Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/01283143-f7af-4d52-a8d3-f7100ed05d50
Vähän syvempää selvitystä lintujen pesimäajan hakkuista.
Puolet hömötiaisen pesinnöistä voi epäonnistua muutenkin.
Aika tarkkaan on saatu poistettettua yhdyskuntien vedet puhdistuslaitoksissa fosforin ja orgaanisten aineiden osalta.
Yhdyskuntien typpipäästöt n. 11 000 tn/v ovat hieman suuremmat kuin metsätalouden lisäkuorma on 7300 tn/v, josta vain 750 tn/v tulee ojitetuilta soilta.
Metsätaloudesta tulee lisäfosforikuormaa 440 tn, josta ojitetuilta soilta 150 tn/v.
Vertailuna Suomen vesistöihin tulee suoraa typpilaskeumaa 2,3 kg/ha/*3,4 milj.ha= 7800 tn/v
Fosforiankin tulee ilmasta laskeumana 165 tn/v (ks sivu taman linkin sivu 87)
Koko Itämeren alueelle typpilaskeuma on noin 7,5 kg/ha*39 milj.ha= 292500 tn/v.
Maatalouden ja haja-asutusalueiden kuormat puuttuu.
Luken pitää raportoida myös epämiellyttävät totuudet eikä harjoittaa itsesensuuria, johon Kurki vaikuttaa jopa kehottavan!
Nythän ne epämielyttävät totuudet jäivätkin ilmoittamatta. Oli vain ne myönteiset kohdat, jotka vahvistavat harhakäsityksiä esim.”Sen sijaan ojitettu turvemetsä oli jo ennen harvennusta hiilen lähde”, ilman mitän lukuja.
Uutisoiminen hakkuutähteiden ja runkopuun CO2-päästöistä ilman mainintaa että, kyllä ne Metsien CO2-taseessa huomioidaan ja voivat olla osin nieluakin, on tätä Luken ympäristöaktivoitumista, joka tässä tapauksessa on päätöjen paisuttelemista. Ne ovat SUURI lisäpäästö maapäästöjen päälle, vaikka niillä ei loppupelissä ole mitään merkitystä. Samana vuonna Suomen metsät ottavat enemmän CO2 ilmasta kuin, mitä hakkuiden päästöistä vapautuu.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/uutiset/tutkimus-harvennus-vahensi-hiilinielua/#5dfaa1a5
Lukestakin kommentoitu.
Finer tutkimuksen sivun 29 kuvan 2 tuloksista tutkijat itse toteavat, että tulokset eivät ole tilastollisesti merkittäviä,
En tiedä mitä tarkoittavat, mutta on tilastollisesti kyllä merkittävää, että yhden vuoden mittauksista pahin vesien pilaaja kiintoainekuormitukset, jotka ovat tavallista turvetta, ovat 8 tapauskessa 16:sta alemmat kuin luonnontilaisten valuma-alueiden.
Humukseenhan ei voi vaikuttaa ojia tukkimalla, kun se on veden kiinteä osa ja liikkuu sitten veden mukana vain helpommin laajalla suopinnalla. Vaikka ei olisi tilastollisesti merkittävää, niin ainakin on hämmästyttävää kaikille, että tämä yhden kesän mittaus antoi luonnontilaisilta suojelualueiden valuma-alueilta ilman ojia korkeamman kuormituksen kuin metsätalousmaiden valuma-alueilta.
Lienee intuitiivisen luontoväen toiveissa, että seraavat mittaukset eivät antaisi näin kauheita tuloksia.
Ei hän kieltänyt, etteikö ihminen aiheuttaisi myös Itämerelle ravinnekuormitusta.
Eihän Lappalaisen lainaama tutkimuskaan sitä kieltänyt ”Vaikutus oli vähäinen”.
Nyt kun on taisteltu tuulimyllyjä vastaan laskemalla 80% kuormitusta rannikkovaltioissa, Itämeren kukinta ei poistunut. Perusteeksi Itämeren pelastamisen sijaan olisi pitänyt riittää jo se, että rannikkovedet pitää pitää mahdollisimman puhtaina.
Tuohon AJ kysymykseen vastauksia voi hakea Lappalaisen väitöskijasta, jonka jo postasin. Sieltä olivat lainaukset.
Suomessa on ja on ollut meneillään vesistöjen kunnostuksia paljon. Yksi tämän kesän kunnostuskohde on 10 km Livojokea raakuille. Toivon, että näiden kiintoainekasaumien korjauksia järvissä tulisi myös mukaan. Nehän ei maksa mitään. Kaivurityötä. Tosin ovat vähän pehmeissä ja hankalissa paikoissa.
Täällä 2 jankaajaa
Sinä täällä jankkaaja olet. Minä nimenomaan olen ottanut kiintoaineet esille, että niitä nykyisiä ojituksia paljon päästä viä korjataan niin että saadaan kuormat alas luonnontilaisten soiden tasolla tai alle ja että kiintoainekasaumat järvissä maisemoidaan ja matalia järviä syvennettäisiin.
Tästä tutkimuksesta tuolle ”kiintoaineet alle luonnontilaisen soiden” löytyy hyviä esimerkkejä puolesta metstälouden piirissä olevista soita.
https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2016/02/VT1601_.pdf
Linkin sivu 29 ja kuva 2 ja kiintoainepäästöt.
Siellä 8 tapausta 16 metsätalouden valuma-alueesta kiintoaine päästöt ovat samat tai alittavat luonnontilaisten valuma-alueiden päästöt.
Samalla Husse voisi vilkaista tuota TOC (tummentava humus)-kuormituskuvaa, että näiden kaikkien 22 valumalaueen suurin TOC-kuorma tulee Hiidenportin kansallispuiston ojittamattomalta alueelta olavasta valuma-alueesta Liuhapuro, kun huomioidaan sadanta.
