Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Tämäkin jupakka on järjestetty siksi, että riitaa pitää olla, että suojeluaate pysyisi esillä.
Puun alkuperä ei ole suojelualueelta.
Kuukkeli ei nyt tämän tapauksen alueella ole uhanalainen.
Eikä sitä elinvoimaisena lajina tarvitse mitenkään erikseen huomioida.
Se tavoite luonnon ja harvinaisten vanhojen metsien lajien ja eläinten osalta katkeaa kun alue on pieni.
Kerrotko ne harvinaiset vanhojen metsien lajit, kun otat asian esille että päästään keskustelemaan niistä.
Onko Kylmäluonan suojeluala 75 km2 pieni tai Hossan kansallispuisto 111 km2 tai Martiselkosen 62 km2?
”””Vanhojen metsien suojelun tarkoitus on pysäyttää luontokato. Metsät ovat siinä keskeisiä, sillä ne ovat monen uhanalaisen lajin elinympäristö. Kuva: Greenpeace”””
Kainuussa on jo riitävästi suojeltu tällaisia vanhoja metsiä. Tämänkin hakkuun vieressä on mittaamattoman ”miljoonien hehtaarien” laajat Kaupinvaaran suojelualueet, Kauppinlammen, Kirnukummun, Sivikonvaarna ja Palosuon suojelualueet. Pohjoiseen Kylmäluoman suojelualueet ja 5-teiltä itään Hossan Kansallispuisto, Martinselkosen suojelue, Hilkunsuon suolelualue, Ison Pakolammen suojelualue, Antinlammen suojelualue, Rapalamminkankaan suojelualue, Lehtovaaran suojelualue, Huuhkajasuon suojelualue ja lukuisia muita suojelualueita.
Eikö mikään riitä?
Suurimmalla osalla suojelualueista ei ole mimeä. Otin vain sieltä jonkun suon tai muun alueella olevan nimen, jota käytin nimeämiseen.
Ja toisaalta kaikki suojelu vähentää metsien lajien monimuosoisuutta ei lisää sitä, sillä vanhoissa metsissä ensisijaisesti viihtyy vain 1/10 osa muiden nuorempien ikäluokkien metsien lajeista.
Lisäksi olisi mielenkiintoista tietää, mitä ainutlaatuisia uhanalaisia lajeja tällä hakkuualalla oli, että olisi jotain konkreettista. Epäilen että kaikki ne löytyvät näiltä lukemattomilta lähellä olevilta ja laajoita suojelualueilta myös ja elää kiittuvat siellä koskaan runsastumatta.https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/a3e36537-97e5-48a0-a40f-0e5b5a749f95
Näin ne tehtaat, jotka Suomessa suljetaan, siirtyvät Kiinaan.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/01283143-f7af-4d52-a8d3-f7100ed05d50
Vähän syvempää selvitystä lintujen pesimäajan hakkuista.
Puolet hömötiaisen pesinnöistä voi epäonnistua muutenkin.
Aika tarkkaan on saatu poistettettua yhdyskuntien vedet puhdistuslaitoksissa fosforin ja orgaanisten aineiden osalta.
Yhdyskuntien typpipäästöt n. 11 000 tn/v ovat hieman suuremmat kuin metsätalouden lisäkuorma on 7300 tn/v, josta vain 750 tn/v tulee ojitetuilta soilta.
Metsätaloudesta tulee lisäfosforikuormaa 440 tn, josta ojitetuilta soilta 150 tn/v.
Vertailuna Suomen vesistöihin tulee suoraa typpilaskeumaa 2,3 kg/ha/*3,4 milj.ha= 7800 tn/v
Fosforiankin tulee ilmasta laskeumana 165 tn/v (ks sivu taman linkin sivu 87)
Koko Itämeren alueelle typpilaskeuma on noin 7,5 kg/ha*39 milj.ha= 292500 tn/v.
Maatalouden ja haja-asutusalueiden kuormat puuttuu.
Luken pitää raportoida myös epämiellyttävät totuudet eikä harjoittaa itsesensuuria, johon Kurki vaikuttaa jopa kehottavan!
Nythän ne epämielyttävät totuudet jäivätkin ilmoittamatta. Oli vain ne myönteiset kohdat, jotka vahvistavat harhakäsityksiä esim.”Sen sijaan ojitettu turvemetsä oli jo ennen harvennusta hiilen lähde”, ilman mitän lukuja.
Uutisoiminen hakkuutähteiden ja runkopuun CO2-päästöistä ilman mainintaa että, kyllä ne Metsien CO2-taseessa huomioidaan ja voivat olla osin nieluakin, on tätä Luken ympäristöaktivoitumista, joka tässä tapauksessa on päätöjen paisuttelemista. Ne ovat SUURI lisäpäästö maapäästöjen päälle, vaikka niillä ei loppupelissä ole mitään merkitystä. Samana vuonna Suomen metsät ottavat enemmän CO2 ilmasta kuin, mitä hakkuiden päästöistä vapautuu.
