Käyttäjän Makarov kirjoittamat vastaukset
-
Taitava metsänomistaja pystyy hyvin hoidetulta metsätilalta realisoimaan vuosittaisen kasvun määrän joka vuosi mikäli tarvetta on. Samoin hyvin hoidetulla metsätilalla myydään joka vuosi uudistushakkuita ja erillaisia harvennuksia joista joilla on toki erihinta. Itse seuraan keskikuutio hintoja vuosittain ja ne liikkuvat 30-40€ välillä, mukana onmyös ensiharvennukset. Kemeroita ei ole huomioitu puunhintaan vaikka ensiharvennuksiin niitä saa varsin helpostikkin kun vähääkään on risukkoa alla. Hyvin hoidetulla metsätilalla kasvu on varmasti n.puolet parempaa kun jatkuvassa kasvatuksessa. Omat metsät kasvavat vuosittain 3000-4000 kiinnon vuosikasvua. Itse olen järkeillyt asian niin että vaikka jk:ssa hakataankin tukkia niin vuosittainen puumäärä on kuitenkin sen verran pienempi että häviän näillä nykyisillä keskikuutio hinnoilla tuotossa vaikka n.15% vuodessa meneekin metsienhoitoon.
Mutta taitava metsänomistaja käyttää luontaista uudistamista hyväksi silloin kun se on järkevää. Kevät talvella hakkuutin itsekkin 10 ha alueella varovaisen yläharvennuksen josta lähti puuta 80 m3. Tukki% oli n. 60 korvilla. Kyse on korpimaasta jossa on edellytyksiä taimettumiselle. Suosin varovaista hakkuutapaa tuulituhojen vuoksi joten seuraava väljennys on n. 10 vuoden päästä.
Nykyhinnoilla en aatellu enää suunnitelmia teettää.
Hyvin hoidetulla metsätilalla jos teet suunnitelmien mukaan tahtoo suurin osa hommista olla aina myöhässä. Just tulin kahtomasta yhtä kuviota joka pitäs parinvuoden sisään harventaa. Mutta ei suunnitelmassa mitään harvennuksia ole siihen laitettu. Kovasti tappiota tulis jos noudattas suunnitelmien ohjeita.
Toki ne semmoiselle hyviä on joka ei ole niin perillä metsiensä tilanteesta.
Hyviä kokemuksia on lannoituksista. Viimeset kymmenenvuotta niitä on harrastettu. Tuhkaa on levitelty suomaille, booriakin reilulle 10 ha.
Viime viikolla levittelin apulantakoneella kahdeksallehehtaarille metsän np:tä. 5 ha oli tukkivoittosta männikköä ja 3 ha muutamavuosi sitte harvennettua tukiksi tullut ja osaksi tulossa olevaa kuusikkoa. 500 kg/ha on määrä ollut. Ei se minusta kallista ole vaikken nyt viitikkään kaivella tonnihintoja. Vielä ku on vehkeet sen levittämiseen niin oli n. 8 h homma vaikka piti vähä traktorillakin matkata hu olivat eri palstoilla alueet. Vielä heinäkuulle on tulossa helikopterilevitys 11 ha:lle metsän np:tä. Tukki kuusikoita pääasiassa. On sen verran pahoja paikkoja että ei viiti traktorilla rymytä. Siitä noin 8-10 vuoden päästä sitte nurin ois tämä viimenen alue tarkotus hakata.
Typpilannotuksia tehnyt joka vuosi kymmenen viime vuoden aikana enempi ja vähempi. Toki metsä pitää olla huippu iskussa ennen levittämistä niin saa täyden hyödyn siitä.
Jotenkin näissä jutuissa tuntuu että suomalaistenkin metsäyhteys on jotenkin katoamassa. Jotenkin ei ymmärretä sitä että kaikki suuretkin puut ovat olleet joskus pieniätaimia joista on sitten ajan saatossa kehittynyt jykevämetsä. Monasti siihen tilanteeseen on päästy järkevällä hoidolla.
Kyllähän itsellekkin kun perustaa uudistushakkuun jälkeen uuden metsän. Sen kehitystä seuratessa saa ääretöntä mielihyvää kun onnistuu.
Näin minäkin olen arvellut että kyse on asenteesta. Eli vika on korvienvälissä.
Mutta tuntuuhan se ihmeelliseltä kun näyttää istuttajalle että taimet nousevat ylös kun niitä vähän vetää. Että pitäisi laittaa huolellisemmin. Silti vain homma vain jatkuu samanlaisena.
En minäkään lähtisi kyllä aliarvioimaan metsienmiehiä. Mitä itse olen tavannut metsienmiehiä niin ovat suurimmaksiosaksi varsin fiksua porukkaa.
Koneistutuksesta ei ole kokemusta mutta huonoista istuttajista on.
Vaikka kyse on niin yksinkertaisesta asiasta kuin taimien istuttaminen riittävän syvälle ja huolellisesta tiivistämisestä niin jotkut sitä eivät vain opi.
Minullakin on ollut hyvinkin kouluja käyneitä istuttajia mutta jotenkin niitä ei vaan saa ymmärtämään miten taimi pitäisi istuttaa. Sitten saattaa olla yläasteella opiskeleva tyttönen ja kas kummaa ei mitään ongelmaa.
Itse olen ostanut kaksipalstaa Bonvestalta 25ha ja 70ha. Kummatkin varsin hyviä ostoksia. Hakkuilla kuittasin kauppasummasta pienemmällä puolet ja isommalta yli puolet. Sijoitetun pääoman saa kummaltakin palstalta takaisin kymmenessävuodessa mikä on minulle tärkeää ostaessani palstoja. Enkä harrasta ites mitään ryöstöhakkuita.
Ei se pakko ole Bonvestalta olla voi ostaa muualtakin. Mutta kyllä markkinoilta hyviä löytyy kun vaan osaa etsiä ne.
Kuulostaa metsärahastot ilmanaikuisilta. Enempi pankkia kuin ihmisiä varten.
Jos on vaikka 30tn ylimäärästä niin kannattas ostaa vaikkapa upm:ltä 100tn hyvin hoidettu ja hyvällä kehitysluokka rakenteella oleva metsäpalsta. Josta saisi vaikka hakkuutuloina puolet kauppasummasta. Velkavipua ei tarvis kun tämän parikymppiä. Voisi käyttää palstan ostossa ja hoidoissa ammattilaisia niin varmasti olisi tuotto parempi.
Näimpä juuri kuten Jätkä aprikoi. Metsänomistajan tappio on melkoinen kun joudutaan tukki josta juuri tulisi 37 vetämään kuiduksi. Samoin kun tehdään yksi pitempi kun muuten voisi tehdä kaksi lyhyempää.
Minä olen seurannut leimikoiden keskikuutio hintoja ja sahoilla hinnat ovat useampia euroja parempia kuin sellufirmoilla. Saa siinä sitte hinta takuilla yrittää paikata hinnaneroa ja muilla bonuksilla.
Nytpä onkin viime vuosien leimikot menneet sahalle jonka lyhin mitta on 3,1 m
Eriasiahan se sitte on mitä mittoja tehdään.
Oma kokemus on että sahat tekevät myös lyhyitä mittoja mikäli muuta ei pysty tekemään kun taas sellufirmoilla tahtoo helposti lipsahtaa kuiduksi. Esim. muutamavuosi sitten oli sellufirman päätehakkuu ja lyhinmitta oli 37. Kysyin sitten kuskilta että miten 37 tulee niin vähän. Siihen motomies totes lakoonisesti että ei voi tehä ku määrät on täynnä. Noo en ole sen jälkeen myynyt tukkileimikoita sellufirmoille. Ainoastaan kuituharvennuksia ja hankintakuitua.