Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Eikö MetsäVesi-hankkeen loppupäätelmissä ole mukana kaikki 31 aluetta?
MetsäVesi raportissa näkyy olevan 12 valuma-aluetta, jotka lienee niitä, joista arviot on tehty.
Raportin sivulta 42 eteenpäin. Näkyy Liuhapuro ja Kotioja olevan listassa mukana monessa Taulukossa 5,6,7 ja 8.
Pitää tutustua tarkemmin.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0048969721002163
Otetaampa tarkempaan syyniin Niemisen ym tutkimus 2021.
Kuva 1.
– Siinä luonnontilaisen suon TOC pitoisuus valumavesissä on keskimäärin 30 mg/l, joka vastaa hehtaarille 300 mm valumalla vuodessa kuormitusta 90kg/ha/v.
– Siinä ojitetun suon TOC-pitoisuus on keskimäärin 40 mg/l, joka vastaa 120 kg/ha/v
Eli TOC-lisäkuorma on 30 kg/ha/v.
MetsäVesi-raportin 2020 sivulla 37 kuvassa 1 luonnonhuuhtouma TOC metsämailta (24 milj.ha) on 68,2 kg/ha/v.
Jos tuosta TOC-kuormasta laskee keskimäärin puolet metsän osuudeksi ojitetuilta soilta eli 34,1 kga/ha/v, niin ojitetun metsää kasvavan suon TOC-maapäästö on noin sama tai vähän alle kuin avoimen luonnon suon (ilman puita) TOC-maapäästö, kun vähentää metsän tuottaman TOC:n pois.
Miksiköhän Niemisen tutkijaryhmä ei ole laskenut metsän antamaa TOC-lisää metsää kasvavilta ojitetuilta soilta, kun siihen on olemassa tutkitut luvut MetsäVesi-raportissa 2020.
Vihjaavat kuitenkin sellaisen mahdollisuuden olemassaoloon.
The results also supported earlier findings in that the increase in forest cover and biomass (“greening effect”) that has occurred in northern areas during the last decades may have contributed to increasing TOC trends (Finstad et al., 2016).
Käännös: Tulokset tukivat myös aiempia havaintoja siinä, että pohjoisilla alueilla viime vuosikymmeninä tapahtunut metsäpeitteen ja biomassan kasvu (”vihertymisvaikutus”) on saattanut osaltaan lisätä puun kokonaismäärän (TOC) trendejä (Finstad et al., 2016).
Tämä siis suokahtaisesti vertaillen.
Suurempien valuma-alueiden vertailussa ensimmäisen vuoden tuloksissa 2016 TOC-kuorma luonnon soilta (ei ojituksia) oli suurempi kuin metsätalouden (on ojituksia) valuma-alueilta. Ks. Vesitalous 1/2016 sivu 29.
Kuun lopulla on Metsätieteen Päivä, jossa luultavasti näen alan tutkijoita ja voin kysellä lisää.
Olisi hyvä saada tietoja tuosta 2014 perustetusta seurantaverkosta, joka käsittää 11 luonnon valuma-aluetta ja 20 normaalin metsätaloustoiminnan valuma-aluetta ja niiden aiheuttamista kuormituksista viime vuosilta, johon MetsäVesi -raportin 2020 arviot perustuvat. Onko siellä mukana nuo 4 maatalousaluettakin.
Eikö MetsäVesi-hankkeen loppupäätelmissä ole mukana kaikki 31 aluetta?
Mistä me tiedämme esimerkiksi sitä, että siellä ei ole enemmänkin maatalousalueita mukana kuin 4, jotka nyt varmasti ovat, kun meillä ei ole valuma-alueiden nimiä eikä niiden tuloksia, jotka voidaan kaikki tarkistaa.
Siis samanlaisia pylväsdiagrammeja kuin Vesitalous 1/2016 on esittänyt, että voidaan tarkistaa mistä julkaistut arviot tulee. Nämä MetsäVesi luvut ovat arvioita. Kuten hyvin tiedämme miten nämä kasvihuonekaasujen maapäästöarviot ovat epävarmat ja jossain välillä +- 10 Mtn-ekv/v. Eli voivat olla nielukin Luken nykyisten päästöarvion +14 Mtn-ekv/v sijaan.
Eikö tämä ensimmäinen mittaus 2016 ole jo valheellinen, kun mukana ovat maatalousalueet nostamassa fosfori- ja typpikuormia?
Tutkimus oli vuonna 2016 kesken, eikö niin, eli pitää katsoa mitä MetsäVesi-hankkeen loppuraportti sanoi.
On ollut 9 vuotta kesken?
MetsäVesi-raportti 2020 tämän ensimmäisen vuoden lukujen osalta on jo kyseenalainen, kun mukana oli 4 maatalousaluettakin, joilta ne suurimmat fosfori- ja typpikuormat tulivat. Jo vuoden päästä sama tutkijaryhmä ikään kuin käskystä nostaa arvioita metsätalouden kuormista.
Vuonna 2014 perustettu seurantaverkko muodostuu 11 luonnon taustakuormituksen ja 20 normaalin metsätaloustoiminnan aiheuttaman kuormituksen seurantaa varten instrumentoidusta pienestä (4,5 – 12 200 ha) metsäisestä valuma-alueesta.
Vedenlaadun vaihtelua seurataan laskupuroista otettujen vesinäytteiden avulla. Näytteitä otetaan 20 – 25 kertaa vuodessa ja tulokset analysoidaan akkreditoiduissa laboratorioissa. Virtaamapainotteisella näytteenotolla varmistetaan kuormitustulosten luotettavuus kevään ja syksyn valuntahuippujen aikana.
Miksiköhän jatkotutkimuksen lukuja ei ole julkaistu? Tottakai ne on tehty ja ovat olemassa, muutenhan tässä ei mitään järkeä. Arvioita tämä Finer ym tutkijaryhmä on kyllä tehnyt. Jo ensimmäisen vuoden tulosten arviointi on kyseenalainen ja peittelevä.
Tämän ensimmäisen vuoden luvut ovat kyllä katastrofi kaikille ympäristöpoliittisesti aktivoituneille.
”Kaikki musta mönjä vesiin tulee suo-ojituksilta”
Vesitalous 1/2016 sivu 29.
Jos poistaa kaksi maatalouden valuma-aluetta neljastä tähän tutkimukseen sisältäyvästä, jotka todennäköisesti pystyin paikantamaan eli Kotioja Ranualla (laskee Ylijokeen, joka taas laskee Yli-Portimojärveen) ja Surnuinjoki Pieksämäellä, niin:
– fosfori-kuormitus metsätalouden valuma-alueilta laskevat samalle tasolle kuin luonnontilaisiltakin valuma-alueilta
– typpi-kuormitus laskee alle luonnontilaisten
Jos poistaa 4 eniten fosforia ja typpeä päästävää valuma-aluetta oletuksella, että ovat niitä, joissa on maataloutta ja siksi eivät kuulu tähän vertailuun, niin
– molempien fosforin ja typenkin kuormitus sitten jää metsätalouden valuma-alueilla pienemmäksi kuin luonnontilaisilta valuma-alueilta.
Ei voi välttyä ajatukselta, että nuo 4 maataloutta sisältävää valuma-aluetta ovatkin mukana tarkoituksella. Tosin tuolla ilmoituksella mukana olosta vältytään petokselta, mutta johtopäätökset ovat kuin olisivat 100% metsätalousalueita, että saadaan mukaan krkeita fosfori- ja tuppikuormia nostamaan metsätalouden valuma-alueiden kuormat suuremmiksi kuin luonnontilaisten.
Tutkimuksen silmäänpistävimmär tulokset jätetään kirjoituksessa mainitsematta.
Luonnontilainen Liuhapuro Hiidenportin kansallispuistossa olisi tukimuksen pahin vesien kuormittaja, kun postetaan 4 maatalousalueita sisältävää valuma-aluetta kaikkien kolmen kuormituksen TOC, fosfori ja typpi osalta.
Miksiköhän Pakahe Ikonen, Petkeles, Motokuski tai Husse ei halunnut tehdä tätä yksinkertaista laskelmaa ja ilmoittaa tuloksista?
Ihmettelen suuresti.
AJ:n linkki.
Ompas linkissä viitteitä. Eihän sitä kukaan pysty edes vuodessa käymään läpi.
On kuitenkin saatu viestitettyä, että ojitusalueet ruskistavat pohjoisen pallonpuoliskon vedet.
Mikä se siellä Englantissa on nostanut TOC-kuormat vesiin 2-kertaiseksi, kun ei siellä ole ojituksia?
Aki Ikonen :Kaikki läpi käymämme tutkimukset toteavat, että ojitukset aiheuttavat alueensa vesistöihin merkittää ravinnekuormitusta.
Tässä linkissä lainattua tekstiä: ”Metsätalouden vesiensuojelu Vesitalous 1/2016” sivu 29.
Valunta oli molemmissa valuma-alueryhmissä keskimäärin saman-
suuruinen (Kuva 2). Korkeimmat kokonaisfosfori-, nitraatti- ammonium- ja kokonaistyppi- sekä kiinoainekuormat mitattiin normaalissa metsätalouskäytössä olevilta alueilta, mutta tilastollisen testin perusteella vain nitraattitypen kuormitus oli metsätalouskäytössä olevilta alueilta merkitsevästi suurempaa verrattuna luonnontilaisiin alueisiin.Siis lannoitteiden (mitä helevattua) nitraattityppi oli merkittävästi korkeampaa, mutta ei kokonaistyppi.
Tätähän on Aki Ikonen kopsaillut Hesariin väittäen, että tulokset eivät ole tilastollisesti vertailukelpoisia ja lannoite typpi sitten on. Eikä mitään mainintaa TOC-kuormista, että luonnontilaisilta valuma-alueilta TOC-kuormat ovat suuremmat kuin metsätalousalueilta.
Suurin osa pienten valuma-alueiden tutkimusverkoston alueista on metsävaltaisia; maatalousvaltaisia alueita on ainoastaan neljä, mikä johtuu lähinnä verkon perustamisajankohdan (v. 1958– 1960) määrittämistä silloin ajankohtaisista tutkimustarpeista.
Maatalousalueita oli neljä 16:sta. Mitä helevattua? Eikö nuo pitäisi ilmoittaa, mitkä niitä ovat, sillä typen ja fosforin päästöt tietenkin on suuremmat silloin, kun lannoitetaan. Eihän vain Kotioja Ranualla ole juuri sellainen? Näkyy olevan pellon reunaojaakin monen sadan metrin matkalta ja typen ja fosforin suurin kuormittaja? Toinen näkyisi olevan Surnuinjoki Pieksämäellä, jonka valuma-alueella on peltoja ja fosforikuorma suurin.
Kyllä kai sitä arvioksi metsätalouden kuormituksista saa ”huomattava”, kun ottaa mukaan maataloudenkin päästöt.
Päätelmät ovat aivan oikein mutta sitä ei voi tietää voiko pulloista tehtyjä päätelmiä yleistää ja miten laajalle?
Nämä minun pulleonäytteethän tukevat tutkimuksia TOC-kuormista eli luonnon soilta ja ojitutetuilta soilta tulee sunnilleen saman verran tummentavia humuspäästöjä.
Ei muuta kuin ottamaan pullonäytteitä lisää, että saadaan muualtakin vertailua kuin täältä kartoissa punaisena hehkuvista Perämeren pohjukkaan laskevista vesistä.
Tottakai tuon tätä Vesitalous 1/2016 tutkimusta (Finer ym) tyrkylle vähän joka paikkaan. Varsinkin niille, joilla on käsitys, että vain suo-ojitukset ovat tummentaneet ja pilanneet Suomen jokien ja järvien vedet. Siinä on lahjomattomat luvut erilaisilta valuma-alueilta vuodelta 2016. Joidenkin mielstä TOC-luvut ovat varmasti karmeita, kun luonnontilaisilta valuma-alueilta tulee 50% korkeammat TOC-kuormat.
Kiintoainekuormatkin olivat metsälouden 8 valuma-alueelta 16:sta alemmat kuin luonnontilaisilta valuma-alueilta.
