Kuusen istutus avohakatulle turvemaalle ei mielestäni ole ajatuksena mahdoton. Monesti sen onnistuminen kuitenkin perustuu toiveajatteluun tai hyvään onneen kuusen tainten huonon kevähallan kestävyyden vuoksi.

Kapeilla korpijuoteilla (50-80 m) voi ehkä korkea reunametsä toimia riittävänä suojana hallaa vastaan. Laajemmalla korpialueella olisi tarpeen kasvattaa luontaisesti syntyvästä hieskoivun vesakosta suojapuustoa kuusentaimille. Se voi viedä aikaa jopa 10 vuotta. Siinä ajassa näkisi myös alueelle mahdollisesti ilmestyvät luontaiset kuusentaimet.

Caballista esitti tuoreen kankaan perusmetsityksen uudistamisketjun. Jos alue on hallanarka, pitäisi ensin luoda edellytykset kuusentaimia paremmin keväthallaa kestävien männyntaimien käytölle. Nykyisellään ne ovat istutettuina liian usein pelkkää hirvenruokaa.

Turvemaan männikkö tulisi yleensä uudistaa luontaisesti männylle. Maapohjan viljavuus ei yleensä riitä kuuselle. Avohakatulle alueelle voi ilmestyä männyntaimia joskus riittävästikkin, mutta niiden varttuminen täysituottoiseksi metsäksi on kokemusteni mukaan hirvituhojen vuoksi melko olematon.

Vaikka hieskoivun vesakkoa perkaillen yrittäisi saada männyntaimia nousemaan hirviltä karkuun, voi lopputuloksena olla tyngiksi syödyt männyntaimet ja pienet hieskoivun taimet tynkien välissä. Kustannuksia vain tulee ja hoitotyö alkaa alusta.

Ehkä viisainta olisikin jättää turvemaan männikön kannokko pelkän raivuun varaan ja taimettumisen osalta tarkkailuun vaikka 5 – 7 vuodeksi. Sitten tietäisi paremmin, ilmestyykö alueelle männyn tai hieksen taimia. Pelkkä jätepuuston raivuu ei paljon maksa. Luulisin alueelle nousevan sekataimikon. Lopputulos olisi hieskoivikko, jonka seassa voi kasvaa vähän kuusta. Yleensä turvemalle istutetuille kuusen taimille käy suojaavan verhopuuston puuttuessa köpelösti.

Nyt on ”kokeiltu” yli 40 vuotta metsästäjien säätelemää hirvikantaa. Metsästäjät ovat toteuttaneet ”ylhäältä” annettuja ohjeita. Ohjeeet eivät ole toimineet. Hirvikanta on pysynyt koko kokeiluajan sekä liikenteen että puuntuotannon kannalta liian suurena.

Aika-ajoin hirvikanta on riistäytynyt aivan hallitsemattomaksi, jolloin vahingot ovat muodostuneet sen mukaisiksi. Vahingot siis seuraavat hirvikantojen koon mukaisesti. Tämän todistamista on ollut koko ajan haittaamassa hirvikolareiden tilastoinnissa ja metsätaimikkovahinkojen arvioinnissa on 1-4 vuoden viive. Se puolestaan on haitannut hirvenpyyntilupien oikeasuuntaista mitoitusta.

Otsikon kysymyksestä (syyt ja seuraukset) rajaisin ensimmäiseksi pois metsänomistajat ja hirvenmetsästäjät, joilla hirvien pyyntilupajärjestelmän vallitessa olisi kylläkin ollut mahdollisuuksia katkaista harrastuksen paisumista holtittomaksi.

Metsänomistajat ovat olleet liian hyväuskoisia . Onhan aina lupailtu, että metsästyksen avulla pidetään hirvikanta kurissa. Samalla loppuvat hirvivahingotkin.

Lähtökohtaisesti syyt ovat hirvenmetsästyksen pyyntilupajärjestelmän luojissa ja heidän kyvyttömyydessä tarpeelliseen muutokseen. Muutosta ei ole tapahtunut, sillä vastuullisen ministeriön johdossa, ministerinäkin, on ollut hirvestystä harrastavia.

Ministeriössä osastopäälliköksi pyrkivällä tuntuu olevan jo pääsyvaatimuksena hirvestysharrastus. Nämä herrat määräävät, mitä tutkitaan ja mitä jätetään tutkimatta.

Mielellään tutkitaan nykyistä hirvipolitiikkaa tukevia aiheita, joihin on lähes selvä loppupäätelmä jo valmiina. RKTL ja Metla ovat toimineet MMM:n käsikassarana. Sanomalehtien valtionapujärjestelmän olemassa olo on ilmeisesti ollut tukemassa holtittomuuden jatkumista. Valtionapua ei tule, jos ei uutisoida hirveä kuten metsästäjät haluavat.

Seuraukset ovat kaikkien kansalaisten nähtävillä, jotka pystyvät laskemaan yksi ynnä yksi. Suomi vietiin EU:n. Metsälaki uusittiin siten, että siihen lisättiin metsien muut käyttömuodot ja kolme erilaista kestävyyttä. Taloudellinen kestävyys siinä menetettiin. Jne.