Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Joo.
Tuo on sitä, että sademetsät vaativat sitä ja tätä ja sitten ne siirretään tekstissä vaivihkaa koskemaan myös Suomen metsiä.
Löytyykö Suomen metsäluonnosta näitä tutkimuksia?
Evoluutiobiologiasta en sano mitään, mutta tuosta Mielipiteestä kyllä.
Lainaus: Tutkimusten mukaan esimerkiksi metsäisten elinympäristöjen lajirikkaus romahtaa, kun alkuperäisestä pinta-alasta on jäljellä enää 10–30 prosenttia. Tämän takia ekologisesti perusteltuna vähimmäistasona viitealalle pidetään vähintään 20 prosenttia luontotyypin alkuperäisestä alasta.
Se, joka tietää noiden tutkimusten olemassaolon, niin kertokoon. Taitaa olla vain Ilkka Hanskin oma mielipide jossain yhteydessä lausuttu ja sitten sitä toistetaan.
Seppo Vuokko: Valitettavasti mikään Luontopaneelin väitteistä ei ole tutkimuksin oikeaksi osoitettu, ei 30 prosentin suojelutavoite, ei luonnontilaisten tai vanhojen metsien erityisen suuri monimuotoisuusarvo eikä edes luontokato. Mietintö antaa käsityksen, että ilman lisätoimia metsien luonnontila aina vain huononisi ja kaavion sivulla 8 mukaan johtaisi suorastaan metsien häviämiseen.
Mielenkiintoista.
Pukkalalla näkyy olevan metsän hiilestä noin puolet puihin sitoutuneena elävänä hiilenä ja puolet kuolleena hiilenä etelän maapohjassa. Keski-Suomessa maapojassa kuollutta hiiltä näkyy olevan jo 55% ja Pohjois-Suomessa 70%. Kertoimeksi tulee yli 2 koko Suomen osalta ja etelän ja pohjoisen puumääräsuhteet vielä huomoiden ehkä 2,2.
Sen mukaan laskien Suomen vuoden 2023 hakkuusäästön 17,2 milj.m3 CO2-nielu onkin aika muhkea.
Vuonna 2023 Suomen metsänielu oli 17,2 milj.m3*1,3*2,2= -49 Mtn, joka tekee Suomesta hiilineutraalin.
Pukkalan malli laskea hiilinielu antaa Ruotsin mallin mukaisia tuloksia.
Pukkalan ”olen arvioinut” linkki:
Linkki: https://blogs.uef.fi/forest-issues/2023/12/04/paljonko-meilla-on-hiilivelkaa/
Mitä järkeä on verrata talousmetsien keskimääräistä hiilivarastoa satojen vuosien vanhaan luonnontiliseen metsään eli olettaa , että kaikki Suomen metsät olisivat pystyssä ikuisesti ilman häiriöitä. Suomessa metsät ovat palaneet 100 vuoden välein eli luonto on ne aina uudistanut. Eikohän luonnontilaisten metsien hiilimäärä olisi silloin paljon alempi kuin mitä Pukkalan antamat luvut, tosin suurempi kuin talousmetsissä, sillä kaikki lahopuu puu häiriön jälkeen aina jää metsiin. Lisäksi luonnon metsien uudistuminen taimikon syntyminen häiriön jälkeen on vuosikymmeniä pitempi prosessi verrattuna talousmetsien uudistamiseen. Maksimi puumäärän saavuttaminen sitten hitaammalla kasvulla kestää myös pitempään. Jos taloumetsässä istutuksesta 50 vuoden päästä puuta on 400 m3/ha , niin luonnontilaisessa metsässä siihen saa lisätä 100v, että puuta olisi sama määrä.
Postaus korjattu 18.6.2025 perusteella, että mitatut typen ja fosforin kuormitukset vesistöihin sisältävät niiden laskeuman.
Linkki 1: https://www.ymparisto.fi/fi/ympariston-tila/vesi/rehevoittava-kuormitus
Linkki 2: https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN:978-952-287-826-7
Linkin 2 mukaan keskimääräinen typpipäästöt ojitusalueilta 5 milj.ha ovat 7400 tn/v eli 1,46 kg/ha/v.
Linkin mukaan keskimääräinen typpilaskeuma sisävesille 3,1 milj.ha on sama 7300 tn/v eli 2, 36 kg/ha/v ja tätä typpilaskeumaa tulee siis myös ojitusalueelle 5 milj.ha yhteensä 11700 tn/v.
Johtopäätös tästä on, että ojitusalueet ovat puhdistaneen laskeuman typpipäästöjä 2,36-1,46= o,9 kg/ha/v ja kokonaisuudessaan ojitusalueet ovat puhdistaneet typpilaskeumaa 5*0,9= 4500 tn/v.
Linkin 2 mukaan kaikista metsistä ja soilta 23 milj.ha typpipäästöt ovat 44600 tn/v eli päästö 1,94 kg/ha/v.
Johtopäätös on, että ojitusalueiden typpipäästöt ovat alle kaikkien muiden muiden metsien ja soiden keskiarvon.
Tuota ojituslueiden typpipäästöä 1,46 kg/ha/v pitäisi vielä verrata siihen luonnon tilaisen suon typpipäästöön, mikä soilla oli ennen ojitusta.
Suoseuran linkissä on 4 tutkijalta luonnon suon typpipäästöt: Lepitö 1 kg/ha/v, Lepistö 1,4 kg/ha/v, Kortelainen 2,4 kg/ha/v ja Kortelainen 1 kg/ha/v.
Näiden keskiarvo on 1,45 kg/ha/v, joka olisi samaa tasoa kuin nykyisen ojituslueiden päästö, jossa mukana on typpilaukeuma.
Fosforin osalta nykyinen päästö ojitusalueilta 5 milj.ha vesistöihin on 440 tn/v ja eli 88 g/ha/v ja kaikista metsistä ja soilta 23 milj.ha 1760 tn/v eli 76 g/ha/v.
Johtopäätös olisi, että ojituslueiden fosforipäästö olisi keskiarvoa kaikkien kivennäismaiden metsien, ojitettujen soiden ja ojittamattomien soiden keskiarvosta.
Ojitusalueet eivät näyttele punaista hehkuvassa vesi.fi kartassa ”Ravinnekuormitus” mitään merkittävää osaa.
Rukopiikki ottaa esille nykyisen sisävesiongelman, jota ennen vanhaan ei edes ollut, kun särkikalat pyydettiin ruokapöytään. Nyt jäävät pyytämättä ja sotkevat vesiä tonkimalla järvien pohjia.
Kysyin ravinnepäästöistä Mika Niemiseltä vuonna 2022.
Tässä on vanha linkki, jonka Luke on poistanut. Siitä olen saanut nämä tiedot joskus vuosi sitten. Niemisen mukaan vanhat ojat kuormittavat vesistöjä 13 000 tonnilla typpeä ja 500 tonnilla fosforia.Mika Niemisen vastaus ”23.11.2022 ’klo’ 9.03”
Myöhemmin on nuo luvut tarkentuneet. Metsäojituksen päästöt on n. 580 tonnia fosforille ja 8 000 tonnia typelle. Laskeuma kyllä varmaan vaikuttaa typpikuormiin, koska typen pitoisuudet metsävesissä ovat kasvussa Etelä-Suomessa varttuneissa puustoissa. Tätä varmaan selittää se, että laskeuma on suurinta etelässä ja varttuneet puustot latvuksillaan siivilöivät ilmasta typpeä. Tätä kuitenkin tapahtuu sekä kangasmailla että ojitetuilla soilla.
Metsäojituksen päästöt varmaankin johtuu ennen kaikkea turpeen hajotuksesta ja sitä kautta vapautuvista ravinteista. Kun vesipinta suossa laskee kovin alas, typpeä vapautuu myös syvistä turvekerroksista, eikä sitä typpeä pysty puusto käyttämään, jolloin typpeä huuhtoutuu.Lähetin taas muutama päivä sitten postia M. Niemiselle ja sain vihjeen katso linkistä ” MMM:n rahoittaman nk. Metsävesi-ryhmän loppuraportti”, joka tässä: https://tietokayttoon.fi/julkaisut/raportti?pubid=URN:ISBN
, josta lainaus:
Metsätalouden osuus metsistä ja soilta tulevasta typen kokonaiskuormituksesta on uuden arvion mukaan 16 % (7 300 tonnia/v), fosforikuormituksesta 25 % (440 tonnia/v) ja orgaanisen hiilen kuormituksesta 78 000 tonnia/v. Uusissa typpi- ja fosforikuormitusarvioissa näkyy selvästi metsäojitusten vaikutus.
Typpi ja fosfori kuormat ovat edelleen laskussa.
– typpi laskenut 13 000 tonnista 7300 tonnoiin
– fosfori 580 tonnista 440 tonniinHakusessa ovat ravinnepäästöt.
Tässä täydentävä linkki, josta näkee ravinnelaskeumatkin.
https://www.ymparisto.fi/fi/ympariston-tila/vesi/rehevoittava-kuormitusEsimerkiksi olisi kai verrattava vesinäytteitä samanlaisista suotyyppeistä luontaisena ja ojitettuna keskenään mahdollisen vaihteluvälin pienentämiseksi.
Luonnon kuten ojitettujen soidenkin vesi on aina humuksen ruskettamaa. Värieroja varmasti on puoleen ja toiseen. Meille on uskoteltu, että humusta tulee vain soilta, mutta tosisasia on, että sitä tulee kaikesta biomassasta varsinkin lehtipuden lehdistä ja rantaniityiltä, joka myös päätyy vesiin. Tästä humuksestahan ei vesistöihin tulevasta humuksesta mainita mitään missään.
Humuksen alkuperä haettuna englanniksi ” From where humus comes from” ja vastaus:
In addition to the plant material in leaf litter, humus is composed of decaying animals, such as insects, and other organisms, such as mushrooms. Humus is dark, organic material that forms in soil when plant and animal matter decays.
Käännös: Lehtikarikkeen kasvimateriaalin lisäksi humus koostuu lahoavista eläimistä, kuten hyönteisistä, ja muista eliöistä, kuten sienistä. Hummus on tummaa, orgaanista ainetta, jota muodostuu maaperään kasvien ja eläinten eläimen maatuessa.
Kurki sinuun pätee se tutkijoiden leikkimielinen lausahdus, että ’mitä pienemmät aineistot, sitä suuremmat johtopäätökset’!
No mitä AJ näkee noissa vesinäytteissä. Ne eivät siis todista mistään mitään? Sitäkään, että purkuvedet ovat saman värisiä. Eikö näiden Suoseuran Taulukon 1 tutkijoidenkaan tutkimukset esim TOC-päästöistä sitten todista mitään? Minusta nuo omat vesinäytteet todistaa sen mitä tuo Taulukon 1 TOC- päästötkin. Ovat samaa luokkaa ojitetuilta ja luonnon soilta.
Minulla on tuo 6 ha itse kaivettu suo ja siitä yksi purkuoja, josta otin vesinäytteen. Tarkoitus olisi laittaa suodatin, joka keräisi kiintoainetta, josta voisi laskea määriä, kuinka paljon sitä tulee.
