä yhteydessä Soimakallio käytti muuntokerrointa 2? Kiitos!
Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen kansallista energia- ja ilmastopolitiikkaa varten laatimien skenaarioiden mukaan 10 miljoonan kuutiometrin väheneminen metsien vuotuisissa hakkuissa kasvattaisi metsien vuotuista hiilinielua lähes 20 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Tällainen lisäys edesauttaisi Suomea merkittävästi EU:n asettamien ja kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/66e04d99-dad4-45b0-bcd7-edb89b00461b
