Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Puuki: Ei. Kyseessä on vuonna 2019 tehtyjen puukauppojen määrä. Hakkuut olivat suuremmat.
Viime vuoden ostot yksityismetsistä putosivat 30% eli 15 milj.m3 36 milj.m3:iin. Mahdollisesti tälle vuodelle on tulossa sitten tuon verran vähemmän suomalaisen teollisuuspuun käyttöä. Linkki Metsälehti 16.1.2020.
Suomen hakkuusäästö vuonna 2020 olisi silloin 110 – 78,5 (2018 teollisuuspuu+energiapuu)-15(vähentynut käyttö) + 15 (muu poistuma)= 31,5 milj.m3.
Hiilinielu hakkuusäästöstä 2020 olisi silloin 1,35*31,5= 42,5 milj.tn/v
Tuohon kun lisätään puunjalosteissa ulos menevä hiili n. 25 ( arvio, vienti vähenee 2020) milj.tn/v niin Suomen hiilinielu olisi suurempi kuin kaikki päästöt 56milj.tn/v.
ELI SUOMEN HIILINIELU 2020 olisi 42,4 + 25 = 67,5 milj.tn/v.
Seppo Vuokko:”Meidän metsätaloutemme on ekologisempaa kuin missään muualla. Puun tuotanto perustuu kotimaisiin puulajeihin, mikä jo sinällään takaa selviytymisen suurimmalle osalle metsälajistoa.”
Kummallista, että Suomen metsätalous on maailman huippua myös monimuotoisuudeltaan, mutta siitä huolimatta se ei riitä.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.240371
Suomessa on kuitenkin eniten suojelualueita Euroopan maista, ja esim. metsien hiilinielu/henk. on selvästi suurin koko Euroopassa. Moninkertainen useimpiin muihin maihin verrattuna.
Eikö olisi jo aika lopettaa joutava höpinä monimuotoisuuden säilymisestä ainakin Suomen metsien osalta. Suomessa on yli puolet EUn metsiensuojelualasta.
Yli 50 prosenttia Euroopan tiukasti suojelluista metsistä on Suomessa – ”Asiaa ei ole nostettu riittävästi esille”
Suomalaiset ovat kansa, joka tekee enemmän kuin puhuu tai myy.
Tässä lukijoiden kuvasta vuodelta 2012. Molemmat pesät olivatko metson vai teeren tuhoutuivat. TaJun kommentti ainakin minulta menee yli hilseen.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/mika-elain-tuhosi-teeren-pesan/
Kurjelle sen verran lisäisin, että ei riekon poikuealue ole mikä tahansa reuna, vaan luonnontilaisen suon vähäpuustoinen reuna-alue.
Kyllä tuollaisia suon reunoja täällä on ihan riittävästi. Jo 5 km, 10 km, 20 km, päässä lähimmät tuhansien hehtaarien soidensuojelualueet. Eikä yhtään metsäkanaa. 1950..60-luvuilla kun täälläkin tuossa 5 km päässä oleva tuhansia hehtaareja käsittävä valtion metsä pantiin matalaksi sotien jälkeen, niin talvisin pelto-ojien pajukoissa näki riekkoja ruokailemassa ja parveina lentelivät. Nyt vaikka noita pajukoita on joka paikka täynnä ei yhtään riekkoa.
Pedot ne tappaa.
Soiden ennallistamisen kiirehtimiseen on kaksi syytä: suokasvillisuuden ja ekosysteemin palauttaminen, joka auttaa muun muassa metsäkanalintuja, ja toinen syy on hiilivarastojen suojelu.
Ainakaan Pohjois-Suomessa ei ole huolta suokasvillisuuden katoamisesta ja noiden metsäkanalintujen menestymisen kannalta suurin ongelma on pesien hävittäminen. Mitä minulla on kokemuksia kanalinnuista niin 8 kymmenestä pesästä tuhotaan jo munavaiheessa. Syyllisiä ovat pedot ja linnut. Ja loppuja eloonjääneitä uhkaa sitten kylmä alkukesä. Kanalinnun poikaset ovat jo muutaman viikon kuluttua sen verran lentokykyisiä, että pyrähtävät ojien yli. Kun törmää muutama päivä aiemmin kuoriutuneisiin kanalinnun poikasiin, niin silmänräpäyksessä katoavat piiloon ettei löydä hakemallakaan. Tuskimpa tuollaisella ripeydellä ojatkaan haittaa, jos ojissa on vähääkään luiskaa ja juuri turveojathan pitävät hyvin muotonsa. Siellä kosteiden ojien pohjillahan se ruokakin vipeltää.
Kyllä ne menetetyn hintakilpailyvyn vuoksi Suomessa ensin metsäjalosteiden ylikapasiteetin vuoksi tehtaat pantiin kiinni finanssikriisin jälkeen. Ruotsissa lama vei vain kymmenesosan Suomen työpaikkamenetyksistä, jotka olivat järjettömät 23 000. Suomessahan puunkäyttö 2000-luvulla laski ja siksi Lulufc hiilinielutaso onkin vaatimattomampi kuin Ruotsin, jossa hakattiin tuolloin jonain vuonna yli vuotuisen kasvunkin metsiä. Se mitä toimittaja hopisee linkissä, on sitä ay-liikkeen valkopesua. Linkin otin vain metsäteollisten työpaikkojen romahduksen osalta.
Metsäteollisuus yritti saada palkkakustannuskehityksen kuriin 2005 työsululla, mutta hävisi ja antautui. Vuonna 2008 palkat nousivat Suomessa 8 %, kun Saksassa tehtiin KIKYä olemattoman matalilla palkankorotuksilla.
Suomella ei voi olla omaa palkkapolitiikkaa kun ollaan eurossa, vaan palkkoja on korotettava kilpailijamaiden mukaan aina ettei mene hintakilpailukyky.
Taitaa olla ensimmäinen kerta historiassa, että ay-liike ei tuhonnut metsäteollisuuden kilpailukykyä nousuhdanteessa palkankorotuksilla. Viimeksi 2000-luvun palkkarallin, joka huipentui 2008 lähes 10% palkankorotuksiin ja dollarin saman aikaisen heikkenemisen (0,85..1,6) kanssa, ay-liike tuhosi 23 000 metsäteollisuuden työpaikkaa Suomesta.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/keskustelut/aihe/kontortan-idattaminen/
Taimikko kasvaa toki hurjasti prosenttien ja lukujen valossa, mutta ei sido hiiltä vasta kuin varttuneen metsän iässä. Ja silloin taas hakataan uudestaan.
Jos lukisi vähän laajemmin näitä keskusteluja täällä, niin ei väittäisi sellaista, että taimikot eivät sido hiiltä.
Tuossa yllä olevan linkin esimerkissä taimikko on kavanut 30 vuodessa 300 m3. Eli sitonut ilmasta 1,35*300= 400 tonia hiidioksidia. Eikö se riitä?
Kun tehdään aukko niin maahan jää vielä huomattava hiilivarasto eli puiden juuristo, joka on noin kolmannes ruhkopuun määrästä. Esimerkiksi uudistushakkuussa 300 m3/ha, maahan jää 100 m3 juuristoa, joka on sitonut ilmasta 100 tn hiilidioksidia.
