Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Reima Ranta. Tapion suosituksethan ovat kokeneet vuosien saatossa muodonmuutoksen moneen kertaan. Parikymmentä vuotta sitten tämä korkojupakka siellä jo käytiin. Esim. uudistushakkuun taloudellinen ajankohta määräytyy metsänomistajan tarkoituksenmukaisen koron perusteella, eikä Tapion suositusten mukaisesti jne.
Saisiko tuosta esimerkin, milloin uudistushakkuu metsänomistajalle on mahdollisimman hyvän koron saamiseksi oikea ajankohta?
Onko esim. douglaskuusikot herkempiä uusille ötökkätuhoille kuin kotimaiset puulajit ?
On minulla täällä Kainuussa parikymmentä vuotta sitten Mustilasta ostettuja Oregonin männyn taimia koristepuina, jotka vielä hengissä. Pisimmät 6..7m. Latva tahtoo kuivaa etelä rinteellä. Siirsin osan sitten varjoon 2..3 metrisinä pohjoisrinteelle. Metsään istutetut ovat muutamaa lukuunottamatta kuolleet.
Suomen puunpoltto ei saastuta CO2-päästöillä, kun metsien kasvu on suurempaa kuin mitä niiden käyttö.
Suomen energiasektorin kasvihuonekaasupäästötkään, jossa mukana turvepäästöt, ei lämmitä ilmastoa, koska Suomen hiilinielu on paljon suurempi kuin kaikki Suomen kasvihuonekaasupäästöt. Olivatpa ne mitä tahansa.
Mitään ilastoveroja ilmaston vuoksi Suomessa ei tarvita.
Nyt kannattais jonkun (vaikka Lukessa) laskea mikä on turpeen käytön lopettamisen vaikutus kokonaispäästöihin, kun haketta tuodaan laivoilla ulkomailta.
Vaikea kysymys.
Olisiko tuo niin että, kun Suomenkin puujalosteiden viennissa ulos menevä hiili lasketaan Suomen päästöiksi, tuota tuontihakkeen päästöä ei laskettaisi Suomen päästöiksi, koska on tuontijalostetta?
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9
Jos tuolla periaatteella, että 60% metsän hiilestä on maaperässä ja 40 % maapinnan yläpuolella, niin Suomen metsien hiilinielu on laskettavissa hyvin yksinkertaisesti.
Hakkuusäästö 20 milj.m3 maapinnan yläpuolella (runkopuu ja oksat) sisältää ilmasta otettua hiilidioksidia CO2= 1,0*20= -20 milj.tn
Maapinnan alapuolella oleva hiili= 60/40*20= -30 milj.tn
Metsien nielu yhteensä -50 milj.tv.
Puuki: Hittaasti se mustakuusi kasvaa mutta sekin paremmin kuin tavan kuusi hallanaroilla mailla.
Sen verran kokemusta on mustasta kuusesta, että hallan arka sekin on ja huonokasvuinen. Voipi olla tuo hallanarkuus kiinni alkuperästä. Mustakuusi on Kanadan tärkein sellupuu.
Minulla mustakuusi ei ole enää puuvalikoimassa.
Suomalaista kuusta pitäisi jalostaa kestämään hallaa. Hallan aroilla paikoilla täälläkin Kainuussa kyllä se suomalainen kuusikin juroen nousee ja kasvut ovat sitten lähes metrisiä. Ei joka vuosi ole hallaa.
Reima Ranta: Lapissa kun vanhaan peltoon uudistetaan, niin oikein hyvällä tuurilla siellä saattaa kasvaa 10 m3/ha parinkymmenen vuoden kuluttua. Voi olla, että hirvet ja porot ovat syöneet nekin vähät.Todella vähän on kohteita, joissa parinkymmenen vuoden kuluttua on Puukin 200 m3/ha. Tietysti siinä joku saadaan työllistettyä, joka näitä paimentaa.
Eipä tuota lappilaisen entisen METLAn johtajan ja metsänomistajan Martti Varmolan männyntaimikkoa erota etelän taimikoista mitenkään.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kun-menee-hyvin-menee-paremmin-kuin-etelassa/#0f9046d9
Jari Leppä Maaseudun tulevaisuudessa (2.11.2020) arvostelee Lulucf-asetuksen mukaisia laskelmia Suomen metsien hiilinielusta, jonka vertailutaso on Luken laskema 29,4 milj.tn/v puutuotteiden kanssa. Se on vain murto-osa Suomen metsien koko hiilinielusta.
Tuota Jari Lepän kommettia olen sittemmin miettinyt.
Tämä linkki auttoi ratkaisemaan arvoituksen.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9
Ja sieltä kohta: Hiilen määrä maassa ei vähentynyt edes avohakkuun jälkeisinä vuosina, vaan hiiltä karttui keskimäärin jopa hieman lisää. Metsän hiilestä keskimäärin 60 prosenttia on maaperässä, kun mukaan lasketaan myös humus, karike ja puiden juuret. Loppuosa metsän hiilivarannosta on sitoutunut puustoon.
Suomen kokonaispuusto on kasvanut vuodesta 2000 näihin päiviin 2000 milj.m3:stä 2500 milj.m3:iin eli 500 milj.m3:llä.
Kun laskee sitten tuosta 500 milj.m3:stä maapohjan hiilivaraston kasvun ja käyttää varovaisesti hiileksi muuntokerrointa 1,0, niin metsämaapohjaan ja puustoon on sitoutunut lisää ilmasta otettua hiilidioksia CO2 = 1,0*60/40*500 + 500= 1250 milj.tn, joka lisääntyy vuosi vuodelta Suomen metsien nousevan kasvun myötä.
Ja tuo 1250 milj.tn CO2-varastolisä on tullut 20 vuodessa. Metsämaapohjassa ilmasta otetua CO2 on tämän hetken kokonais puumäärällä 2500 milj. m3 sitten = 1,0*60/40*2500= 3750 milj.tn
Ja maanpäällinen osa kokonaispuusto 2500 milj. m3 sisältää ilmasta otettua CO2 = 1,0*2500= 2500 milj. tn.
Nyt alkaa jo tuo Jari Lepän tokaisu käydä järkeen, että ”Suomen laskettu hiinielu 30 milj.tn/v on vain murto-osa hiilinielusta”.
Tuo Suomen metsien kasvu 118 m3/v (2015-19) ei liene viime vuodelta vaan ehkä 2-3 vuoden takaa, joten nyt kasvu olisi n. 120 m3/v.
Viimeisessä metsälehdessä LUKEn tutkimus.
Huonoja uutisia metsänhakkuiden vastustajille: hiilikortti ei toimi perusteena vaatimuksille avohakkuista luopumiseen.
Hiilen määrä ei vähentynyt edes avohakkuun jälkeisinä vuosina, vaan hiiltä karttui keskimäärin jopa hieman lisää.
”Maaperän hiilivarasto karttuu sitä runsaammin, mitä enemmän puusto kasvaa. Tehokkainta hiilen sidontaa on turvata metsien hyvä kasvukyky ja uudistamalla talousmetsät ajoissa”, Ilvesniemi summaa.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#0f9046d9
