Käyttäjän MaalaisSeppo kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 2,801 - 2,810 (kaikkiaan 3,416)
  • MaalaisSeppo

    Yritin edellä hienovaraisesti korjata Puukin käsitystä metsien hiilivarannosta. Ei metsiemme hiilivaranto pienene lisähakkuista. Varannon kasvunopeus sen sijaan hidastuu lyhyellä aikavälillä.

    MaalaisSeppo

    Itse ajelen suunnilleen nopeusrajoitusten mukaan. Moottoriteillä tulee ajettua melko vähän. Keskinopeus ajotietokoneen mukaan n. 60 km/h. Joka paikkaan olen ehtinyt ajoissa.

    MaalaisSeppo

    Ei metsien hiilivarasto pienene, vaikka hakkuita lisättäisiin esim. 15 milj. m3/a. Hiilivaraston kasvunopeus sen sijaan alenee, verrattuna siihen tilanteeseen, kun hakkuita ei lisätä, kunnes n. 20 vuoden kuluttua metsien kiihtyvä kasvu kattaa vajeen.

    Tämän, maalaisjärjellä tajuttavan ilmiön julkituontiin tarvittiin mm. Luken ”huppututkijoita”.

    Maalaisjärjellä voi arvioida, että lyhyellä aikavälillä lisähakkuut lisäävät hiilidioksidipäästöjä. Itse arvioisin vaikutuksen vastaavan ko. 20 v:n aikana keskimäärin n. 5 milj. m3/a puumäärää. Pohtimisen arvoista olisi, mitä tapahtuu 20 v jakson jälkeen. Johtaako lisähakkuut tilanteeseen, että puulla saadaan nykytilaan verrattuna enemmän korvattua fossiilisia tuotteita? Eli metsien kasvun ja puuperäisten sekä fossiiliperäisten tuotteiden yhteen laskettu hiilitase on parempi kuin ilman lisähakkuita. Uskoakseni näin on. Tätähän ympäristöihmiset pelkäävät ja sen takia on masinoitu tämä ajatus metsien vuositason hiilitaseen heikkenemisestä lyhyellä tähtäimellä. Eivät sentään ole lyhentäneet tarkastelujaksoa vajaaseen vuoteen. Kohta seuraa 9 kk:n jakso, jolloin myös metsiemme hiilivarasto alenee hakkuita vastaavasti.

    20 v:n aikana kehitys kehittyy. On mahdollista, että uusien tuotteiden ja käyttötapamuutosten ansiosta em. 20 v:n jakso lyhenee huomattavasti ja loppujen lopuksi lisähakkuut pikemminkin edistävät maailman pelastumista tuhoutumisen sijasta.

    MaalaisSeppo

    Jo maalaisjärjellä voi päätellä, että hakkuiden nopeaan lisäämiseen metsän kasvu reagoi viipeellä, jollon hiilivarannon kasvunopeus laskee. Nopeiten hiilivaranto kasvaisi lyhellä tähtäimellä, jos hakkuut lopetettaisiin.

    Tämä ei ole järkevää – miksi kasvattaa puita, jossei saa hakata.

    MaalaisSeppo

    Aika hyvin diesel on pitänyt pintansa viimeisimmässä rekisteröintitilastossa.

    MaalaisSeppo

    Harrastelijan kannattaisi tutustua paremmin parlamenttien toimintaan. Ei Suomen eduskunnan eri valiokuntiin äänestäjät valitse jäseniä. Ne valitsee kansanedustajat kekuudestaan. Sama tapa on eu:n parlamentissa. Mm Anneli Jäätteenmäki on ympäristövaliokunnan jäsen.

    MaalaisSeppo

    Kyllä hyvilläkin maapohjilla voi esim. uudistusinvestointi mennä pieleen, jos jälkihoidosta ei huolehdita. Tyypillisesti metsän kasvatuksen kannattavuuslaskelmissa oletetaan kaiken menevän putkeen.

    Omakohtaisia kokemuksia näistä kannattavuuslaskelmista on teollisuuden energian talteenottopuolelta. Analysoimme jo tehtyjen systeemien kannattavuutta mm sisäinen korko). Puolet oli kannattamattomia. Osa epäkunnossa heti alkuunsa ja osaa ei pidetty kunnossa vaikka olisi kannattanut.

    Metsäpuolella voisi myös tehdä jälkianalyysiä eri toimenpiteiden kannattavuudesta. Tässä ketjussa suometsän osalta. Kuinka on onnistuttu tai epäonnistuttu.

    MaalaisSeppo

    Uskon kyllä näihin maapohjan ja nykyarvon laskentatapoihin. Niistä on eniten hyötyä huonon kasvun alueilla, mutta ei juurikaan hyväkasvuisilla paikoilla, ellei ole myymässä tai ostamassa metsämaata.

    Puun reaalihintahan koko ajan hiipuu, mutta hoitokulut kasvaa. Näin myös sellaisten metsien osuus, joissa ko. laskentaa tarvitaan kasvaa koko ajan. Suometsän tapauksessa etenkin tarpeen.

    MaalaisSeppo

    Kyllä minäkin taloudelliset seikat otan huomioon. Uudistaminen heti aukkohakkuun jälkeen ja hoitotoimenpiteet ajallaan. Päätehakkuu, kun arvokasvu alenee haarukkaan 3 – 4 %. Riippuu rahantarpeesta ja lainankoroista. Nyt raha on pankissa halvempaa kuin metsästä otettuna. Tilan myynti n. 10 vuoden kuluttua hyvällä voitolla.

    MaalaisSeppo

    Mielestäni maapohjan arvon pähkäilyä kannattaa harrastaa vain, jos harkitsee maan ostoa tai myyntiä.

    Nykyarvolaskelmaa myös ko. tilanteissa sekä, kun miettii heikompien maapohjien uudistamis- yms toimenpiteitä.

    Meikäläisen metsän hoitoon tai omistukseen maan arvon tai nykyarvolaskelmapähkäilyt eivät vaikuta mitään.

    Suometsän tapaus on hankalampi, kun puustoa tarvitaan pitämään vesitilanne kunnossa. Siinä joutuu miettimään, kannattaako hakata koko suo sileäksi ja sijoittaa rahat tuottavammin muualle sekä jättää suo silleen tai ojituksen kautta uudistaa. Ehkä jatkuva kasvatus tai kaistalehakkuu olisi hyvä (menojen minimointi).

Esillä 10 vastausta, 2,801 - 2,810 (kaikkiaan 3,416)