Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Kurjen ja AR:n kantaa en ymmärrä: ovatko mielestänne varoitukset mutapommista kunnostusojitusten takia liioitellut?
Kunnostusojituksiin otin kantaa, että ne pitäisi tehdä turvemailla ”painamalla” oja entiseen muotoon, ei rikkoa ojan sammoitunutta pintaa. Niiltä osin, missä sitä ei voi tehdä tai jos sellaisen koneen puutteen vuoksi se ei onnistu, sitten kaivetaan. Ojitusalueista tehdään pienempiä kokonaisuuksia ja vedet ohjataan yhden ojan kautta siihen yhteiseen puroon. Kuten tuo minun 6 ha. Tai sitten suuremman ojitusalueen vedet ohjataan luonnontilaiselle suolle, jonne kiintoaineet jäävät. Veden väriinhän ei voi vaikuttaa, kun ojitetut ja luonnon suot päästää saman väristä ruskeea vettä. Humusta (väriä) syntyy kaikesta valuma-alueen biomassasta ei vain turpeen hajoamisesta.
Ojien kunnostamisessa kiintoaineen vähentäminen on tavoite. Vesien väriä ei voi muuttaa sillä luonnon suo ja ojitettu suo antavat vedelle saman värin, myös tutkimusten mukaan.
Se pitää Kurki tunnustaa että metsäojituksilla on pilattu hirveä määrä vesistöjä ja jotkut sitä vielä jatkaa
Empä sanoisi pilattu, kun kiintoaineen kasaumat voi poistaa. En tiedä onko Suomessa edes välineitä sellaiseen kuten ponttoonin päällä kaivuria, joilta voisi kesäaikaan vesiväyliä puhdistaa jokien suitoissa kiintoaineesta vaikka saariksi tai kasoihin talvella siirrettäväksi.
Entistäminen pitäisi kohdistaa juuri näihin tapauksiin sisävesillä.
Näiden ylihypättävien purojen tuomat kiintoainekasat järvien lahtiin eivät ole vielä pilanneet mitään. Nekin voidaan korjata.
Meilläkin oli lapsena kaivovesi aina kirkasta.
Meillä kaivo oli mäen puolivälissä mäen pihlajien, koivujen, haapojen ja kuusten alapuolella pellon yläreunassa, joka jatkoi alaspäin alempana olevan lähijoen rantametsää kohti ja johon tulee pintavesiä lumien sulaessa tai kovista sateista ja taisi olla kaivon kehikko vielä tehty hirrestä. Joten pintavedet pääsi helposti kaivoon. Sittemmin kaivo muutettiin betonirenkaille.
Kurjen hypoteesi hajoavan kangashumuksen vaikutuksesta valumaveden laatuun voi pitää paikkansa.
Vastaus kysymykseen: Mistä humus tulee?
Humus on orgaanista ainetta, joka syntyy, kun kuolleet kasvinosat ja eloperäiset jätteet hajoavat epätäydellisesti maaperässä tai turpeessa. Humusta muodostuu pääasiassa kasveista ja eläinperäisestä aineksesta, kun ne hajoavat mikrobien vaikutuksesta.
https://vesitalous.fi/wp-content/uploads/2014/12/Vesitalous_1406_netti.pdf
Lainaus linkistä: Tätä luonnon elintoiminnoista peräisin
olevaa orgaanista ainetta kutsutaan usein myös humukseksi
tai englanninkielisen lyhennelmän perusteella tuttavallisesti
NOMiksi (Natural Organic Matter). Suurin osa vesistöjen
NOMista on huuhtoutunut vesistöihin sateiden mukana ja
ilmenee vesien tummana värinä.Vesistöjen suojakaistoja perustellaan sillä, että ne estävät valumia hakkuualueilta.
Se joka on elänyt maaseudulla ja vedet on haettu pihakaivosta, niin tietää, että keväisin lumien sulaessa kaivon vesi muuttui ruskeaksi muutamaksi viikoksi. Mikä sen kaivoveden ruskisti?
Pihamaan pintavesi valui kaivoon ja vei pihamaan biomassan heinän, puiden lehtien hajomisessa syntyneen humuksen kaivoon.
Miksi sama ei tapahtuisi viettävillä rannoilla? Pihamaat sentään aina niitettiin kerran kesässä ja puiden lehdet aina lakaistiin pois pihalta kompostiin ja silti alempana mäkeä ollut pihakaivon vesi ruskettui. Ennen jokien ja järvien rantojen heinät niitettiin eläimuille. Ei enää ja voi olettaa, että humusta niistä tulee paljon vesiin.
Joskus kannattaa varmaan tosiasiat tunnustaa
Mikä tosiasia pitäsi tunnustaa.
Sano vaan suoraan, eläkä kiertele.
Video lopussa selventää paljon. Suo purkaa vesiä ojaa pitkin Pyhäjärveen ja on aina purkanut ja tulee aina jotain uomaa pitkin purkamaan, vaikka oja tukittaisiin ja tuo jotain kautta aina humusta. Vaikka suon muut ojat tukittaisiin, humusta tulee senkin jälkeen saman verran.
Pyhäjärven rannat näkyy olevan kallioisia tai kivisia 90%:sti ja ojitettuja soita hyvin vähän valumalueesta. Suot eivät ole ainoa humuksen lähde vaan rantojen vuosittainen biomassan hajoamisen humus myös huuhtoutuu vesiin. Tätä humusta virrat sitten kujettelee ja humus voi virtauksen tyrehtyessä näkyä sitten paremmin kuten tuossa rannalla. Vesihän on muuten kirkasta ja pohja näkyy väristä huolimatta.
Kunnostusojitukset pitäisi tehdöä turvemailla painamalla sammaloitunut oja vanhaan muotoonsa, niin ei kiintoaineita lähde liikkeelle. Riittävän painavaan kaivuriiin ojaprofiilin muotoinen vetopyörä. Jonkun pitäisi vain sellainen hitsailla. Patentin arvoinen keksintö, mutta enäähän sitä muut eivät saa, kun minä sen keksin juuri.
Nostokoukulle, että minun käsitykset suo-ojituksista tulee tästä lähijoesta, jolla on mittaa mutkineen 50 km ja valuma-alueen lähes kaikki suot ovat ojitettuja ja joilla on ”miljoona” kilometriä ojia. Tuokin Natura suo antaa ruskean vetensä jokeen kahdella purolla. Yhtään järveä ei ole pilaantunut kiintoaineilla, joskin turpeen kiintoaineen deltakasaumia on näkyvissä purojen suilla. Niihin olen aina halunnut ratkaisuksi poistamista ja muutenkin samalla matalien järvien kunnostamista etteivät kasvaisi umpeen.
Kaikista ”miljoonista” ojakilometreistä joen veden väri tässä joen suulla on sama kuin Hukkajoella eli erinomainen.
Onko se Nostokoukun epäonnistut suo-ojitustapaus lopulliseksi muotoutunut käsitys? Eikö ole yhtään onnistunutta?
