Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kurki väittää, että 40/60 suhde toteutuisi vuosittaisessa kasvussa. Näinhän ei ole.
Samaa mieltä.
Suhde toteutuu pitemmällä ajalla ei vuosittain, sillä maapohjassa on myös pysyvää pitempiaikaista hiiltä puolet, joka sotkee.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9
Ilvesniemen linkin mukaan Etelä-Suomen metsien maaperässä olisi hiiltä n. 60 tn. Open AI:n mukaan hiiltä olisi 60..100 tonnia, josta noin puolet olisi pitkäaikaista pysyvää ja toinen puoli uutta varastoa, joka täydentyy maanpäällisen biomassan hiilisyötteestä ja hajoaa vanhimmasta päästä.
Tuon toisen Ilvesniemen linkin mukaan E-Suomen maapohjaan olisi kertynut n. 50 tonnia hiiltä 10 000 vuodessa, josta pysyvää lienee puolet ja muutokset hiilivarastossa olisivat vähäisiä.
Keskimäärin runkopuuta 150 m3/ha olevan metsän elävissä juurissa ja kannoissa olisi hiiltä 0, 5*0,75*150/0,6/3,67= 25 C-tonnia hehtaarilla, josta puuttuu vielä pintakasvillisuuden hiili.
Eikä tuota vaanhaa ja pysyvää hiiltä voi laskea mukaan hiilinieluun.
Avohakkuu ei hävitä hiilivarastoa
Huonoja uutisia metsänhakkuiden vastustajille: hiilikortti ei toimi perusteena vaatimuksille avohakkuista luopumiseen.
Metsän hiilestä keskimäärin 60 prosenttia on maaperässä, kun mukaan lasketaan myös humus, karike ja puiden juuret. Loppuosa metsän hiilivarannosta on sitoutunut puustoon.
Biosoil-tutkimus: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#e6075564
Metsien runkopuumäärä noussut 1960-luvulta lähtien 1500 milj.m3:stä nykyiseen 2550 milj.m3:iin, kun siirryttiin jatkuvasta kasvatuksesta jaksolliseen.
Ilvesniemen mukaan metsien maaperän CO2-varasto on noussut samaan aikaan n. 1,5*1500= 2250 Mtonnista nykyiseen 1,5*2550=3825 Mtonniin.
Nettonousua 1575 Mtn.
https://bsssjournals.onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/ejss.70154
Malli laskee maaperän hiilivarastoja vuoteen 2110. JK-kasvatuksen markkinamiehet Raisa Mäkipää ja Aleksi Lehtonen mallin kehittäjinä.
Tutkimuksen koealoilla ei ole jk-metsää, vaan jaksolliseen metsään on tehty jk-kasvatuksen mallinen harvennus. Jk-metsäksi voi tituleetata metsää vasta sitten, kun kaikki jaksollisen metsän suuret puut on hakattu tulevissa jk-harvennuksissa ja kun ollaan vihdoin jk-metsässä, niin siitä eteenpäin kasvu sitten puolittuu.
Kun jk-metsän kasvu jää puoleen jaksollisen metsän kasvusta, niin ei siellä maaperässä voi olla enempää hiiltä kuin jaksollisessa, maaperän hiili korreloi päällä kasvan metsän kuutioden määrää suhteessa 40%/60%.
Ilvesniemen Biosoil- tutkimuksessa kivennäismaan aukolla maaperän hiili kasvoi ei vähentyt.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168192323000552
Jatkoa tuolle Korkiakoski 2019 tutkimukselle.
Täältä löytyy puustotiedot ennen hakkuita.
Hakkuutähteet laskettu linkin mukaan: ”https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1”
On the other hand, decomposition of logging residues increased emissions from the site; the emissions from the residues were estimated to be 49 % of the total ecosystem respiration in the first summer after clear-cutting. In the second summer, ground vegetation and its primary production recovered noticeably. On the other hand, the emissions from the logging residues decreased, as part of the residues had decomposed during the previous summer. In total, these changes reduced the net emissions of the site by 41 % compared to the first summer.
Tuossa Junnilan mielipiteessä tarvittaisiin Kurkea avuksi kun siellä väitetään että metsämaa on kasvua suurempi päästölähde ensimmäiset parikymmentä vuotta.
Kivennäismaan avohakkuut ovat Ilvesniemen mukaan jopa pieni nielu koko ajan. Turvemaat ovat toinen juttu. Karut ojitetut suot ovat Ojasen mukaan pieni neilu, mutta rehevät kuten Lettosuo ovat kyllä alkuun päästö, mutta lopulta nielu. Kuinka pitkän ajan jälkeen vaikea sanoa. Mutta ennen avohakkuuta Lettosuo (Alue D) oli -3 tn/ha CO2-nielu.
Täällä näytetään taas paneutuneen maaperähiilen lukuarvoihin. Ei kannattaisi.
Minä perehdyin tämän vuoksi.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/fdb06a91-4be5-46db-91c5-b24bda254418
Asikkalassa ja Tammelassa tehtyjen mittausten mukaan vuosi avohakkuun jälkeen hiilidioksidipäästö oli enimmillään yli 30 tonnia hehtaarilta, kun poimintahakkuiden jäljiltä vuotuinen määrä jäi alle kymmeneen tonniin.
Kaikki luulevat tuon 30 tonnia olevan turvemaapäästö, mutta siitä 19 tn on hakkuukarikkeiden päästöä eli maapäästö olisi 11 tonnia ja samaa luokkaa jk-hakkuun kanssa.
Suomessahan hakkuutähteet ja luonnon poistuma + hakkuiden hukkapuu yhteensä n. 15 milj.m3/v ovat päästö. Ruotsissa nielu.
Kokoomus sössi jo Holkerin Hallituksen aikana. Talous sitten saatiin nousuun devalvaatiolla eli laskettiin taas kerran nousseet palkat kilpailijamaiden tasolle ja vienti alkoi vetää. Jatkon hoiti sitten hyvin Lipponen (matalat palkankorotukset takaavat hyvät talous-ja työllisyyskehityksen) ja Suomi maksoi velat pois.
Sipilä yritti palauttaa kilpaikyvyvyn sisäisellä devalvaatiolla 15%. Vaihe 1. oli 5% palkkoja alas. Vaihe 2. nostetaan työn tuottavuutta 5% ja 3. vaihe oli, että pidetään palkat niin kauan ennallaan, että kilpailijamaat nostavat omia palkkojaan 5%.
Kikylle ei ollut tällä kertaa jatkajaa, että Suomi olisi saatu nousuun. Seuraava hallitus oli ”rahaa on” hallitus ja sitten kostettiin Sipilän KIKY lakkoilemalla metsäteollisuudelle miljardien tappiot.
Minä olen täällä opettelemassa. Avohakkuualue Lettosuo oli ennen hakkuita nielu. Vastaavia tietoja ei ole kivennäismailta, jossa olettaisi NEE olevan suurempi nielu. Tuolla suon keskimääräisellä NEE:llä -2 tn-CO2/ha laskien Suomen metsien CO2-nielu olisi 25 milj.ha metsäalalle = 25*2,9= – 50 Mtn. Samaa luokkaa kuin Nasa sai tai Ruotsin mallilla laskien.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168192323000552
Ennen avohakkuuta ojitettu ja lannoitettu turvesuo Lettosuo (alueet B,C,D) metsineen ja maapohjineen oli aika suuri CO2-nielu n. – 3 tn/ha/v. Ks linkki taulukko 2 (Tabel 2). Alueet A,B olivat pieni CO2-päästö +0,7 tn/ha/v.
Avohakkuun jälkeen Lettosuo (D) ensimmäisenä vuonna oli turvemaan osalta päästö 3100-0,49*4080= -11 tn/ha ja toisena vuonna päästö 2222- 0,41* 3490= -7,9 tn/ha. Tässä päästössä hakkuutähteistä näkyvät vain oksat, jotka hajoavat nopeasti, mutta kannot ja juuret hajoavat pitemmällä ajalla, joten ne eivät näy, vaikka ovat olemassa ja joiden osuus on samaa luokkaa kuin oksien. Pohjaveden tason ja GPP:n nousu näkyy jo toisena vuonna maapäästössä ja on pysynyt sillä tasolla 6 vuotta. Kokonaisnielu GPP on noussut 3200 6-vuonna ja alkaa olla lähellä ennen avohakkuuta ollutta arvoa 4800, joten NEE lähenee pian 0-tasoa ja avohakkuu Lettosuo (D) kääntynee taas nieluksi.
Open AI:
Keskimääräisen boreaalisen (Suomen kaltaisen) metsän GPP on suuruusluokaltaan:🌲 Metsän GPP (vuositasolla)≈ 800–1500 g C m⁻² vuodessa = 8–15 t C ha⁻¹ v⁻¹
Mistä metsän GPP käytännössä muodostuu?
1. Puuston fotosynteesi (suurin osa)– Lehtien tai neulasten yhteyttäminen
– Riippuu mm. lehtipinta-alasta, valosta, lämpötilasta ja veden saatavuudesta
2. Aluskasvillisuuden fotosynteesi
– Pensaat, varvut, ruohot. Merkittävä etenkin harvapuustoisissa ja boreaalisissa metsissä
3. Sammalten ja jäkälien fotosynteesi
Tärkeä erityisesti pohjoisissa metsissä ja turvemailla
Jos laskee Suomen metsien CO2-nielun keskimäärin 10 tn-C/ha mukaan 20 milj.ha talousmetsille se olisi:
= 3,67*10 *20 Mtn-CO2= -734 Mtn-CO2/v
Suomen metsien elävän biomassan (runkopuu+karikkeet) nielu runkopuukasvusta 104 milj.m3/v laskettuna, sitoo hiilidioksidia CO2 vain 1,24*104= – 129 Mtn-CO2, jota käytetään Suomen metsien CO2-nielua laskettaessa.
Maapohjan aluskasvillisuuden ja sammalten CO2-sidonta olisi 6 -kertainen puiden sidontaan nähden. Ei siis suurin osa.
Linkin Taulukossa (Table) 2 on Lettosuon GPP arvoja ennen ja jälkeen hakkuiden, jossa mukana maapohjan pintakasvillisuus.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168192323000552
Häkellyttävä tulos. Missähän virhe?
Miten voi olla noin paljon tuo metsämaapohjan pintakasvillisuuden+ puuston kasvun CO2- nielu kuten linkissäkin on esitetty 40..50 tn/ha/v.
