Käyttäjän Kurki kirjoittamat vastaukset
-
Juuri näin. Aki Ikoselle sopii kaikki tutkimukset, jotka osoittavat talousmetsät kaiken maailman päästöksi ja pahennukseksi, vaikka tälläisella silmänkätötempulla, että otetaampa hakkuutähteetkin mukaan, että saadaan ilmastopoliittisesti oikea tulos.
Muistutetaanpa Ikosta samalla vielä vanhojen metsien vähälajisuudesta.
Muistutetaanpa vielä, että MetsäVesi Raportin mukaan vesiä tummentavan TOC-orgaanisen hiilen luonnon huuhtouma on 96% ja metsätaloudesta tulee vain 4%, joka sisältää ojitukset, hakkuut ja niillä kasvavien metsien luonnon huuhtouman. Mitähän jää ojituksille?
Pahin TOC-kuorma tulee norojen, purojen, jokien ja järvien rannoilla kasvavista koivumetsistä sekä niiden rantaniityistä.
Eikö nuo vesien suojakaista pitäsi juuri poistaa, ettei vedet ruskistuisi.
Miltä kuulostaa Panu Halmeen kommentit Yle Teemassa hänen vanhoilla tiedoilla vesistökuormituksista? Entä tuokin, että ravinnekuormat pintavesiin eivät ole kovin suuret?
Minä olen täällä vain oppimassa, enkä sanele mitään. Voin olla tässä asiassa väärässäkin. Tuosta Scientistin kannanotosta ”että on päästö” olisin toivonut häneltä vielä varmennuksen siihen, että huomioiko hän päästössä nuo hakkuutähteet. Eikä jättäisi väitettään puolitiehen ja vastaamatta.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/eebb9052-9f17-47fa-9b9f-80c680c778b9
EU:n ennallistamisasetuksen vaatimien toimien mittakaava on lyönyt ällikällä. Metsätiedepaneelin arvion mukaan asetuksen kunnianhimoinen toteuttaminen vähentäisi hakkuita jopa 17 miljoonalla kuutiometrillä vuodessa.
Tiirolan mukaan alkuperäinen ajatus oli, että ennallistamistoimet kytkeytyisivät Natura 2000 -kohteisiin. Edelleen vaatimuksena on, että yksityismailla ilmasto- ja ennallistamistoimet toteutetaan vapaaehtoisuuteen perustuen.
Mitenkähän tähän päädyttiin että ennallistaminen koskee myös talousmetsiä?
Viisi sellutehdasta pitäisi lopettaa.
En yhtään ihmettele, että Orpo haluaa avata ennallistamisasetuksen.
”EU:n ruotsalainen komissaari on kehottanut jäsenmaita käyttämään asiassa tarjoilla olevia joustoja. Nyt nähdään osaako Suomi niin tehdä”, toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja<strong id=”strong-089a459bbef4658b84e3f1a9691d1360″> Mikko Tiirola.
Ruotsalainen komissaari ei näytä olevan huolissaan Ruotsin ennallistamisista. Ilmeisesti olisi joustoja olemassa ja Ruotsi käyttää ne kaikki.
Ruotsille ei ole tulossa miljardien laskua.
https://laji.fi/taxon/MX.193113/endangerment
Lännenkarvapehkiäisen (VU) uhanalaisuus on lahopuun väheneminen ja vanhojen metsien väheneminen.
Kovakuoriainen elää pääasiassa Kantokäävällä ja myös Pökkelökäävällä, jotka Suomessa ovat elinvoimaisia ja kaikissa metsissä yleisiä.
Ei löydy oikein seltystä siitäkään että, jos näitä paljon lahopuuta siältäviä Vesijaon metsiä olisi enemmän, laji olisi yhtään yleisempi. Tuo että lajilla on suuret kannan vaihtelut on juuri sitä mitää Lajitietokeskuksen havainnotkin kertoo. Voi kadota vuosikymmeneksi välillä. Ruotsissa on elinvoimainen, joka viittaa juuri siihen, ettei ole sopeutunut Suomen ilmastoon. Näin kun käy näitä lajeja tarkemmin läpi, niin selviää ettei näitä lajeja voi Suomessa edes auttaa runsastumaan millään suojella ja vielä miksi hitossa pitäisi, kun Ruotsissa ja Keski-Euroopassa laji on elinvoimainen.
https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/L%C3%A4nnenkarvapehki%C3%A4inen.pdf
Eri tutkimuksissa on päädytty siihen, että luonnontilaisissa metsissä on keskimäärin 60–65 prosenttia enemmän lajeja kuin vanhaksi kasvaneessa talousmetsässä.
Pitää paikkansa vain lahopuulajeihin.
Vesijakoa ei oikeastaan ole kunnolla edes kartoitettu. Silti sieltä on koealoilta löytynyt 55 kääpälajia ja 242 kovakuoriaislajia. Vanhassa eli hakkuukypsässä talousmetsässä samoja lajeja voi vastaavalla alueella olla puolet tästä.
Siitosen tässä tutkimuksessa sivu 33 : ”https://erepo.uef.fi/server/api/core/bitstreams/d5840f65-6b93-4f9f-be3e-7fcb82de3b30/content”
Hankkeessa pyydystettiin yhteensä yli 29 000 kovakuoriaista, jotka edustivat 623 eri lajia. Kummallakin puolella rajaa kovakuoriaisten määrä oli likimain yhtä suuri, mutta Venäjän puolella pyydystetyistä (213 lajia) kovakuoriaisista useampi laji kuin Suomen puolella pyydystetyistä lajeista (179) edusti lahopuuta tarvitsevia lajeja.
Ensinnäkin Vesijaon metsästä puuttuu vajaa 400 kovakuoriaislajia.
Vertailuna kovakuoriaislajit 242 ja 179. Ei ihan puolet, vaan jonkin verran vähemmän.
Korouomasta on löydetty yhteensä 21 uhanalaiseksi luokiteltua kääväkäslajia. Korouoman alueelta on löydetty 78 kääpälajia. Vähän enemmän kuin Vesijaon metsästä.
Sitten nämä pari lajia, joista mainitaan:
Vesijaolla on eristyksiin jääneitä harvinaisia lajeja, kuten lännenkarvapehkiäinen ja idänlahopoukko. Tai erittäin uhanalainen paksukuorikääpä.
– Lännekarvapehkiäinen (VU) on eteläinen laji ja havaintoja Suomesta vain Tampereen eteläpuolelta. Laji on pienen popun laji ja suuret kannanvaihtelut ja havaintoja kautta aikain vain 27 viimeinen vuodelta 2013 1 kpl.
Idänlahopoukko (LC) on elinvoimainen suomalainen laji, sillä havaintoja ei ole muualla maailmassa, havaintoja kaikkiaan 32 ja viimeien 2022 2kpl, ensisijainen elinympäristö on kangasmetsät ja vanhat metsät. Havainnoista päätellen on pienen popun laji, jolla suuret kannanvaihtelut. Huomaa, että on luokiteltu elinvoimaiseksi, vaikka on välillä kadoksissa 10 vuotta.
Ei muuta sitä tosiasiaa, että luonnon metsät ovat ovat vähälajisempia kuin talousmetsät. Lahopuulajeja on enemmän vain verrattuna talousmetsien vanhoihin metsiin. Eikä nyt kovin suuri ero siinäkään 242/179 luonnon metsien hyväksi.
Sellaisia kuin kauniisti kelottunutta mäntyvainajaa, oranssinpörheää kuukkelia, vikkelää metsäkaurista tai punahehkuista pihlajaa. Yhtäkään näistä ei välttämättä näe Vesijaolla.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/fdb06a91-4be5-46db-91c5-b24bda254418
Pyysin toimittaja Henrik Hohterilta noita tutkimuksia, mistä saatu 30 tonnon päästöjä, mutta ei tullut vastausta.
Vastaukseni kirjoitukseen.
Vai että päästö on avohakkuulta 30 tonnia.
Tammelan Lettosuon avohakkuuala oli toisena vuonna maapohjan osalta -3 tn/ha CO2-nielu, kun poistaa hakkuutähteiden päästön, jotka eivät kuulu millään lailla turvemaan päästöihin.https://bg.copernicus.org/articles/16/3703/2019/#&gid=1&pid=1
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/a99f2c6c-df9b-4387-929d-1c651e8047e3
Miksi MT julkaisee näitä Luonnonsuojeluliiton valeuutisia, joissa ei ole päätä eikä häntää? Ensinnäkin uusiutuva puuenergia vähentää fossiilisia CO2-päästöjä ja toiseksi jätetuhka on metsälannoitteista paras. Lannoitusvaikutus kestää jopa 50 … 60 vuotta ja lisää metsien CO2-sidontaa 2..3 m3/ha/v, joka vastaa CO2-nielua 2..3 tn/ha/v. Suomen kaikki ojitetut turvemaametsät 5 milj.ha voivat olla kokonaan lannoitekierrossa pitkän lannoitevaikutuksen vuoksi ja CO2-nielu tuhkalannoituksista olisi silloin -10..-15 Mtn/v. Kolmanneksi juuri metsätalous tuottaa niitä verotuloja parhaiten ja puulle verot vain nostaa energian hintaa.
Suomi on jo hiilinielu kuten Ruotsikin Ruotsin tavalla laskettuna.Linkki: https://www.metsalehti.fi/artikkelit/mita-voisi-tapahtua-vuonna-2026/#e6075564
Tutkimusprofessori Annika Kangas on selvittänytmaa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta Luken kasvihuonekaasulaskennan perusteita. Hän korostaa, että kasvihuonekaasuinventoinnin laskentaperusteet eivät ole menossa remonttiin.
Tätä epäilinkin. Asia tuodaan ikäänkuin salaa toisen otsikon alla esille.
Mikään ei muutu. Jos muuttuisi koko Luken porukalle pitäisi antaa kenkää.
Ruotsin laskentaan ei oteta kantaa.
Suomi olisi jo hiilinielu, jos laskettaisiin Ruotsin tavalla.
