Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kannattaa suunnata katse sinne maaperään, miksi kasvu on noin alhainen. Ilmasto ei ole missään osassa Suomea (paitsi metsärajan yläpuolella tai suolla) este 5 m3/v kasvulle.
Suomessa tutk.mukaan päästöt kivennäismaapelloilta on n. 220 kg/ha /v, kun maa kynnetään , äestetään ja korjataan satoa ym.
Onko tuossa mitattu vain päästöjä?
Nielua tulee 5000 kg/ha rehu (vilja…heinä) sadosta noin =0,25*5000*3,67 kg/ha= 4588 kg/ha. Kun rehu syötteään karjalle ja kynnetään lietelanta 20cm syvyyteen maahan, niin nielua tulee hehtaaria kohden 4588-220= 4,368 tn/ha.
Ihmisten syömiset taas menevät vesivessasta (luojan lykky) jäteveden puhdistamoille, jossa niistä voi valmistaa kaasua ja jätteen (mukana hiili) haudata.
Suomen peltopintala on 2,3 milj.ha.
Näin menetellen Suomen peltojen hiilinielu olisi 2,3*4,4= noin 10 Mtn/v, joka on n. 18% Suomen kaikista kasvipäästöistä 55 Mtn/v.
Tätäkään ei ole laskettu mukaan Suomen kokonaishiilinieluun.
Mitenkähän tuo lämpötila on laskettu? Poimittu lämpimät vuodet hakemalla joka 3..6 vuosi, että saatu osuma, joka näyttää kovaa lämpenemistä.
Tässä Keski-Englannista pisin yhtenäinen koskaan mitattu lämpötilajakso (eikä ole poimittu niitä lämpimiä vuosia) vuodesta 1659 lähtien. Ei vaikuta kovin dramaattiselta.
https://c3headlines.typepad.com/.a/6a010536b58035970c0120a7c87805970b-pi
Kurki jättää/unohtaa maaperän hiililaskelmistaan pois sen että avohakkuun jälkeen etenkin muokatussa maaperässä myös hajotustoiminta vilkastuu. Tämä pitää huomioida hiilinielulaskelmissa.
Kaikki pitää laskuissa olla mukana niin päästöt kuin nielutkin. Nythän aukoista on yksipuolisesti kerrottu vain päästöpuoli eli 20 vuotta tulee päästöjä ennen kuin niistä tulee nielu.
Vielä lisää hiilinieluja, jotka tuskin ovat laskuissa mukana: Kun muokkaaminen paljastaa kivennäismaata se myös alkaa rapautua ja samalla sitoo hiiltä.
Silikaatti- ja karbonaattimineraalien rapautumisprosessit sitovat ilmakehän hiilidioksidia kiinteään muotoon.
Silikaatit muodostavat silikaattimineraaleja ja edelleen silikaattikivilajeja. Maankuori koostuu yli 90-prosenttisesti silikaateista.
V. -17 : Metsämaat n. + 5 Mt (summa), Metsäkasvu n. – 25 Mt , Netto – 20,4 Mt
Kokonaispäästöt n. 55 Mt .Pari vuotta sitten LUKE sai Suomen metsien hiilinieluksi -16,5 milj.tonnia vuodessa ja puutavaran -10 Mt/v kanssa -26,5 Mt/v.
Silloin Suomen hakkuusäästö oli n. 30 milj.m3, joka sitoo hiilidioksidia juurineen ja oksineen – (1,35*30) 40,5 milj.tonnia vuodessa. Eli Luke ei ole ole huomioinut oksia eikä juuristoa. LUKEn -25 Mt/v tulee runkopuuhakkuusäästö kerrottuna 0,9, joka hakkuusäästöllä 30 Mm3 metsien hiilinielu olisi 0,9*30= – 27 Mt/v ~~ – 25Mt/v.
Ja jos tuohon hiilinieluun -40,5 Mt/v (runkopuu oksineen ja juurineen) lisätään puutavara (kuten Lukekin tekee) ja vähennetään Metsämaat (päästöt , joille voi laittaa kysymysmerkin perään, sillä kaikkea ei ole varmasti huomioitu) n. + 5 Mt tuossa yllä, niin Suomen metsien hiilinielu olisi -40,5-10+5= -45milj.m3.
Luonnontilassa Suomen metsät olisivat jonkinlainen päästö, joka tietenkin pitää huomioida joko kasvihuonepäästöpuolta vähentämällä tai hiilinielua lisäävänä.
Arvataan nyt luonnontilassa olevien Suomen metsien päästöksi vaikka +10 Mt/v.
Silloin Suomen hiilinielu olisi – 55 Mt/v eli sama kuin kokonaispäästöt.
Laskemassa ei ole huomioitu Suomen peltomaan (heinä ja vilja) sitomaa hiiltä, joka suurimmaksi osaksi syötetään karjalle ja joka menee lietelannassa sitten peltoon ja jää sinne eikä hakattujen puiden (80 Mm3/v) juuria, jotka jäävät maahan pitempiaikaisena hiilivarastona.
Lisäksi tulee uusiutuva puuenergia, jolla korvataan fossiilisia. Sekin pitäisi huomioida.
Jossain oli juttu kuinka esim. E-Suomessa 10 vuoden ikäinen taimikko on sitonut kasvuun jo n. 2 kt/ha hiiltä.
Suurin osa perustetuista taimikoista pusikoituvat, heinittyvät ja vattuuntuvat nopeasti ja toimivat hiilinieluna sen 20 vuoden, jonka jälkeen puusto voidaan katsoa ottavan hiilinielun tehtävän. Vesakosta vaikka se raivataankin niin juuristo, joka on puolet maanpäällisestä kasvuston lilavuudesta, jää eloon ja sitoo hiiltä, kun kasvattaa uutta vesaa. Heinikon juuristokaan ei kuole ja sitoo maaperään vuosi vuosi vuodelta enemmän hiiltä heti hakkuun jälkeen. Ja senkin jälkeen, kun metsä voittaa varjostuksellaan pusikon ja heinät, niin maaperään jää hiiltä pusikon ja heinaä kasvusta. Maaperässä on hiiltä 2..3 kertaa enemmän kuin sitoutuneena maanpäälliseen biomassaan.
Eli koko aukkovaiheen ajan metsäpohja on hiilinielu.
Tätä ei varmasti ole huomioitu hiilinielulaskelmissa.
<<<Tuossa luvussa ei ole vielä mukana kuusen kasvatuksen ongelmat eli sen istutus alueille, joilla tulisi viljellä mäntyä tai koivua.<<<
Liekö mukana kuusen kasvatuksen hirviogelmakaan? Minulla on metsäpalstoja ympäri Kainuuta ja hirvet syövät kuusentaimien latvat siinä missä mäntyjenkin joka palstalla, että jäisivät 1,5m pituisksi, ellei ruiskuta Tricoan tai käytä sähköaitaa. Yhdellä palstalla on tilanne, että koivun vesakko ei tahdo kelvata, mutta kyllä männyt ja kuuset kelpaa.
On aivan naurettavaa puhua jostain 8% hirviongelmasta taimikoissa. Minulla joka taimikkoa syödään 100%:sti. Hirvikanta todellakin sinne 1..2 hehtaarilta eli talvikanta 20 000..30 000 yksilöön.
Tästä järjettömyydestä pitäisi päästä eroon ja nopeasti.
