Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kurki sinuun pätee se tutkijoiden leikkimielinen lausahdus, että ’mitä pienemmät aineistot, sitä suuremmat johtopäätökset’!
No mitä AJ näkee noissa vesinäytteissä. Ne eivät siis todista mistään mitään? Sitäkään, että purkuvedet ovat saman värisiä. Eikö näiden Suoseuran Taulukon 1 tutkijoidenkaan tutkimukset esim TOC-päästöistä sitten todista mitään? Minusta nuo omat vesinäytteet todistaa sen mitä tuo Taulukon 1 TOC- päästötkin. Ovat samaa luokkaa ojitetuilta ja luonnon soilta.
Minulla on tuo 6 ha itse kaivettu suo ja siitä yksi purkuoja, josta otin vesinäytteen. Tarkoitus olisi laittaa suodatin, joka keräisi kiintoainetta, josta voisi laskea määriä, kuinka paljon sitä tulee.
Ei kyllä täälläpäin luonnon suot pukkaa äkkiä vettä mihinkään ojiin kun eihän luonnonsuolla mitään ojia ole.
Kylläpä on tiedoissa aukkoja. Oletko edes käynnyt suolla? Ei kaikilta pieniltä soilta lähde, mutta näiltä vedenjakajasoilta lähtee eikä niitä kaikkia ole edes nimetty. Tässäkin lähistöllä on muutaman hehtaarin luonnonsoita ja kaikilta tulee niemeämätön purkuoja osin pelto-ojia myöten tuohon lähijokeen.
Katso Paikkatietoikkunasta Mustasuo-Vaala- suo tai soistuma.
Suolta lähtee puro nimeltä Laajanpuro, joka laskee Pouhunpuroon, joka taas laskee Oulujärveen. Sieltä voi käydä ottamassa aidon luonnon suon vesinäytteen puron alkupäästä. Minä taas kävin ottamassa näytteen Natura suolta Tolkansuo 2000ha (käsittää Ison Tolkasuon, Pienen Tolkansuon, Rasinsuon), jolta lähtee useampia purkuojia tai puroja. Minä olen ne kaikki suot ja purot kävellyt.
AJ: Pitäisi olla vertailuja joissa toinen kuvio on ojitettu ja toinen ei ja katsotaan mitä ojavesien laadulle käy.
Minullahan on jo tutkimus menossa ja vesinäytteet lukijoiden kuvissa kertoo, että Natura luonnon suon (2000ha) purkuvesi 30 mm sateen jälkeen pari viikkoa sitten laittoi vedet liikkeelle. Vesinäyte on Natura suon yhdestä purkuojan lähdöstä suon reunalla ja vertailu vesinäyte on minun kaivaman 6 ha ojitusalueen purkuojasta.
Vesinäytteet todistaa hyvin tuon Suoseuran TOC-päästöt. Ne ovat niin luonnon soilta kuin ojituksilta lähes samat. Kun katsoo vesinäytteitä ikkunalla, niin niitä ei voi erottaa. Valokuva ei näytä olevan ihan identtinen, mutta lähellä ovat toisiaan.
Ojitetulla suolla taasen vesi liikkuu kaikki mitä sataa niin heti pois ojiin.
Kun vettä liikkuu enemmän niin humusta liikkuu enemmän
Taitaa olla juuri päin vastoin. Piripinnassaan oleva luonnon suo pukkaa purkuojiin sateen nopeammin kuin metsää kasvava ojitettu suo, jonka turve on vain kosteaa ojasyvyyteen saakka. Puut haihduttavat vielä ja sade voi jäädä näkymättä ojavesien nousuna. Pienet sateet jäävät jo puihin eivätkä edes pääse maahan. Luonnon suo haihduttaa vain, jos siellä on avovettä.
Kurki, kts. SUSI: mitä syvemmät ojat, sitä suurempi typen huuhtouma.
Kyllä minulla se on ollut koko ajan mielessä mutta, kun se päästö Niemisen ilmoittamana on vain 8000 tonnia/v ojitusalueilta 5 milj.ha ja on mitätön 1,6 kg/ha/v.
Koko maa saa typpilaskeumaa 2*34= 68 milj.kiloa. Tuo 8000 tonnia on 0,11 % koko typpilaskeumasta.
Tähän asiaan tarvittaisiin vähän enemmän tietoa kuin yksi taulukko.
Lähetin kuviin humuspäästöistä vesinäytteet.
Peitteinen metsänkasvatus tulee johtamaan taas huonosti tuottaviin alueisiin missä metsä on kasvanut huonosti.
Tässä linkki: https://www.luke.fi/fi/uutiset/suometsien-vesiensuojelutoimet-usein-tehottomia, josta linkki: https://www.luke.fi/fi/uutiset/suometsien-vesiensuojelutoimet-usein-tehottomia
Miten suometsän perinteinen metsänhoito on muutettava malliin uudistettu metsätalous.
Kuva, jossa ojat tukitaan, ihmetyttää se, että jk-metsä kasvaisi sitten samoin kuin ojitettu.
Eikö se luonon tilassa muutu takaisin suoksi ?
Mika Nieminen: Ravinteiden ja kiintoaineksen lisäksi ojitetuista suometsistä huuhtoutuu vesistöjen tummumista aiheuttavaa humusta. Happamilla mailla on myös raskasmetallien, kuten elohopean ja kadmiumin, huuhtoutumisen riski.
Taaskaan ei natsaa. Ravinne päästöistä ei kannattaisi edes puhua mitään, sillä ojitukset puhdistavat typpilaskeumaa eivätkä lisää sitä yhtään enempää kuin sama alue luonnon suonakaan, vaikka laskeumaa ei huomioitaisikaan. Fosforipäästöt sitten ovat luokkaa 100g/ha, joka vastaa kahta pientä kourallista hehtaarille. Katso Suoseuran taulukko 1.
Sitten humustakaan ei tule yhtään enempää ojitetuilta kuin luonnon soilta. Lisäksi jää puuttumaan tarkeä tieto, että humusta muodostuu koko Suomen maaperässä biomassasta, joka kuolee syksyllä ja muuttuu ruskeaksi. Soiden humuspäästö lienee vain murto-osa koko Suomen maaperän humuspäästöistä vesiiin.
Ihmetellä täytyy, että on pyörtänyt kaikki entiset puheensa minulle (vaihdettu sähköposteja) ja vielä tutkimuksensa.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011289236.html
Perinneympäristöissä on 650 lajia kaikista Suomen uhanalaista lajeista 2667.
Ainoa uhka niille on umpeenkasvaminen eli Suomen luonto eli ne alueet pitää ihmisen pitää avoimina etteivät nämä uhanalaiset lajit häviä ja vielä 2-kertaistaa tuo perinneympäristöjen pinta-ala. Kertooko joku, miksi Suomi tarvitsee näitä lajeja, jotka eivät edes sovellu Suomen luontoon? Näiden lajien elossa pitäminen vaatii suunnattomat summat rahaa, jota valtio tarvitsisi muualla. Sitten vielä päälle kaikki erilaisten ilmastojen lajit, joita Suomen luonto hylkii niin, että ovat uhanalaisia täällä, mutta siellä lämpimässä Ranskassa ovat elinvoimaisia. Yhdessä nämä perinneympäristöjen, paahderinteiden ja toisenlaisen ilmaston jajit 1500 lajia kaikista Suomen uhanalaisista lajeista pitäisi ennallistaa sinne missä ovat elinvoimaisia. Suomi ei tarvitse niitä. Punaisiin kirjoihin, joita julkaistaan noin 10 vuoden välein, näitä lajeja lisätään aina vain lisää sinne muiden jatkoksi ja sitten kiljutaan kuinka Suomen luonnon monimuotoisuus heikkenee.Toivottavasti Sari Essayah laittaa tälle hulluudelle topin.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011289236.html
Mikkosen mukaan Essayah haluaa vähentää luonnonlaitumien kokonaispinta-alatavoitetta 8 000 hehtaarilla, vaikka Helmi-ohjelman tavoitteena on ollut nostaa perinnebiotooppien ala 52 000 hehtaariin vuoteen 2030 mennessä.
Essayah leikkaa.
Eikö nuo kaikki lajit, jotka eivät sopeudu Suomen luontoon, pidä antaa hävitä?
Kiintoainetta on hyvä saada vähemmäksi, mutta myös humuksen liukenemista voitanee vähentää, mm. pienentämällä hapellisissa oloissa olevan turvekerroksen paksuutta.
Syntyyhän sitä humusta luonnon soillakin, vaikka pohjavesi on pintaa myöten.
Kiintoainetta on hyvä saada vähemmäksi, mutta myös humuksen liukenemista voitanee vähentää, mm. pienentämällä hapellisissa oloissa olevan turvekerroksen paksuutta. En osaa sanoa väitteen puolesta tai vastaan, mutta kenties sama periaate voisi päteä vesistöpäästöihinkin, eli karike on ratkaiseva.
Tarkoittaa, että ojitettujen suomaiden humuksesta vain pieni osa tulee turpeesta. Suurin osa tulee puiden karikkeista kuten lehdet, neulaset ja maapohjan kasvillisuuden karikkeista.
Ei tämä oikeiden tietojen haku kovin vaikeaa ole. Sitten on kun vaihtoehtoina on magneettimedia, maaseutumedia ja MT.
Ilmeisesti Muristo on löytänyt oikeaa tietoa siitä, että vesistöjä korjataan paljonkin. Eikä se ole mahdotonta kuten täällä luullaan.