Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
Ehkäpä suorittavan portaankin olisi ryhdyttävä käyttämään energiaansa hirvenmetsästyksen muuttamiseksi vapaaksi pyyntiluvista. Sitten ehkä 25-30 vuoden kuluttua hän ei olisi törmäämässä motollaan näin surkeaan kohteeseen.
Sanoithan sinulla olevan ”tietyt epäilyt palstan historiassa”, joita et kuitenkaan tohdi kaikille lukijoille ilmoitella. Sieltä edesvastuuton hirvipolitiikka on kolahtanut jo hirvestäjä-motokuskin palkkapussiinkin.
Kuvauksesta päätellen harvennuskuvio on jostain syystä epäonnistunut vanha männynistutusala, joka oli ottanut pohjaan tiheän kuusialikasvoksen.
Ei mikään kiellä pystykarsimaan huonolaatuisten mäntyjen tyviä, mutta kemera-tuen saannin se voi tyssätä, vaikka hyväksyttävästi pystykarsittuja runkoja olisikin riittävä vähimmäismäärä. Ehkä pystykarsintaa on tehty myös huonolaatuisten puiden osalta siksi, kun ”räkämäntyjen” leveät latvukset haittaisivat aliskasvoskuusikon kehitystä.
Ehkä kuusialikasvosta on ajateltu harventaa lopulliseen tiheyteen vasta männikön koneellisen harvennuksen jälkeen, jolloin selviävät palstatieurat sekä mitä taimikosta jää kehiteltäväksi. Ehkäpä alikasvokseen puuttumista ei leimikon suunnittelussa ole edes ajateltu, vaikka joku kuusi kuitupuupöllin mitat täyttäisikin. Ehkä kohde sopisi paremmin hankintahakkuuna ja metsurityönä tehtäväksi.
Ko. kohteella pitää suorittavan portaankin käyttää entistä enemmän mielikuvitustaan.
Hyvä kysymys antonilta!
– Siis MMM rahoittaa METSO-tutkimusvaroin Suomen Ympäristökeskuksen (SYKE), metsäntutkimuslaitoksen (metla) ja Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen (PTT) yhteistyönä toteutettavan tutkimushankkeen, joka julkaistiinkin lopulta työnimikkeellä ”PTT:n raportteja 227”.
– Näin oli saatu myös pellervolainen tutkimuslaitos mukaan MMM:n johtamaan metsien ekosysteemipalveluja kehittävään rintamaan, mikä on varsinkin hirvenmetsästysmatkailun kehittämisen osalta pahasti ristiriidassa järkevän puuntuotannon kanssa.
– Ilmeisesti me metsästysmaan vuokraajat olemme nykyisen huonon kehityksen sallineet ja siten olemme myös syntipukkeja.
Olisikohan tämän otsikon alla tarpeen tutustua metlan uutiskirjeeseen 1.11.2012, ”Metsät ja monimuotoisuus”? Löytyy myös haulla, ”ekosysteemilähestymistapa vakiintumassa käytäntöön”.
”Ekosysteemipalvelut ja niitä yhteensovittava ekosysteemilähestymistapa ovat uusia käsitteitä metsätaloudessa. Ne ovat syntyneet turvaamaan luonnonvarojen kestävää käyttöä. Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon ihmisille tuottamia hyötyjä ja tuotteita. Yhteiskunnallisesti painottunut ekosysteemilähestymistapa pyrkii estämään ympäristöongelmien syntymistä, ylläpitämään ekosysteemien toimintakykyä ja korjaamaan jo aiheutuneita vahinkoja.”
Uutiskirjeessä on 2-3 sivua ”munkkilatinaa”, jota pyritään pitkässä juoksussa ujuttamaan myös yksityismetsiin.
Kannattaa vilkaista myös ”PTT raportteja 227”, ”Monia hyötyjä metsistä – ekosysteemipalveluiden yhteistuotanto ja tuotteistaminen”, jossa on samat ainekset kuin metlan uutiskirjeessä.
– Herää kysymys: mihin meitä ollaan oikein viemässä? Viedäänkö meitä kuin ”pässiä narussa”?Kuusen istutus avohakatulle turvemaalle ei mielestäni ole ajatuksena mahdoton. Monesti sen onnistuminen kuitenkin perustuu toiveajatteluun tai hyvään onneen kuusen tainten huonon kevähallan kestävyyden vuoksi.
Kapeilla korpijuoteilla (50-80 m) voi ehkä korkea reunametsä toimia riittävänä suojana hallaa vastaan. Laajemmalla korpialueella olisi tarpeen kasvattaa luontaisesti syntyvästä hieskoivun vesakosta suojapuustoa kuusentaimille. Se voi viedä aikaa jopa 10 vuotta. Siinä ajassa näkisi myös alueelle mahdollisesti ilmestyvät luontaiset kuusentaimet.
A. Jalkaselta hyvä vastaus pienellä tarkennuksella:
– Vasojen pieneneminen kait korjaantuu, jos hirvikanta alennetaan NYKYISIN OLEVIA TALVIRAVINTOVAROJA vastaavalle tasolle jne.Ilmeisesti havupuiden kuoren syönti lisääntyy edelleen joka talvi, kuten on jo ollut nähtävissä. Onhan jo vuosikymmeniä liian tiheänä pidetty hirvikanta aiheuttanut Etelä-Suomessa uudistamiset enemmän kuusen taimilla. Pötsin talvista täytettä, eli männyn havua, löytyy nykyisin vain karummilta mailta.
Caballista esitti tuoreen kankaan perusmetsityksen uudistamisketjun. Jos alue on hallanarka, pitäisi ensin luoda edellytykset kuusentaimia paremmin keväthallaa kestävien männyntaimien käytölle. Nykyisellään ne ovat istutettuina liian usein pelkkää hirvenruokaa.
Turvemaan männikkö tulisi yleensä uudistaa luontaisesti männylle. Maapohjan viljavuus ei yleensä riitä kuuselle. Avohakatulle alueelle voi ilmestyä männyntaimia joskus riittävästikkin, mutta niiden varttuminen täysituottoiseksi metsäksi on kokemusteni mukaan hirvituhojen vuoksi melko olematon.
Vaikka hieskoivun vesakkoa perkaillen yrittäisi saada männyntaimia nousemaan hirviltä karkuun, voi lopputuloksena olla tyngiksi syödyt männyntaimet ja pienet hieskoivun taimet tynkien välissä. Kustannuksia vain tulee ja hoitotyö alkaa alusta.
Ehkä viisainta olisikin jättää turvemaan männikön kannokko pelkän raivuun varaan ja taimettumisen osalta tarkkailuun vaikka 5 – 7 vuodeksi. Sitten tietäisi paremmin, ilmestyykö alueelle männyn tai hieksen taimia. Pelkkä jätepuuston raivuu ei paljon maksa. Luulisin alueelle nousevan sekataimikon. Lopputulos olisi hieskoivikko, jonka seassa voi kasvaa vähän kuusta. Yleensä turvemalle istutetuille kuusen taimille käy suojaavan verhopuuston puuttuessa köpelösti.
Normaalissa talouskäytössä olevaa metsää on mahdollista käyttää lähes kaikenlaisessa virkistys- tai matkailukäytössä ilman, että metsien päätuotantosuunta siitä mitenkään vaarantuisi. Poikkeuksena tulee väistämättä mieleen kaupallinen hirvieläinten ja suurpetojen varaan kehitelty metsästysmatkailu.
Nykyisinkin pidetään ekologisesti sekä metsänhoidon ja liikenteen vaatimukset huomioiden liian tiheää hirvieläinkantaa. Kaupalliset hirvieläinsafarit vaatisivat takuusaaliit, eli metsästettävää pitäisi olla vielä nykyistäkin enemmän.
Vaikka metsät kasvaisivatkin enemmän kuin teollisuus tarvitsee, eivät läheskään kaikki metsät nykyisin ole teollisen kaupan piirissä. Siksi puuntuotantoa on tarpeen edelleen tehostaa myös määrän ja etenkin laatukasvatuksen osalta. Tätä tavoitetta haittaamaan voivat nousta muiden metsänkäyttöryhmien omanedun tavoittelut sekä metsänomistajien toiveiden huomioimattomuus hirvipolitiikassa.
