Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä minä jotenkin Visan vertaukset ymmärsin, mutta sitä en ymmärtänyt, mitä Visa niillä oikein ajaa takaa. Eli kannattaako hän nykyistä säävarman sähkön aikataulua vai verkkoyhtiöiden esittämää löysempää? Ilmeisesti savolainen tapa siirtää vastuu lukijalle.
En ole näihin kaapelijuttuihin oikein perehtynyt. Sellainen tuntuma on, että mitä harvemmassa asiakkaat ovat, sitä enemmän ko asiakas aiheuttaa kustannuksia. Eli siirtoyhtiön sisällä taajamissa vähän kustannuksia aiheuttavat asiakkaat kompensoivat syrjäseutuasiakkaiden kuluja. Jos perittäisiin kaikilta todelliset kulut, niin moni mökki kylmenisi nopeammin kuin nyt.
Kiitos visalle lähdeviitteestä, josta selviää, mikä on ko siirtoyhtiöiden tavoite. Visan tavoite jäi minulle epäselväksi. Kovasti kyselee teistä ja putkista, mutta mitä sillä tarkoittaa?
Suomelle on käymässä samoin kuin sammakolle, kun se laitetaan hitaasti lämpenevään veteen. Ei tajua hypätä ajoissa pois.
Tällä hetkellä pidetään yllä illuusiota pärjäämisestämme velkarahalla. Kylmä totuus ei ole vielä valjennut etenkään vihervasemmistolle. Hyvä esimerkki on vaatimus metsähakkuiden eli metsäteollisuuden reippaasta rajoittamisesta. Jos toteutuu, tulee helposti miljardin pudotus verotuloihin ja n puolen miljardin lisätuen tarve työttömyyteen ym. Kauppatasekin tippuu entisestään.
Eihän se Hesan lattekahviloissa tietenkään ketään haittaa vaan päinvastoin. Maakunta maksaa.
Kovin on alistunutta puhetta Tolopaiselta. Isot pojat (mm Ruotsi ja Tanska) jakaa rahoja ja jakojäännös jää Suomelle. Ei siihen jakojäännökseen nyky Suomi vaikuta. Jakojäännöstä asukasta kohden tietysti tulee enemmän, jos porukka supistuu.
Pitäisi päästä isojen poikien kanssa samaan pöytään jakamaan niitä rahoja, eikä tyytyä elämään jakojäännöksellä. Kalmarin unioni? Ensimmäiseksi Pohjanlahden ja Perämeren tuulipuistot ja vedyn tuotanto sekä vedyn jatkojalostus pystyyn. EteläRuotsiin lisää ydinvoimaa. Samalla itärajan droonimuuri tukemaan ItäSuomen kehitystä.
Valtiot eivät tietenkään näitä asioita pykää. Näkymiä suuremmista jokonaisuuksista voisivat kyllä tuoda esiin ja edistää.
Valtion tuki yksityisteille taitaa kohdistua vain perusparannuksiin, ei kunnossapitoon (piennarten niitto). On paljon yksityisteitä, jotka eivät saa mitään tukia. Kunnossapitoon saavat jotkut tiekunnat kuntien avustuksia. Niiden käyttöä valvotaan tarkastuksin, joskin harvakseltaan. Meidän tiekunta sai toissakesänä puhtaat paperit. Yleensä tie onkin paremmassa kunnossa kuin läheinen valtion tie.
Voi olla laillinen, mutta ei todennäköisesti mene tiekokouksessa läpi. Usein metsien osuus tiekunnan yksiköissä on pieni. Tieisännöinin kautta tiekunnan kulut nousevat enemmän kuin alv palautuksilla jotkut osakkaat säästäisivät.
Erään huonokuntoisen yksityistien kunnostus on harkinnassa. Odottelen pääosakkaan (omakotitalo tien päässä) reagointia. Ehkä kypsyy, jos syksystä tulee vetinen. Jos haluaa tietä kunnostaa, voisin omaan piikkiin tilata kasettikuorman mursketta ja saisin näin alvit pois. Uinuva tiekunta, ei sitä kannata herättää nykybyrokratiaan. Parempi hoitaa homma osakkaiden kesken.
Kyllä tämän hallituskauden jälkeen persuista karisevat vääräuskoiset. Keskisarja yms jatkavat Eduskunnassa ja Tynkkynen EU-parlamentissa.
ItäSuomeenhan tulee kohta paljon investointeja, kun droonimuuria pykätään. Majoitustiloillekin tulee kysyntää ja paikallisillekin maansiirtourakoitsijoille.
Doorimuurin tekniikka on vielä hakusessa. Droonit ovat hitaita ja hävittäjät niin nopeita, että torjunta-aika jää lyhyeksi muilla kuin liian kalliilla ohjuksilla. Potkurikoneet siis käyttöön ja hiekkapäällysteisiä kenttiä runsaasti rajanpintaan. Konekivääriaseistus on halpa ratkaisu. Ehkä raskaan sarjan haulikkosovellus.
Matin teksti oli Hesarin palstoilla uusimpia. Nopeasti pudotettiin pois, ettei löydy kuin haulla. Metsätaloutta kiihkottomasti käsittelevät kirjoitukset eivät näkyvillä kauaa vanhene. Mistähän johtuu? Sensorit hälytettiin aikaisin töihin.
Näinhän se on. Joskus sotaväessäkin sähköt tekee kepposet. Kassulla oli sisäpuolen kello n 5 min jäljessä verrattuna ulkokelloon, jota en ollut huomannut. Olin oppilasvanhempana ja vein porukat järjestäytymään ulos. Myöhästyttiin pari minuuttia ulkokellon mukaan ja siitä tuli pyyhkeitä.