Käyttäjän Makarov kirjoittamat vastaukset
-
omien kokemuksien mukaan ero hinnassa on n.2-5€ motille. Elikkä varsin hyvän tilin pystyy tekemään leimikoilla jotka saadaan siirrettyä kesäleimikoksi.
Harvennuksista on kyllä myös huonojakin kokemusia joista on yritetty ottaa opiksi esim. nyt on parin vuoden sisään tulossa männikön kakkosharvennusta n.20ha . Joten olenkin jo hakkuualueille teettänyt muiden hakkuiden yhteydessä muutaman tienpätkän jotka ovat n.200-300m pitkiä. Joille on sitten tuossa varmaan tänä tai ensikesänä tarkoitus ajattaa mursketta. Jolloin leimikon saa korjattua ilman suurempia maastovaurioita. Tiet halkaisevat leimikon keskeltä niin ajo saadaan järjestettyä ettei tarvi porkata maastoa nurin.
Tuossa syksyllä möin päätehakkuun yhteydessä pienen ensiharvennuksen jotka hakattiin heti. Harvennuskuidun hinta oli 14e. Muutaman viikon päästä kyselin talviharvennuksen hintoja. Tarjottiin 8-9e. Että kyllä niitä kannatta siirtää jos mahdollista.
Kyllä aina kun on kuvioita rajattu niin päästy vallan mainioille tienesteille ja joka vuosi on toki jäänyt verottajallekkin osa. Eihän osaava metsätilanpitäjä tee tappiollisia vuosia.
Miten lienee pöytälaatikko metsänomistajilla?
Niin no eihän sitä kyllä silloin kun puutamyy luovu omaisuudesta vaan myy vaan puuta. Jäähän se omaisuus sinne tuottamaan lisää puuta. Talokaupassa ei taida käydä samoin?
Jokohan tuo rupeais riittää tuo ilimanaikoinen saivartelu tästä asiasta?
Minusta nykysysteemi on ihan hyvä . Varsinkin nyt kun sitä on hieman vielä jalostettu. Se kyllä kannustaa hoitamaan varsinkin varhaisperkkauksia jotka ovatkin tärkeimpiä perkkauksia. Metsänhoitohan on nyt tosi halpaa kun vaan tekee raivuut oikeaan aikaan. Ihmetystä aiheuttaakin lähinnä se että kun homman pystyisi tekemään halvalla niin siltikin annetaan vaan risukon rauhassa kasvaa jotta varmasti saadaan kustannuksia nostettua.
Minusta jätkä ei ois tienannu talokaupassa mitään. Sinähän möit vaan talon. Luovuit omaisuudesta halvalla. Eihän sillä voi tienata. Sehän on sinun omaisuudesta pois.
Jos ostat metsätilan 150 000 ja myyt puuta pikaisesti 185 000. Silloinkin on vaan luopunut omaisuudestaan halvalla eikä sillä voi tienata.
Ei aivan aukea tuo jätkän logiikka meikäläiselle.
Nykynen systeemi on mielestäni ihan hyvä. Luulisin myös että vaikutusta metsienhintoihin hieman liioitellaan. Halvat korot myös houkuttelevat sijoittamaan metsiin.
Kyllähän metsävähennyksellä saa veronmaksun melko pieneksi + muilla vähennyksillä. Mutta eihän sitä voi miksikään porsaanreijäksi kutsua. Ihan normaalia verosuunnittelua. Sitä enempiähän siitä hyötyä on mitä isompia puumääriä pystyy myymään. Jos on muutamansadantuhannen puukauppa niin kannattaa se nyt harkita jos ei ole metsävähennystä että ostasko vaikka tulevalla veromäärällä uutta metsää. Vaikka taimikkoakin kun maksaa sen veroina valtiolle.
Empä taia perustella mitenkään.
Taitaa nuo Jätkänkin kirjotukset perustua enempi kirjaviisauteen kun käytäntöön. Jotenkin tullu semmonen kuva.
Aina nauhoitan leimikon itse huolellisesti. Siinä on sitten motomiesten selkeä päästellä menemään ilman sen kummempia soitteluita.
Huolellisella leimikonrajauksella voi tehdä myös huomattavan tilin. Muutama vuosi sitten nauhoittelin päätehakkuu leimikkoa parina päivänä ja tutut minulle naureskelivat että minkälaisen palkan työstä sain. Vastasin että n.5000€. Kyllähän ne tietysti kahvia siinä sitten kakistelivat.
Kyseisessäkin tapauksessa oli päätehakkuuta useampi kuvio ja jos oltaisiin leimikkokartan mukaisesti hakattu olisi kuvioille jäänyt ilman aikuisia kulmauksia hakkuun ulkopuolelle. Nauhoituksella ne tulivat hakkuseen mukaan.
Joskus vähemmän asioihin perehtyneeltä voi nauhoitus tuntua turhalta. Mutta mielestäni on juuri niitä pieniä asioita joilla on vaikutusta kokonaisuuteen.
Hyvähän se on sopimus olla. Mutta eihän se estä tarjouksia kyselemästä ja myymästä muillekkaan. Jos metsänomistajalle metsätalous on enempi harrastelua ja päätyö on muualla niin ymmärrän että ei aina viitsi juosta joka euron perässä. Sitten taas jos metsätalous on elinkeino niin tilanne muuttuu että kannattaa miettiä kuinka toimii ja keille leimikoita myy aina kohteen mukaan.
Nyt kun hinnat ovat olleet tasaiset vuosikaudet niin on hyvä seurata päätehakkuuleimikoiden keskikuutiohintoja niin kyllähän ne sahoilla ovat olleet useampia euroja parempia. Johtuen tietysti katkonnasta ja löysemmistä laatuvaatimuksista.
Eli kuitupuuleimikot sellufirmoille ja tukkileimikot sahoille niin taloudellinen tulos on hyvä.
Varsin hyvin olen onnistunut vaurastumaan metsäkaupoilla. Tarvitsee tietysti olla aktiivinen ja tehdä tarjouksia kovasti mielenkiintoisista tiloista niin aina sieltä jokin tärppää. Katselen tiloja suht läheltä koska touhuan kovasti itsekkin metsissä. Hyväpuustoisethan ne parhaita ostoja ovat olleet joissa on silti myös kehitysluokka rakenne kunnossa. Hyväpuustoisiin joissa on paljon hakkuita pystyy surutta käyttämään lainarahaaa koska sinähän pystyt laskemaan paljonko siitä saat tuloa heti. Myös kun tilalta löytyy seuraavan kymmenenvuoden sisään lisähakkuita,ainakin vähintään harvennuksia(varsinkin kakkos) joista tulee jo tukkia on ostos hyvä. Vaatii tietysti hyvää silmää ja taitoa jota yleensä toisilla on enempi kuin toisilla ja kyllähän siihen kauppojen myötä harjaantuu ja voi tulla taitavaksi. Ostin kyllä viime kesänä taimikkotilan rajalta.Sitä tarjottiin minulle suoraan ja kun oli kassassa rahaa eikä ollut pakko ostaa ja toisella näytti olevan liki pakko myydä niin sain hinnan tingittyä sopivaksi. Oli kumminkin sen verran päätehakkuuta että puolet kauppasummasta sain hakkuista kun nyt hakkasivat. Myös taimikot ovat hyviä.
Hyvä taktiikka näyttää olevan sellainen että ostaa lainalla puustoisia tiloja ja kassasta nuorempia tiloja. Näin toimin itse.
t