Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Voihan se noinkin nähdä.
Pitänee vielä tarkistaa nuo lehtojen lajit. Kuinkaa montaa toisenlaisen ilmaston lajia, jotka täällä Suomen luonto pitää uhanalaisina, meillä on lisäämässä turhaan suojelutarvetta.
Vielä Taulukko 5 ruotimista.
Taulukko 5 esittää alunperin kahdelle metsätyyppille (vanhat ja muut metsät) ominaisten lajien uhanalaisuutta, mutta sisältää niin paljon muutakin informaatiota, ettei iki maailmassa olisi osannut kuvitella.
Muiden metsien (pois lukien vanhat metsät) arvioitujen lajien 8336 uhanalaisia (CR, EN,VU) lajeja on 523 ja näiden muiden metsien lajien uhanalaisuus on vain 523/8336= 6,3 %
Jos ottaa mukaan vanhat metsät, niin Suomen metsien lajien uhanalaisuus on 833/9499=8,8%.
Yllättävää. Suomen metsien monimuotoisuus heikkenee vanhojen metsien mukana ollessa.
Vanhoihin lehtoihin on tyrkätty 246 lajia kaikista arvioiduista 2723 lehtolajista vain 9%, jotka varmasti löytynevät muista lehtometsistäkin.
Empä enää yhtään ihmettele Luontopaneelin suositusta, että vanhoja lehtoja ei pitäisi päästää kehittymään.
Metsälajeista v-merkinnän saaneet 12 % (1312/10752) lajit suosivat vanhoja tai luonnontilaisen kaltaisia metsiä. Kangasmetsien lajeista suurempi osuus 20 % (972/4933). Tämä ei tarkoita että v-lajit eivät voisi elää nuorissa kangasmetsissä tai lajit ilman v:tä eivät voisi elää vanhoissa tai luonnontilaisissa. Vain harva laji on niin erikoistunut, että sille kelpaisi vain v tai ei v. Ne elävät sikin sokin, kun luonnossa ei ole näitä lokeroita mitä Punaisessa kirjassa.
V-merkinnän saaneita 1312 /10752 ja kun arvioituja oli 9499 niin vanhojen metsien v-lajeja on 1163/9499 Taulukko 5 mukaan.
Eli juuri näinhän se meni minun tulkintani mukaankin, että vanhoihin metsiin on valittu niissä parhaiten menestyvät v-lajit 1159, joka on summa vanhoista kangasmetsän lajeista 801 ja vanhoista lehdoista 246 vanhoista tarkemmin määrittelemättömistä metsistä 116.
Tämä ei tarkoita että v-lajit eivät voisi elää nuorissa kangasmetsissä tai lajit ilman v:tä eivät voisi elää vanhoissa tai luonnontilaisissa. Vain harva laji on niin erikoistunut, että sille kelpaisi vain v tai ei v. Ne elävät sikin sokin, kun luonnossa ei ole näitä lokeroita mitä Punaisessa kirjassa.
Juuri näinhän se on minun tulkintanikin ollut. Lajit voivat esiintyä ristiin vanhoissa ja muissa metsissä, mutta silloin lajit eivät ole niiden parhaissa elinympärisöissä ja ovat vähälukuisia ja lajien yksilömäärät myös vähälukuisia.
Koska vanhat metsät on esisijainen elinympäristö vain 1159 lajille arvioiduista 9449 metsälajista, niin kyllä siitä automaattisesti seuraa, että ne muut kuin v-lajit ovat harvinaisempia vanhoissa metsissä ja lajien yksilömäärät myös.
Vanhat metsäthän pitäisi arvioda kaikkien arvioitujen 9499 lajin mukaan ja kuinka monta lajia sitten on näistä muiden metsien elinvoimaisista lajeista vanhoissa metsissä uhanalaisia tai hävinneitä?
Seppo Vuokon mukaan vanhoissa metsissä kasvilajeja on vain n.30 kaikista 120 kasvilajista eli 90 lajin luokka vanhoissa metsissä olisi hävinnyt (RE)
AJ:ltä kysyn sitten, mitä tuo taulukko 5 sitten esittää? Ja ketkä oikeat asiantuntijat (Aki Ikonen) ovat tehneet tulkinnan?
Siis miksi on jaettu kaikki arvioidut 9500 lajia näin vanhojen metsien ja muiden metsien kesken?
Miksi vanhoissa kangasmetsissä on arvioitu 801 lajia eikä esim 5000? Miksi muissa kangasmetsissä on arvioitu 3149 lajia eikä vain 500 lajia?
Saa toki muutkin vastata.
Minua kiinostaa tietää mitä se sitten esittää, jos ei sitä, miten itse olen sen ymmärtänyt, että voidaan lopettaa tästä keskustelu.
Punaisen kirjan 2019 sivu 4.
file:///C:/Users/Eero/Downloads/Suomen%20lajien%20uhanalaisuus%20-%20Punainen%20kirja%202019.pdf
Vastaan AJ:lle tänne Vanhas-ketjun kommenttiin.
Lajimääristä vanhoissa ja muissa metsissä ei ole kyse, vaan lajeille Taulukossa 5 on arvioitu niille paras elinympäristö sen mukaan, miten niissä menestyvät parhaiten.
Eihän tässä nyt vain luulla sellaista, että vanhoissa metsissä olisi Taulukon 5 mukainen määrä lajeja.
Ainoat ennallistamistoimet voisivat olla vesistöjen kiintoainekasaumien korjaaminen ja soramonttujen korjaaminen maaston muotoon. Nätähän siellä ennallistamistoimissa ei tietenkään ole mukana.
Luetellut ennallistamistoimet ovat jo muutenkin kunnossa. Kuten lehtoja ei saa päästää vanhoiksi metsiksi ja lajien monimuotoisuus keksittyy muihin metsiin kuin vanhoihin metsiin.
Jatkuvapeitteisessä kasvatuksessa metsään jätetään pienemmät puut, joten uusia taimia ei tarvitse istuttaa. Kuva: Rami Moilanen / Yle
Taimia kyllä näkyy olevan.
Teksi kuvaan, jossa näkyy isoja seuraavan hakkuun puita ja sitten taimikkoa. Missä välipuut ovat, jotka olisivat puolet noiden pystyssä olevien kokoa?Kun nuo isot puut seuraavaksi poistetaan, niin sen jälkeen saakin odottaa mitä hakata.
Ja kannattaa muistaa, että noiden tasaikäiskasvatus isojen puiden poiston jälkeen alkaa vasta jk-kasvatus.
Tähän mennessä kaikki ns jk-hakkuutulot ovat olleet tasaikäiskasvatusmenetelmän tuotoksia.
Metsätalouden aiheuttama lisäinen vesistökuormitus (typpi, fosfori, liuennut humus, kiintoaine) on valtakunnallisesti merkittävä.
Mitenkähän nyt löytyisi tuo arvio sieltä ympäritö.fi. Vai kenen arvio tuo on?
Minusta kun fosforin lisäkuorma 90%:lle Suomen pinta-alalle on vain 10..20 g /ha/v eli ”för mitätön” kuten täällä sanotaan. Perämeren pohjukassa näkyy vähän punaista, mutta sen vuoksi ei kai kannata kovin liioitella.
Tuo kuva fosforilisästä löytyy MetsäVesi – raportista sivulta 66.
Miten humus TOC-lisäkuorma 4% on merkittävä? Ei kyllä lähde minun päähän. Leena Finer ym mukaankin luonnontilaisilta valuma-alueilta TOC-kuorma on tilastollisesti merkittävästi suurempi 50% kuin metsätalousalueilta.
Kyllä näistä luvuista pystyy tekemään muunlaisiakin arvioita kuin mitä Hesarissa tyrkytetään.
