Käyttäjän Maamies kirjoittamat vastaukset
-
Näen asian samoin kuin Rane ja Huski. Turha lähteä sotkemaan jos on jotain virheellisesti ojitettu, ei kannata toisella virheellä yrittää korjata. Aika hoitaa kyllä takaisin luonnontilaan. Sitä kohkataan ja suunnitellaan kaikenlaista kun niin moni saa elantonsa siitä säätämisestä. Valtion rahoista.
Datakeskusten tontit näyttävät olevan hinnoissaan. Silmiin sattuneen lehtijutun mukaan n. 200ha tontista kaupunki sai lähes 30 milj. Siis eipä ihme jos kunnat/kaupungit niitä innolla haalivat mailleen. Tulee metsänpohjalle hyvä jalostusarvo. Nämä tonttialueet ovat yleensä hieman sivussa ja lienee usein likimain metsämaana ostettu tai lunastettu.
Omalla ulkoilualueellani tirppalaki ei aiheuta kovin suuria haittoja koska koivikot ym. on tuoreilla talvikohteilla muutenkin. Edellyttää tietysti ettei ns. normaali metsän pesintakartoituksesta tehdä liian vaikeaa. Enemmän olen huolissani tulossa olevasta petolintujen suojeluasetuksesta. Millaiset suoja-alueet ja -ajat siihen tulee. Niitä pesäpuita lintupongaajat ovat kyllä löytäneet ja tulevat löytämään lisää, vaikka ovat ns. uhanalaisia.
Ymmärtääkseni metsäalalla on, ainakin jonkinlaista, puutetta pätevistä koneenkuljettajista. Tiettävästi alalta on ollut postumaa mm. lomautusjaksojen vuoksi jotka varmaan sitten tirppalakien ym. vuoksi kesäaikana vain lisääntyvät. Yleensä parhaat tekijät pystyvät tekemään muitakin hommia ja löytävät muita helpommin täyspäiväisä töitä muilta aloilta. Lisääntyvät rajoitukset vaikuttavat moneen asiaan.
Jos petolintuasetukseen ympätään kotkien lisäksi kovin runsaasti erilaisia haukkoja ja pöllöjä niin kesähakkuut rajoittuvat kovasti. Pesinnän suojavyöhykkeet pirstaloivat kuvioita joten käytännössä rajoitusten vaikutus on suojavyöhykkeitä suurempi. Odotettavissa on lisää haasteita laitosten kesäaikaiselle puuhuollolle ja alan ympärivuotiselle työllisyydelle.
Tämän maan talous vaatii vielä pitkään puunjalostuksen tulovirrat. Minkään värinen hallitusvalta ei voi antaa metsäteollisuutemme kaatua tai karata ulos merkittävässä määrin. Puun hintakehitys onkin sitten jo vaikeampi ennustettava. Nalle kavereineen itkee kalliista puun hinnasta. He puhuvat puun porttihinnasta, jossa kuitupuun osalta on varsinaista puun hintaa noin puolet, jopa alle. Loppu on sitä yleistä korkeaa suomalaista kustannusta. Puun hinnalla on vain pieni vaikutus kuiduttava teollisuuden seisottamiseen tai lopettamiseen.
