Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Miten se liittyy metsätaloudesta aiheutuvaan kuormitukseen?
Liittyy varmaan suo-ojituksilta tuleviin Oulujärven kaloja ruokkivaan humukseen. Sieltähän se kaikki humus tulee. Tietojen mukaan.
Ei tässä tapauksessa näkösyvyyteen, jos haet sellaista vastausta.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/vesinayte-oulujarvelta/
Haluatko Kurki kommentoida näitä tuloksia, jotka eivät osoita näkösyvyyden olevan huono menetelmä Oulujärvellä, ei ainakaan pulloveden tarkasteluun verrattuna?
Pullovesinäytteet kertovat vain värin ja oletus kirkkaasta on, että näkösyvyyttäkin on enemmän kuin ruskeassa vedessä. Toki aina ruskeammassa vedessä on aina vähemmän näkösyvyttä..
Minun vesinäytteen ottoaikana kuukausi ennen Glan esittämää mittausta taisi Oulujoen veden näkösyvyys olla enemmän kuin 2,2m, sillä heti jäiden lähdön jälkeenhän tänä keväänä Puruvedessäkin mitatiin kaikkien aikojen ennätys 12,3 m jo maaliskuussa.
Onko pullovesinäytteesi peräisin pinta- vai pohjavedestä?
Ei ne kaivosta ole.
Oulujärven vesi on kirkasta sinne laskeviin jokiin esim Aittojoki tai puroihin nähden ja luonnon vedeksi Syken mittauksissa erinomaista, kun huomioidaan että on säännöstelty. Se on pääasia että kaloille kelpaa ja on ruokaa muikulle ja siialle ja muillekin kaloille. Hanavedessähän ei ole kaloille ruokaa.
Oulun kaupunki ottaa vetensä Oulujoesta. Kaikkien taajamien jätevedet Oulujoen varressa menevät Oulun Toppilan jäteveden puhdistamoon eivätkä pilaa Itämertakaan.
Ola-Pallonivelle että ainakin täälläpäin luonnon soilla on omat laskuojat.
Katso Tolkan Naturasuo 2000 ha Vaalasta ja sieltä lähtee minun laskujeni mukaan useampia puroja Oulujien ja Kutujoen suuntaan.
Tässä vesinäyte Naturasuolta lähtevästä purosta, joka laskee ensin Tolkanjaan ja Tolkanoja Kutujokeen, joka laskee Oulujokeen.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/luonnon-suon-humuspaasto/
Matalaturpeinen suo ja kivinen pohjamaa on hyvä ojituskohde. Kun on myös kangastakin, niin paha soistuminen ja metsäkato vain jatkuisi. Nyt kun ojat kaivettu ja näkyy olevan vanhaa puustoakin 20m pitkää mäntyä, niin kyllä siinä 2..3 m3/ha puu kasvaa.
Humusta tulee saman verran kuin luonnontilaisenakin männyn karikkeista, koivunlehdistä ja maapohjan varpujen lehdistä.
Eipä näy olevan tiedossa näilläkään haaveilijoilla, mistä se humus tuulee.
Tuosta Ruotsi-linkista jokainen voi laskea Ruotsin laskentamallilla Suomen Metsämaan hiilinielun.
Esimerkikis keroimella 0,8…0,9, sillä Ruotsissa poistuma on 100 milj.m3 ja Suomessa 90 milj.m3 ja hakkuusäästöt Ruotsissa 25 milj.m3 ha Suomessa 13 milj.m3.
Pikalaskenta Suomelle -13- 0,9*(-19-17)+14(maapäästöt)=-31,4 Mtn-ekv
Ruotsin metsien kasvu palautui n. 125 milj.m3:iin jo vuosia sitten ennalleen 2018 kuivan kesän notkahduksen jälkeen n.110 milj.m3.
Jos poistuma viime vuonna oli 100 milj.m3, niin hakkuusäästö oli oli 25 milj.m3 runkopuuta ja metsänielu 1,1*25= – 27,5 Mtn-CO2.
Onhan tuon linkin mukaan Ruotsin hakkuusäästön metsänielu ollut tuota -30 Mtonnin tasoa jo pitkään.
Nyt siis on palautunut sille samalle tasolle.
Ihmettelen miksi Suomen metsien kasvu ei ole palautunut 103 milj.m3 ennen 2018 kuivaa kesän tasoon n. 110 milj.m3.
On ollut nyt peräjälkeen monta hyvää kasvuvuotta ainakin täällä.
Tehtäisiinkö Kurki niin, että tutkiskellaan maailmaa monipuolisesti yhteen lähteeseen sokeasti uskomatta.
”Kuunteli kaikkia, muttei uskonut ketään.”
Kyllä täältä monenlaisia vastauksia tulee kuten huomaat, jos tutustuu palstaan. Mutta taisi ollakin jokin muu syy tänne kurkkaamiseen .
Nostokoukun käsitys: ” Suo-ojitukset ovat pilanneet kaikki Suomen järvet ja joet”.
Oulujärven vesi on nyt pysynyt lähes hanaveden värisenä sen ajan mitä vesinäytteistä olen seurannut.
Linkki: https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/vesinayte-oulujarvelta/
