Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kurjen laskentamallin mukaan suon tekeminen päästöjen suhteen luonnonsuon kaltaiseksi vaatisi vain puiden poiston. Olisi todella kustannustehokasta ennallistamista.
Juuri näin, vaikka se ei ole mitään ennallistamista.
Vihdoinkin päästiin asian ytimeen
Kun puut poistetaan, ojitettu suo tuottaa hapellisessa tilassa TOC-kuormaa turpeen hajotessa ja luonnon suo tuottaa TOC-kuormaa hapettomassa tilassa turpeen kasvuprosessissa saman verran.
Vertaan tässä suota, josta puolet on ojitetu metsää kasvavaa ja puolet luonnnon suota.
Ennallistamista olisi, kun ojat vielä tukitaan ja saadaan aikaan suon kehitys. Ilmastoteoria suolle oli, että kun suo syntyy, niin kestää tuhansia vuosia ennen kuin siitä tulee nielu, kun turpeen CO2-sidonta selättää metaanipäästöjen väikutuksen.
En tiedä missä on konkreettiset todisteet, mutta lukemissani julkaisuissa väitettiin että ojitus lisää päästöjä.
Totta ihmeessä lisää, mutta se lisä ei tule turpeesta.
Metsätalouden TOC-kuorma käsittää muutakin kuormaa kuin turpeesta irtoavaa. En nyt kehtaa sitä enää tässä toistaa, kun se on sanottu edellisessä postauksessa ja muissakin yhteyksissä jo kymmeniä kertoja.
AJ: Ojikon turvemaaperä päästelee yleensä enemmän hiiltä vesiin kuin luonnonsuon turvemaaperä.
Mistäs tuolle kommentille löytyy todisteet?
Sille, että ojitusalueen turpeesta ei irtoa yhtään enempää TOC-kuormaa kuin luonnon soiltakaan, löytyy kyllä tutkimuksista todisteita.
MetsäVesi Raportti 2020 kuva 13 c sivu 41.
Siinä jos vähentää tavallisen metsä tuottaman TOC-kuorman ojitetulta mennään alle luonnontilaisen suon kuormien ja puuttuu vielä hakkuutähteet. Jos nämä 2 osuutta arvioidaan olevan ojitetun ja ojittamattoman suon TOC-kurman eron suuruinen, niin ojitetun suon TOC-kuorman (turpeesta irronnut+hakkuutähteet+metsän karikkeet) pitääkin olla suurempi kuin kuvassa 13 c.
heikentämiskieltoa rajattiin vain Natura-alueille,
Muualla Euroopassahan nämä metsäiset Natura-alueet ovat talousmetsiä.
AI: Miten Saksassa?
Kyllä, suuri osa Saksan Natura 2000 -alueiden metsistä on talouskäytössä.Toisin kuin usein luullaan, Natura 2000 -status ei automaattisesti tarkoita metsän muuttamista koskemattomaksi luonnonpuistoksi, vaan alueilla sovelletaan pääsääntöisesti monikäyttömetsätalouden periaatteita.
Jos metsänhoitotapoja muutetaan merkittävästi tai niillä arvioidaan olevan haitallisia vaikutuksia Natura-alueen suojelutavoitteisiin, toimille on tehtävä virallinen
Naturalla suojellaan ihmisen muokkaamia metsämaisemia. Meillähän se voi tarkoittaa ojitettua suomaisemaa.
Natura 2000 -verkosto suojelee pitkälti ihmisen muokkaamia kulttuuri- ja metsämaisemia. Saksassa vain noin 1,9 % kaikista metsistä on kokonaan talouskäytön ulkopuolella (niin sanottuja prosessisuojelualueita), ja maa pyrkiikin nostamaan tämän osuuden 5 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että valtaosassa myös suojelluista metsistä tehdään hakkuita ja hoitotoimenpiteitä.
Suomen metsäisillä Natura-alueilla ei hakata.
Englanti haluaa takaisin Unioniin.
Nyt ei aiota kysyä tyhmältä kansalta, vaan liittyminen voi olla hallituksen päätös.
Suomen ongelma yhteisvaluutassa on beljakovilainen ay-liike, joka kilpailijamaita korkeammilla palkankorotuksilla on historiansa aikana tehtaillut Suomeen miljoonia työttömiä ja nyt pitänyt Suomen talouskasvun nollassa 20 vuotta.
Hyvä saavutus Alekisei Beljakovilta, että suomalaisia parhaiten työllistävä vientiala metsäteollisuus on saatu helposti kustannuskriisiin, kun ei ole devalvaation mahdollisuutta.
Imastopolitiikassa EU ei ole toiminut Suomen vahingoksi, vaan suomalaiset ihan itse, kun vertaa Ruotsin ja Suomen hiilinielulaskentaa.
EU-ei vaatinut koskaan turpeen käytön lopettamista, vaan käyttö lopui eduskunnan päätöksellä SDP:n Kimmo Kiljusen ja vihreiden Tuija Braxin näiden Venäjän kivihiilen ja kaasun puolustajien aloitteesta.
Metsäpolitiikassa uhka tulee Suomen luontojärjestöjä peesaavilta sinnepäin kallellaan olevilla tutkimuksillaan Lukelta ja Sykeltä.
Nämäkin 7 miljardin maksut saatiin pois harteilta EUn kanssa neuvottelemalla.
Jos Luke palauttaisi Suomen metsien kasvun 110 milj.m3, mitä se oli ennen laskentauudistusta, niin taas yksi Suomen omien luontojärjestöjen taholta tuleva uhka poistuisi. Metsänielua olisi riittävästi.
Yksi suuri uhka tulee myös Hamasin sanomien ja Ylen uutisoinnista luontoasioista.
voi olla iso ja korjaustoimille tarvetta vastaanottavan vesistön kannalta. Jos metsätalouden lisäys toc-pitoisuuksiin olisi 25 – 35 %, sekään ei olisi hirmuisen suuri, mutta toki vuositasolla siitä kertymää kumuloituu.
Eihän se ole kovin paljon suurempi kuin MetsäVesi raportin, mutta siinä on hakkuutähteet ja metsien karike mukana, josta nousu voi johtua.
Ja miksi hakkuutähteiden ja metsän vuoksi pitäisi tehdän yhtään mitään puhdistustoimia? Eikö se pitäisi tehdä turpeesta irtoavan TOC-kuorman vuoksi, jos se on reilusti suurempi kuin luonnontilasen suon. Mutta kun sitä eroakaan ei ole.
Kun nämä tutkimukset perustuvat ihan samaan lähdeaineistoon ja valitsemalla erilaisen kokonpanon kohteista(suot), voi saada monenlaisia TOC-kuormia. Ememmän tai vähemmän.
Minä tutkitutin TOC-vesinäytteet Aittojoen valuma-alueella ja luonnontilaisen suon TOC oli 20mg/l ja ojiteun metsää kasvavan purkuojan 25 mg/l. Samaa luokkaa kuin Metsävesiraportin.
Kysymyksiä herättää, miksi samat tutkijat Finer ym. tekevät heti perään uuden tutkimuksen, juossa TOC-kuorma on suurempi.
Onko tämä sitä Luken luontopoliittista aktivoitumista (metsien hiilinielulaskennan muutos) ja sitten esittelevät sen niin, että koko kuorma olisi turpeesta peräisin.
Nieminen sanoo hakkuutähteiden ja ojitusten metsien TOC-kuorman kuuluvan turpeesta irtoavan mukaan ojitusten päästöihin.
Eivät kuulu.
Vertailu pitää tehdä ojittamattoman ja ojitetun välillä vain turpeesta irttoavien TOC-kuormien välillä, jota näissä tutkimuksissa ei ole arvioitu eikä näytä ollenkaan siltä, että Luke sitä edes haluaakaan tehdä.
Drainage for forestry increases N, P and TOC export to boreal
surface watersLinkki ei aukea kuin osittain ja pitäisi kirjautua. Minun sähköpostissa aukeaa, mutta en saa sitä näkymään googleen ilman postin sisältöä.
Mika Nieminen vastasi kyselyyn MetsäVesi Raportista lähettämälla samojen tutkijoiden tekemän tutkimuksen YLLÄ samoista lähdeaineistoista (soista), jossa TOC-kuormat ojitetulta suolta olisivat 25..35% korkeammat kuin luonnontilaisilta, kun taas Metsävesi Raportissa yksittäisten soiden kuvassa 13c TOC-ero olisi suurimmalla lämpösummalla 20%.
Nieminen:Tuo linkissäsi oleva Metsävesiraportti ei ole vertaisarvioitu tieteellinen julkaisu. Sen jälkeen aineistosta julkaistiin oheinen tieteellinen artikkeli, jossa TOC-huuhtouman on noin kolme kertaa suurempi. Lisäksi on julkaistu vielä paljon isompaan aineistoon perustuva artikkeli, joka osoittaa, että TOC-pitoisuudet valumavesissä ojitetuilla soilla ovat jopa 25-35% korkeammat kuin luonnontilaisilla soilla. Lisäksi avohakkuut ojitetuilla soilla aiheuttavat hyvin huomattavaa TOC-kuormaa.
Jatkokysymykseen miten tuo TOC-ero jakautuu turpeesta irronneen, hakkuukarikkeiden ja ojituksilla kasvan puuston kesken hän sanoo:
Ei ole sellaista tutkimusta, jonka perusteella voisi erotella, mikä osa ojitetun suon TOC-kuormasta selittyy karikkeella ja mikä turpeella. Ja mitä väliä sillä loppujen lopuksi on vesistöjen kannalta, kun ojitetun suon TOC-kuorma on kuitenkin paljon suurempaa kuin luonnontilaisen. Tutkimusten mukaan vain muutamia prosenttiyksiköitä vesistöjen tummumisesta selittyy ilmaston muutoksella. Muut tekijät ovat paljon tärkeämpiä.
Joko AJ sai vastauksen?
Minusta mikään ei oikein muuttunut.
Tuo, että hakkuukarikkeet aiheuttavat ojitetuilta soilta paljon TOC-kuormaa tietenkin vähentää turpeesta irtoavan osuutta. iso ja korjaustoimille tarvetta vastaanottavan vesistön kannalta. iso ja korjaustoimille tarvetta vastaanottavan vesistön kannalta. Vain se kuuluu vertailuun suotyyppien turpeesta irtovasta TOC:sta.
Luonnontilaisena suo päästeli suunnilleen saman verran turpeesta irtoavaa TOC:ta kuin ojitettunakin, kun poistaa hakkuutähteiden ja ojituksilla kasvavan metsän TOC-osuuden.
Itsekin hahmottelin tänään postia M. Niemiselle, mutta eri syystä, eli oikeastaan tuon avohakkuuvastaisen lausunnon vuoksi.
Joo aika erikoinen näkemys, että vain ojitusalueiden avohakkuilta tulisi erityisesti hakkuutähteistä vesiä ruskistavaa orgaanista hiiltä, kun tehdäänhän avohakkuita kaikilla maapohjilla n. 15 m päässä puroista, joista ja järvistä.
Tässä Annamari Lauren naureskelee, miksi ojitusalueiden avohakkuiden hakkuutähteiden ilmastopäästöjä pitää erikseen paisutella, sillä niitähän tulee samoin kaikilta avohakkuilta.
https://viesti.metsagroup.com/view/325730045/20/#zoom=true
Tutkijoiden tiedossa ei ole keinoja, joilla jo tummentuneen järven värin voisi poistaa.
Eipä tietenkään tutkijoilla ole, mutta meillä amatööreillä on.
Luonto kykenee poistamaan tummuudet vesistä.
Kuten viime talvena ja näkösyvyysennätykset paukkuvat.
Mikrobit pystyvät hajoittamaan vesiä värjään DOC-liuenneen orgaanisen hiilen vedestä ravinnoksi vesieliöille.
Lämmin ja sateeton jakso kesällä kuten toissa kesänä elokuussa.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/vedet-vaaleni-kesan-sateettoman-kauden-jalkeen/
Aiheuttaa valojen sammumisen?
Muikut kutevat pimeässä.
Jyväskylän yliopiston tutkijat selvittivät syksyllä 2016 Konneveden tutkimusasemalla muikun kutukäyttäytymistä ja -tapahtumia (Suomen Kalastuslehti 7/2017) ja selvisi, että muikut kutevat pimeässä pareittain eivätkä suinkaan pohjalla.
Linkki: https://ahven.net/artikkeli/2021/04/02/missa-muikun-kutupaikat-sijaitsevat/
