Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Mitään pumppausvalutuskenttiä ei tarvita ojitettujen metsää kasvavien tuvemaiden ojavesille..
Vanhat sammaloituneet ojat voivat monessa tapauksessa olla jo hyvä puhdistaja ja kulkevat painovoimaisesti ylemmältä suoalueelta alemmalle.
Purojen kevään tulvavesiä voi pysyvällä padotuksella järjestellä helposti kulkemaan vireisen luonnon suon tai ojitetun suon sammalojien kautta ja puhdistuneet (ravinteet ja kiintoane) vedet takaisin puroon.
Lisäksi muutaman epäilijän kannattaa katsoa linkkiä alla ja pohtia, miksi luonnon Natura-suon vesien väri on samaa luokkaa kuin 5..10 v suo-ojituksen. Monen metsätalouskäytön valuma-alueiden kiintoaine- ja TOC-kuormathan ovat alemmat kuin luonnontilaisia soita sisältävien valuma-alueiden. Ks. MetsäVesi raportti 2020
Vain 4% TOC-kuormasta tulee metsätaloudesta. Luonnon huuhtouma 96% metsistä ja maalta ja varsinkin purojen suojakaistoilta tuottavat ruskean värin pintavesiin.
Liunkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/luonnon-suon-humuspaasto/
Punaisen kirjan mukaan metsälajien uhanalaisuus on pysynyt ennallaan. Metsätalous ei siis ole aiheuttanut lajikatoa. Suurin uhka Suomen uhanalaisille lajeille on Suomen luonnon umpeenkasvaminen ja Suomen ankara ilmasto.
Punaisen kirjan mukaan Suomessa on 2667 uhanalaista lajia, mutta niistä 2352 lajia ovat jo Suomen luonnon hellässä huomassa hakkuiden ulkopuolella tai hakkuurajoitteissa tai hakkuusuosituksissa (lehtoja ei saa päästää vanhoiksi metsiksi ja uha-lajit ovat joko toisenlaisen ilmaston lajeja tai pienen popun lajeja) tai suojelussa seuraavasti: perinneympäristöt 650 lajia, lehdot 377, harjumetsät 75, paahderinteet 58, paloalueet 25, suot 120, vedet 156, rannat 283, kalliot 298 ja tunturipaljakat 309.Mitenkähän nuo kalliotkin ensisöidään?
Eikä yhtään metsälajia ei ole hävinnyt Suomen metsistä metsätalouden vuoksi 50 vuoteen.
Iranin 88 miljoonainen kansa haluaa Reza Pahlavin, joka asuu USAssa.
https://www.verkkouutiset.fi/a/hallinto-horjuu-iranissa-vakijoukot-kaduilla/#17ec5cb3
Puiden kuolleiden karikkeiden päästöt lasketaan varastoperiaatteella. Niitä ei liene vaikea laskea, kun tiedetään hakkuun runkopuumäärä ja ym. luonnonpoistumat.
Korkiakoski 2019 ja 2023 tutkimukset on tehty ojitetuilta turvemailta siksi, kun niiltä tulee turvemaapäästöjä. Se ainakin minusta on mielenkiintoisin tieto, jota ei tahdo löytyä muuten kuin salapoliisityönä.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0168192323000552
Näkyy nuo NEE, GPP ja TER(Reco) vähän eroavan edellisestä tutkimuksesta.
Vuoden 2017 luvut NEE=2220, GPP= 1290 ja TER(Reco)= 3490
Turvemaaperän päästö (ilman hakkuutähteitä) ei siitä juurikaan muutu ja on 2220 (NEE) – 1460(0,42*3490 (TER))= 7,6 tn.
Jos tuo hakkuutähteiden(residue) osuus olisi pudonnut 6 vuodessa puoleen 25% TER:stä vuonna 2021, niiden osuus olisi 0llut 0,25*4000= 1000 eli suurempi kuin kaikki päästöt 820.
Avohakatun Lettosuon maapohja saavutti vuonna 2021 CO2-nielun -1000+821= -1,7 tn/ha.
Onhan soiden ojittaminen poistanut metaanipäästöjä mutta toisaalta se on aiheuttanut valtavat hiilipäästöt, ja turvepelloilla lisäksi
No ei nuo ojitusten aiheuttamat CO2-päästöt n. +12 Mtn kovin suuret ole siihen nähden, kun Ruotsillakin 2023 oli niitä +7 Mtn. Jaettuna pinta-alalle 5 milj.ha siitä tulee n. +2,4 tn/ha.
Ruotsin ei tarvitse omista ojitus-päästöistä eikä muistakaan välittää enää mitään, kun on laskenut itsensä hiilinieluksi.
