Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset
-
Valtioilla ja kunnilla (poliitikoilla) sekä yksityishenkilöillä on ollut jo vähintään 20 v luja usko siihen, että tulevaisuudessa asiat ovat huomattavasti paremmin kuin nyt. Tähän uskoon perustuen siirretään tulevaisuuden hyvää nykyhetkeen lainarahalla. Jo ennen 2008 kriisiä tuli mieleeni, että mitenkähän sitten suu pannaan, kun ollaan siellä tulevaisuudessa, eikä sitä hyvää sieltä löytynytkään. Voi olla, että nyt ollaan ko pisteessä.
Metsäala todennäköisesti pärjää suhteellisesti ottaen paremmin kuin muut. Pidetään siis metsät hyvässä iskussa. Todennäköisesti myös Suomi pärjää kohtuullisesti, jos ymmärtää ajoissa ruuvata lainarahan tiukalle eli karsia kaikki turhat menot. Palkat, eläkkeet jne joudutaan sopeuttamaan vallitsevaan tilanteeseen. Siinä ruljanssissa kansakunnan veri punnitaan.
Liito-orava ja NNA- laskelmat. Vaikea yhtälö. Varmaan sitä korkeampaa matematiikkaa, jonka vain Reima hallitsee.
Pankkitilin setelipinon kun laittaa samaan kuvaan, niin saa lisää monimuotoisuutta ja mielenrauhaa.
Kysymys lienee EU-tason suojelutavoitteessa, ei maakohtaisesta. Jos 10 % hyväsytään, niin seuraavaksi asetetaan maakohtaiset tavoitteet. Koska monella maalla ei juurikaan ole metsiä, niin sitten katseet kääntyvät metsäisiin maihin, kuten Suomeen.
85€/m3 maksoi Koskitukki syksyn 18 kaupassa. 60 m3 oli ko kaupassa.
Tarkistin metsänkäyttöilmoituksen poikimia viestejä. 3 tuli metsäkeskuksesta, 3 elyltä ja yksi maakuntamuseolta. Jälkimmäiseltä oikein kahden viskaalin allekirjoittama paperi scannattuna. Yhdessä viestissä esitetettiin välttämään hakkuita lintujen pesintäaikaan. Ehkä vihreiden hapatusta.
100 motin alaharvennushakkuu hankintana työllisti useita henkilöitä kolmessa organisaatiossa. Onneksi ei peritty maksua, olisin pian velkavankeudessa.
Tein metsänkäyttöilmoituksen alaharvennuksesta hankintana toissa syksynä. Pian tuli useita s-posteja eri henkilöiltä metsäkeskuksesta ja elystä 5 vuotta vanhasta liito-oravahavainnosta naapurissa. Toinen ilmoitus naapuritilan muinaismuistosta n 50 m päässä. Vastasin, ettei alaharvennus haittaa mahdollisia liito-oravia. Lisäksi ilmoitin, ettei minulla ole aikomusta kaataa puita naapurin puolelta. Eipä sen kummempaa. Työllistävä vaikutus.
Mistähän on syntynyt käsitys, että MH hakkaa metsiään keskenkasvuisena? Käsitykseni mukaan MH:n metsien kasvu on poistumaa suurempi. Jollakin kuviolla näin voi olla, mutta ehkä siihen on järkevä syy.
Eiköhän Suomen metsänhoito ole paremmalla tolalla kun juuri missään muualla. Ei siis pelkoa, ettemmekö pärjäisi markkinoilla.
Oman pesän likaajien merkitystä ei kuitenkaan pidä aliarvioida.
Metsojen ja teerien osalta tilanne on kyllä mennyt alaspäin selvästi. Vielä n 15 vuotta kuului keväisin teerien kujerrusta metsityksen alkuvaiheessa olleen peltotilkun läheltä. Eräänä talvena teeret myös olivat olleet lumikiepissä ko pellolla. Nyt samalla pellolla n 8 – 10 m kuusikko eikä teeriä. Pyitä kylläkin useassa paikassa. Leppiä kun on melko reilusti.