Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Lähetin Mika Niemiselle postia.
Hei.
Eikö siellä Lukessa ole tutustuttu ”MetsäVesi raporttiin 2020”?.
Suomen koko TOC-kuormasta pintavesiin metsätaloudesta keskimäärin tulee 4% ja 96% muualta lähinnä metsien karikkeista ja luonnon soilta 96%. Tietenkin kaikesta muustakin biomassassasta, joka syksyllä muuttuu ruskeaksi ja alkaa hajota maassa kuten rantaniittyjen heinikot.
Avohakkuut kuuluu tuohon 4%:iin. Lisäksi siihen kuuluu ojituksilla kasvavat metsät ja turvemaasta liukeneva orgaaninen hiili.
Katso kuva 13c sivulla 41.
Ojitetun ja luonnon suon TOC-ero on n.10%, joka tasoittuu ojitetulla suolla kasvavan metsän karikkeista tulevalla TOC-kuormalla.
Entä tuo turpeesta peräisin oleva TOC?
Sen osuus on jotain 1%.
TOC:n osuus DOC-liuennut orgaaninen hiili on vesiekosysteemin ravintoresurssi ei haitta, joka pitäisi vesistä poistaa. Siitä mikrobit muokkaavat ravintoa eläinplanktonille, joka taas on kalojen ruokaa. Ravinteista metsätalouden fosforilisä on vain 20 g/ha/v.Mitä tämä linkki oikein on?
https://yle.fi/a/74-20053160Yst.Terv
Eero LeinonenNyt selvisi mistä Panu Halme nuo humus-käsityksensä kopsannut.
Lukelta.
Nyt ollaan suuren äärellä.
Jos Nieminen ei vastaa, niin lähetän saman Kirjaamoon ja siihen Luken on vastattava.
Viimeksi sain tämän kuvan 13c kysymykseen vastauksen Luken Sakari Sarkolalta, että ojitetun suon mitatuissa pitoisuuksissa on myös ojituksilla kavavan metsän TOC-kuormat mukana.
Tämä katsotaan pohjia myöten.
Eri kalalajit viihtyvät hyvinkin erityyppisissä vesissä.
Kyllä.
Merilohi ei noussut Oulujokeen pohjoisesta laskeviin ruskeampivetisiin jokiin Sanginjoki, Utosjoki eikä Kutujokeen, mutta meritaimen nousi tarjosi raakuillekin väli-isännän. Merilohi nousi myös Oulujärveen laskevaan Emäjokeen aina Hyrynsalmen Komulankökäälle saakka. Kajaanin koskista merilohi ei päässyt yli.
Metsäteollisuuden tuottama arvonlisä, joka kuvaa vaikutusta bruttokansantuotteeseen, on yhteensä 17,4 miljardia euroa. Tämä on 6,2 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
Metäteollisuuden vienti on 12,3 miljardia ja sen osuus on 17% koko viennistä (74 miljardia)
Metsäklusterin (myös metsiin liittyyvät koneet mukana) viennin osuu nousee n. 25%.
Kun huomioi, että muu vienti tarvitsee tuontipanoksia n. 50% viennistä ja metsäklusteri vain 15..20%, niin metsäklusterin osuus viennin työpaikoista nousee 40..50? %.
Metsävienti on parasta suomalaisten työllistämistä. Jos vientiä rajoitetaan hakkuita vähentämällä, niin se tuo myös 2-kertaa enemmän työttömiä.
Samaan aikaan 142 ensisijaisesti metsissä elävän lajin tilanne on merkittävästi heikentynyt. Suurin osa näistä on jäkäliä, perhosia ja kovakuoriaisia.
Ja metsälajeja on arvioitu runsaat 10 000 ja sitten vain 142 (1,4%) lajin tilanne on merkittävästi heikentynyt. Vain heikentynyt ei hävinnyt.
Aika vähäinen määrä.
Nimenomaan uusiutuvaa puunpolttoa pitää lisätä.
Kun metsien käyttö vähenee myös poltossa, niin tuhkalannoitteiden määrä myös laskee. Ainoa lannoite jolla ei ole ympäristövaikutusta ja jolla metsien kasvua ja hiilinielua voi lisätä heti ja paljon.
Vielä tuosta metsän hiilinielusta ja massakertoimista.
Tässä Ilvesniemen lasku CO2-nielusta metsien kasvulla 5 m3/ha.
Jos oletetaan, että runkopuun tilavuuskasvu vuodessa on 5 m3/ha/v saadaan puun tiheyttä (0,45 kg/dm3) ja puun hiilipitoisuutta (0,5 kg C/kg runkopuuta) käyttäen arvio, jonka mukaan syntyneeseen uuteen runkopuuhun sitoutuu 1 125 kg hiiltä hehtaarille vuodessa.
CO2-kerron 5 m3 runkopuulle on 3,67*1,125/5= 0,825.
Siitä puuttuvat oksien, kantojen ja juurien CO2-nielut, mutta Luke laski vuoden 2024 hakkuusäästölle 17, 3 milj.m3 vain CO2-sidonnan -13,2 Mtn eli kerroin oli vieläkin alempi 0,77 kuin Ilvesniemen laskeman pelkän runkopuun CO2-nielu 0,825.
https://www.luke.fi/fi/uutiset/avohakkuut-heikentavat-metsan-maaperan-hiilivarastoja-vuosikymmeniksi
Luken tutkijat väittävät yllä olevassa linkissä, että maaperä hiili laskee avohakkuussa ja alla olevassa linkissä Luken tutkija Ilvesniemi sanoo, että avohakkuu ei vähennä maapohjan hiilivarastoa.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/avohakkuu-ei-havita-hiilivarastoa/#cd7b19c7
Lukessa taistellaan.
Siikajoella taitaa olla Suomen tummimmat vesistöt, että eipä tuossa muutosta huomaa.
Otin kuukausi sitten Mustamaan turvesoiden (Kärjenrimpi ja Puronräme) laskuojasta Neittävän jokeen vesinäytteen ja ennen sitä Neittäväjoelta kolmannen Uljuan tekojärvestä. Kaikki kolme näytettä värikartan 150 luokkaa.
Ihan laadukasta vettä on Siikajoella.
