Etusivu › Keskustelut › mehänpoika › Kirjoitetut vastaukset

Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1,211 - 1,220 (kaikkiaan 1,381)
1 2 3 … 121 122 123 … 137 138 139
  • mehänpoika 1.12.2012, 12:31

    Hirvi, metsiemme ruskea valhe!

    mehänpoika 29.11.2012, 08:44

    Tiedän, että hirvi jakaa mielipiteitä. Juuri siksi siitä on tarpeen kirjoitella. Kun järkeen käyvät syyt joltain toisinajattelijalta loppuvat, ei silti pitäisi sortua henkilökohtaisuuksiin.

    Minä olen suunnannut arvosteluani tämänkin ketjun aloituksessa lähinnä MMM:n alaisten RKTL:n ja Metlan tutkijoiden ammattimoraaliin. Aivan turhaa tutkimusta tämäkin hirvien ”muuttaminen”. Samaa moraalin puutetta olen huomannut osalla hirvestävistä metsäammattilaisista ja metsänomistajistakin.

    Mielipiteen ilmaisemisen vapaus on vielä onneksi meillä kaikilla. Jos johonkin selvään epäkohtaan ei näytä tulevan muutosta, on sen esillä pitämistä tarpeellista jatkaa.

    Hiljaa oleminen jonkun läheisen hirviharrastajan ihmissuhteen säilyttämiseksi, olisi mielestäni todellinen karhunpalvelus yhteiskunnalle, metsänomistajille ja hirviturmissa loukkaantuneiden tai menehtyneiden omaisille.

    mehänpoika 28.11.2012, 18:19

    Hirvien liikkeitä on ilmeisesti tutkittu pannoitettujen hirvien liikkeiden avulla. Jo 1970-luvun alusta lähtien on hirvikanta ollut hiljaisessa liikkeessä ensin länteen ja sitten pohjoiseen päin. Hirvien pyyntilupapolitiikalla ohjattiin tarkoituksella hirvikannan siirtymistä. Nyt myös Lappi on saanut oman hirvikantansa, samoin hirvikärpäsensä.

    Tämänkään tutkimuksen tiedoilla ei ole muuta merkitystä kuin se, että joku tutkija sai tuhlattua valtion tutkimusvaroja. Varat ovat poissa hyödyllisimmistä tutkimuskohteista. Hirvien liikkeet ovat olleet yleisesti lähes kaikkien tiedossa.

    Vaikka on tehty tutkimus, ei Eteläinen Suomi, ei edes rannikkoalue, ole tyhjentynyt hirvistä. Tuntuu siltä, että hirvieläimet liikkuvat pitkälti ravinnon perästä. Etelä-Suomeen ei ole viime vuosina istutettu kovin paljoa maittavia männyn taimikoita, jotka kävisivät hirvien talviravinnoksi. Ainakin syömättömiä joutuu etsimään pohjoisempaa, koska etelässä on vastassa avoin meri.

    Kauriiden siirtyminen peltoheinää syömästä voi tyssätä odotettavissa oleviin paksulumisiin talviin, kuten oli pari viimeistä talvea myös etelässä.

    mehänpoika 28.11.2012, 16:29

    MOJ! Tarkoitat tietysti METSÄNOMISTAJIEN PÄÄN MENOKSI metsästäjien tekemät salaliitot ja muut kikkailut?

    mehänpoika 27.11.2012, 19:59

    Olen samaa mieltä otsikon sanoman kanssa, että kuusettuminen pahentaa juurikääpäongelmaa. Se johtuu siitä, kun saastuneiden alueiden välissä olevia männiköitäkin joudutaan hirvituhojen pelossa istuttamaan kuuselle. Hirvien kesäaikainen oleskelu kuusikossa lisää kuusen pinnallisten vuurten vioittumista ja juurikääpäitiöiden leviämistäkin.

    Tuhoalttiit kuusikot muodostuvat nykyisen hirvikannan vallitessa entistä laajempialaisiksi. Myös kirjanpainajatuhot tulevaisuudesta ovat laajempialaisia hirvenpyyntilupien pihtaajien lyhytnäköisen toiminnan vuoksi.

    Jees h-valta on saanut haavankasvatuskohteelleen riistanhoitoyhdistyksen toimittaman sähköaidan. Mielestäni metsänomistajien tulisi vaatia hirvenlihantuotannon nykytilan vuoksi metsästäjiä aitaamaan hirvensä taimikoista vapaille alueille.

    Metsänhoitoelinkeino vaatii metsästysharrastusta turvaamaan nikottelematta yrittäjien töiden tulokset nyt ja tulevaisuudessa. Tietysti hirvenmetsästyksen säätäminen vapaaksi pyyntiluvista vapauttaisi metsästäjät vastuusta.

    mehänpoika 27.11.2012, 18:15

    Metlan ohje juurikäävän ehkäisykeinoiksi uudistamistilanteessa näyttää hirvimiesten keksimältä. Eihän juurikäävän saastuttamaa kuusikkoa voi uudistaa lehtipuulle, koska hirvet ne kuitenkin lähivuosina syövät tai muuten tuhoavat.

    Kasvupaikalle sopivia ja samalla hirviltä säästyviä puulajeja olisivat harmaaleppä ja kuusi. Valitettavasti kuusenjuurikääpä siirtyisi melko nopeasti istutettuihin kuusen taimiin.
    Männyntaimi kestää paremmin kuusenjuurikääpää, mutta ainakin tuoreilla kankaille se maistuisi liian hyvin hirville.

    Metlan antamia uudistamisen ohjeita kuusenjuurikääpäalueilla ei pysty käyttää riittävän turvallisesti.

    Lisääntyneen lämmön vaikutusta juurikääpätuhoihin tuskin on tutkittu. Ainakaan en ole sitä nähnyt. Liekkö samantasoisia tutkinmuksia kuin hirvenvasojen keskipainon lasku Parkanossa ilmaston lämpenemisen vuoksi.

    mehänpoika 27.11.2012, 16:37

    Sopisiko otsikoksi paremmin: metsiemme tuhoisin vahinkoeläin?

    mehänpoika 26.11.2012, 18:11

    Mielestäni Suomen metsätaloudelle ja kansantaloudelle olisi ensiarvoisen tärkeää, että RKTL sekä Metla saataisiin siirretyksi esimerkiksi suoraan valtiovarainministeriön tai muun ministeriön alaisuuteen, joka tutkimusohjelmissaan ottaisi paremmin huomioon yhteiskunnan ja kansantalouden näkökulman. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla Merja Kyllösen johtama liikenneministeriö

    Ko. tutkimus väliotsikollaan, ”Tärkein saaliseläin” (aikomani uusi aihe, koska luettelo tuntuu tutkimuslaitoksen uutisessa hyvin tarkoitushakuiselta kuten itse tutkimuskin), lähtee nykyisestä hirvikannan koosta vaikkakin se otsikon, ”Hirvi muuttaa pohjoiseen”, alla mainitseekin seuraavaa:
    ”Tutkimuksen mukaan keskeistä on hirvieläinkantojen pitäminen tasolla, jolla metsätuhot jäisivät siedettäviksi. Myös valkohäntä- ja metsäkauriin kannansäätelyn tehostaminen tulee entistä tärkeämmäksi, mikäli ne levittäytyvät nykyistä metsävaltaisemmille alueille.”

    mehänpoika 26.11.2012, 16:35

    Karjalaisen ko. uutisessa mainitun hirvitutkija Jyrki Puseniuksen mukaan ”paikalliseksi osaselitykseksi geeniperimän muutos kelpaa”, onhan hirvenmetsästystä tietoisesti suunnattu isoihin uroksiin.

    – Minä kuitenkin epäilen hirvikannan liian suurta määrää käytettävissä olevaan talviravintoon nähden. Eihän nykyisin viljavammille metsämaille synny hirvien talviravintona käyttämiä männyntaimikoita. Korkeintaan luontaisia männyntaimia kehittyy joskus sekapuustoksi kuuselle istutetuille kuvioille. Sieltä ne tulevat syödyiksi jo syksyllä ennen hirvien muuttoa nykyisin entisaikoja karummille talvehtimisalueille.

    Pehmeä ja hirville hyvin maistuvaa männynhavua kehittyi runsaasti 1980-luvulla tuoreiden kankaiden avohakatuille alueille, jotka oli suurin ennakkotoivein istutettu männylle. Näille aloille kehittyi männyntaimia varjostavaa vesakkoa, minkä varjostus teki männynhavusta hyvin maittavaa hirvelle. Jo 1990-luvulta lähtien vastaavat alueet on hirvivahinkojen pelossa istutettu entistä tarkemmin kuuselle, joten hirvien hyvät talvilaitumet ovat vähentyneet.

    Talvilaitumet ovat nykyisin karuhkoilla soilla tai kankailla, jossa on sopivankorkuista männyntaimikkoa. Näille alueille ei synny kovin runsaasti männyntaimia varjostavaa lehtipuustoa. Ehkä joillekkin aloille syntyy vähän koivua tai haavanvesaa. Männynhavu kehittyy ehkä ravintona heikkolaatuiseksi ja auringon valossa huonommin hirvelle maittavaksi. Tästä johtuen kantavan hirvilehmän sikiö jää ehkä entisaikoja pienemmäksi. Tämä tuntuisi minusta luonnolliselta selitytkseltä.

    Vain emien talviravinto on minimitekijä, kun hirvikanta on käytettävään talviravintoon nähden liian suuri. Sitten aletaan tutkimusen voimin keksimään ilmaston lämpenemistä syylliseksi pienentyneeseen vasapainoon.

    Kesällä ei hirvenvasalla ole puutetta ravinnosta. Keväällä synnyttyään se saa ensin ravintonsa emän maidosta. Syksyllä se voi tulla jo kaadetuksi. Ilmaston lämpenemisen luulisi pikemminkin lisäävän vasan keskipainoja.

    mehänpoika 24.11.2012, 17:07

    Uutisen mukaan ”lisätutkimuksia kaivataan: juuri vasat kärsivät kuumuudesta”.

    Ilmeisesti kesällä hirvillä ei ole puutetta ravinnosta. Hämärissä ne voivat vierailla vaikka pellolla. Syksyllä kaadettu vasa on syönyt pelkkää kesäravintoa, ja silti keskipaino Paraisten seudulla on pienentynyt 25 kiloa parissakymmenessä vuodessa.

    Taimikoiden hoitorästit ovat tuskin lisänneet hirvien ravintoa talvella. Ne tarvitsevat talvella maittavaa männynhavua, mikä yksipuolisilla kuusenistutuksilla on kovaa vauhtia vähentynyt.

    Hirven talvilaitumet muodostuvat nykyisin enemmän männyn taimikoita kasvaville karuille soille ja kuivahkoille kankaille. Siellä voi hyvinmaistuva männynhavu olla vähäisempää, kuin aikoinaan tuoreen kankaan männyntaimikoissa.

    Voisi olettaa, että myös hirvenvasan sikiö kasvaa nykyoloissa talven aikaan hitaammin. Siinä olisi yksi kaivatun lisätutkimuksen kohde.

Esillä 10 vastausta, 1,211 - 1,220 (kaikkiaan 1,381)
1 2 3 … 121 122 123 … 137 138 139