Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/209dd721-c6a8-498a-823f-3e7fbeabe5c6
Taas uusi arvio maaperän hiilivastoista.
Kivennäismaa vuoden päästä jo hiilinielu.
Pieni täsmennys: 98 tietää, 2 jankkaa! Mutta siihen taas on vaikuttimena ns. ”muita syitä”.
Husse on näitä intuitiivisiä konsesususkovia perustamansa ruhmän kanssa eli uskoo luontojärjestöjen mielukuvituksiin perustuvia näkemyksiä.
Tuskin on lukenut yhtään tukimusta. Luontojärjestöjen valheet riittää.
No varmasti Pietarin sonnat ovat jo 1800- luvulla aiheuttaneet ongelmia Itämerelle. Pietarin väkiluku oli 1800 n 200000 ja 1900 noin 1200000.
Et sitten lukenut Lappaisen tekstin pääkohtia, koska jatkat näitä ympäristöjärjestöjen intuitiivisiä (mielikuvituksellisia) konsensusvastauksia.
Larssonin, Elmgrenin ja Wulffin mukaan Itämeri oli ja on liian suuri vesi, jotta reunavaltioiden kuormitus mitään vaikuttaisi. Itämeri elää omaa elämäänsä reunavaltionden kuormituksista huolimatta. Siitä on heidän tutkimus:
Larsson, Elmgren ja Wulff (1985) laskivat Vollenweiderin (1976) mallilla Itämeren syvyyteen ja viipymään painotetun pintakuormituksen.
Laskenta tuotti korkeaksi havaittuun fosforipitoisuuteen ja rehevyyteen nähden odottamattoman pienen kuormitusarvon.
Sinileväkukinnasta on saatu tietoja Itämeren pohjasedimenteistä pitkältä ajalta. Kukintaa on ollut jo tuhansia vuosia, sillä se on luonnollinen ilmiö eikä häviä pois ennenkuin luoto taas muuttuu toiseen asentoon. Luontojärjestöjen luuloihin perustuvat kuvitelmat kukinnan syistä eivät tuota mitään tuloksia. Nyt on nähty sekin, että 80% vähennykset eivät auta yhtään.
Itämeren kehityshistoriaan on kuulunut rehevän nykykautemme lisäksi
myös pitkien aikajaksojen rehevien ja karujen kausien vuorotteluita. Syvistä sedimenttinäytteistä on saatu todisteita, että alkaen rehevästä kaudesta noin 8200
vuotta sitten (6200 eaa) sinilevärehevyyttä ja syvännepohjien hapettomuutta on
todettu neljänä rehevänä kautena yhteensä noin 4800 vuotta ja karuja, hapellisia
kausia on todettu kolmena kautena yhteensä noin 3400 vuotta. (Niemistö & Voipio
1974, Bianchi ym. 2000, Zillén ym. 2008).Tässä Itämeren perusanatomian kertaus sitä tarvitseville.
Tässä myös.
Vaikka Iträmeren reunavaltiot ovat vähentäneet omien rannikoiden kurmitusta 80%, siitä huolimatta Iämeren syväaltaissa sinilevä kukkii ja on kukkinut koko viime jääkaudesta lähtien ja kukki 1800-luvullakin.
On luonnollinen tapahtuma, jolle ei voi ihminen tehdä mitään eikä tarvitse.
Vuonna 1854:
”Kirkkaan vihreä sinilevä aiheuttaa erityisesti Gotlannin lähistöllä havaitun,
joka kesä toistuvan ilmiön, jota siellä kutsutaan ’meren kukinnaksi’. …
Tavallisesti Juhannuksen aikaan, mutta myös myöhemmin kesällä sinilevä
lisääntyy aivan uskomattomiin määriin. Kalastajat vakuuttavat, että sen
meren pinnalle muodostama matto on niin tiheä ja syvä, että veneet ajoittain
tuskin pääsevät eteenpäin. … Viime kesänä elokuun alussa ajautui rannoille
niin käsittämätön määrä tätä kuollutta pikkukasvia, että se ulottui paksuna
harmaankeltaisena peitteenä kauaksi merelle, kasautui rantaveteen ja levitti
mädäntyessään löyhkäänsä.” (Lindström 1855, Ruotsin kuninkaallisen
tiedeakatemian meritutkija).Tosin sitäkin yritetään. Ympäristöaktivismin näkemiä tuulimyllyjä sekin.
Kansalaisaloite Suomen ojitusten tukkimiseksi, että Itämeri pelastuisi.
No mihinkä Kurki nuo suomen järvien ja jokien vedet loppuviimein päätyy ? Tämä opetettiin minulle jo kansakoulussa kun peruskoulua ei vielä silloin ollut.
Vedet menee Pohjanlahteen, Sekämereen, Saaristomereen ja Suomenlahteen.
Suo-ojien kuormat muutama prosenttin kaikesta kuormasta, sieltä missä niitä on enemmän Oulun korkeudelta, tuskin koskaan päätyvät Itämereen ja laimentuvat jo Perämerellä.
Muualta Suomesta ja yleensä ravinnekuormat rannikkovesiin ovat taas taajamien ja maatalouden kuormia.
https://www.aitosuvi.fi/ajankohtaista/torju-sinilevaa-ja-vieraslajeja
Linkistä:” Esimerkiksi kirkasvetisellä Pälkänevedellä kärsittiin kesällä 2021 rajuista sinileväkukinnoista. Myös Kukkialla sinilevää on havaittu vuodesta 2016 alkaen joka kesä vuotta 2020 lukuun ottamatta.”
Pälkännevesi ja Kukkia löytyvät Paikkatietoikkunasta, niiden valuma-alueelta on vaikea löytää ojituksia, mutta maatilojen peltoja ja asutusta rannoilla on. Kukintaan vuonna 2021 ei ollut syynä ojitukset, kun niitä ei ole.
6.8.2025 Alkuviikon aikana sinilevää havaittiin veteen sekoittuneena vaihtelevissa määrin mm. Enäjärvessä (Vihti), Tuusulanjärvessä (Tuusula/Järvenpää), Rusutjärvessä (Tuusula), Kirkkojärvessä (Kangasala) ja Kymijärvessä (Lahti)
Yhdessä näistä järvistä Tuusulanjärven valuma-alueella on suo-ojituksia. Muissa ei.
https://eralehti.fi/sinilevaa-on-luontaisesti-kaikissa-vesistoissa-myos-suojelualueilla/
Linkistä : Sinilevää on luontaisesti kaikissa vesistöissä – myös suojelualueilla
On siis melko turha miettiä onko sinileviä myös puhtaiden suojelualueiden vesistöissä. On niitä, sanoo Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Satu Maaria Karjalainen.
Olen yrittänyt, mutta heikosti löytyy netistä tapauksia, jossa sinleväkukinnan syy olisi vain suo-ojat.
”Itämeren ja monin paikoin sisävesienkin tilanne on hälyttävä, minkä takia tarvitsemme velvoittavampia keinoja arvokkaiden vesistöjemme suojelemiseksi. Ojittamisen vähentäminen olisi yksi vaikuttava ratkaisu”, sanoo Liidia Merikanto, yksi aloitteen tekijöistä.
Täyttä roskaa.
Itämereen ei päädy Suomen metsätalouden ojituksista yhtään mitään.
