Käyttäjän mehänpoika kirjoittamat vastaukset
-
MJO:lle:
Männyllä hirvituhoille altis taimikkoaika on ainakin 15 vuotta, joskus jopa 10 vuotta enemmänkin. Vaikka lumen alla olleet männyntaimet selviäisivät paremmin hirvikartjan syönnöksiltä, on nykykäytännön vallitessa 15 vuoden aikana odotettavissa hirvien lisääntyminen, koska hirviporukat koko ajan pyrkivät hirvikantojen tasoittamiseen.Tasoittaminen ei minkään hirviporukan alueella onnistu valtakunnallisella 85 000-100 000 hirven talvikannalla. Sillä saadaan vain eri alueilla ja eri vuosina alueen männyntaimikot hirvien hampaissa enemmän tai vähemmän kelvottomaan kuntoon. Kesällä tietysti rauduskoivun taimet ovat edelleen kovilla, jos joku niitä on vielä uskaltanut istuttaa.
Ensin täytyy saada varmuus hirvikantaa tuntuvasti leikkaavasta hirvipolitiikasta. Vasta sen jälkeen on järkevää ryhtyä riskialttiisiin männyntainten laajempialaisiin istutuksiin kuusenjuurikääpäalueille.
Nykyisin sudet ja muut suurpedotkin tulevat asutusten piiriin kärkkymään helppoa suupalaa kotieläimistä tai omenatarhasta. ”Mikä tätä maata oikein vaivaa?” Tätä kysyy nimimerkki ”puun takaa”, kun takavuosina Suomessa ei ollut juuri ollenkaan peto-ongelmia.
Nykyihminen valtaan päästyään on ryhtynyt olemaan ”toiselle ihmiselle susi”. Jos on valtaa, ryhdytään ikäänkuin pöngittämään omaa valta-asemaa aivan päättömillä suurriistaa koskevilla päätöksillä, joista muu luonnossa liikkuva väestö ja maaseudun asukkaat joutuvat kohtuuttomasti kärsimään.
Vai mitä mieltä olette, kun kotikissaa tai koiraa ei pysty iltasella edes vähäksi aikaa jättämään oven ulkopuolelle ilman petoeläinpelkoa. Pienet koululaiset ovat nykyisin maaseudulla samassa asemassa.
Joku on koulutuksessa tai muussa kanssaihmisiin suhtautumisessa pahasti pielessä. Eihän jokaisesta asiasta pitäisi kehitellä pelkkiä ongelmia. Rauhoittamattomat petoeläimet ja pedontapporahat olisivat nykyistä käytäntöä parempi. EU:ta pitää uskaltaa uhmata vaikka siitä eroamisen kustannuksella.
Wahlroos ei tarvitse toimeentuloonsa metsätuloja. Hänellä saa toimeentulonsa muualta. Hän saanee vuositain metsiinsä useita hirvien pyyntilupia.
Syksyn jahtiin on mahdollista pyytää vaikka Kaarle Kustaa tai joitain muita ystäviä. Tämä lienee hänen motiivi metsiensä omistukseen.
Pinta-alavero olisi hänelle edullinen, jos on säästössä runsaasti uudistettavaa metsää. En tiedä tilannetta.
Huomio MJO! Mitä uudistamisen vaihtoehtoja meille jää jäljelle juurikäävän saastuttamien kuusikoiden ja ilmastomuutoksen tuhoamien kuusikoiden uudistamiseen? Kylvö, luontainen uudistaminen vai jatkuva kasvatusko olisivat vaihtoehdot?
Mielestäni esimerkiksi heinettyville juurikääpäalueille pitäisi saada hirvien suhteen sellaiset olosuhteet, että rauduskoivua tai mäntyä uskaltaisi metsänomistaja ilman aitaamisia täysin turvallisesti käyttää uudistamismenetelmänä.
MOJ:n keksimät ”aseiden hankinnat” eivät kuulu tämän otsikon alle millään tavoin.
Hyvin ylimieliseltä tuntuvat jatkuvasti ”suorittavan portaan” selittelyt hirvikannan tiheänä pitämisen syistä. Jopa petojen vaikutukset hirvien oleskeluun asutusten puutarhoissa selitetään muun kuin liian tiheänä pidetyjen hirvikannan paisuttajien syynä. Mielestäni hirvet vähenevät puutarhoista, jos hirvestäjät anovat tarpeeksi pyyntilupia.
Lieksan hirviluvat tulevat Karjalaisen mukaan uuteen käsittelyyn. Hirvitihentymiä kun ei riistanhoitoyhdistys ollut aiemmassa päätöksessään ottanut huomioon. Aika törkeätä omavaltaisuutta vielä nyky-yhteiskunnassa!
Kyllä minäkin ihmettelen sitä, miksi meillä vaihdettiin metsämaan hyvyysluokitukseen, eri hyvyysluokkien pinta-alaan ja niiden tuottokykyyn perustuva hyvin toimiva metsäverojärjestelmä huonosti toimivaan puunmyyntiverotukseen perustuvaan verotusjärjestelmään. Muistaaksen sama sosiaalidemokraattinen Sorsan hallitus alkoi ottaa ensimmäisen kerran velkaa ulkomailta valtion menojen tasapainottamiseksi.
Ennen sitä oli sosiaalidemokraattinen hallitus (muistaakseni) vaihtanut maatalouden verotuksen kirjanpitoon eli todellisiin tuloihin perustuvaksi. Maatalouspuolella uusi verojärjestelmä johti nopeasti maataloutta harjoittavien tilojen vähenemiseen ja osin työttömyyden lisääntymiseen. Säästäminen kustannuksissa sai jäädä kun kustannukset tulivat vähennyskelpoisiksi.
Ehkä molemmat verojärjestelmän muutokset tehtiin maatalousväestöön kohdistuvan kateuden vuoksi. Pyrkimyksenä oli myös valtion verotulotuoton kohottaminen. Nyt uhkaamassa oleva viljelijöiden väheneminen entisestään ja metsänomistuksen jääminen enemmän eläkeläisille antavat aihetta uusiin järjestelyihin. Teollisuus ei aina nykyisin saa tarvittavaa raakapuuta kotimaasta, vaan sen pitää hankkia lisäpuuta esim. Venäjältä. Ehkä 1/3 tiloista seisoo nykyisin puuvarastona.
On kohtuutonta edes ajatella, että metsänomistajien pitäisi joka kevät tehdä pitkiä ja vaarallisia matkoja (hirvikolaririski) metsäpalstalleen yksinomaan tarkastamaan, mitä vahinkoa ovat hirvet nyt tehneet taimikoille. Edellisten talvien hirvituhojen jäljiltä on varmaan monelta metsänomistajalta motivaatio ko. tarkastukseen ja myös hoitotyöhönkin kokonaan kadonnut.
Hirvituhon kohdanneen taimikoiden hoidosta liian tiheä hirvikanta tekee hyvin usein metsänomistajille todellisen painajaisen. Onneksi lakien laatija ei vielä ole säätänyt metsänomistajille velvotteita hirvituhojen johdosta kehityskelvottomaksi menneen taimikon hoitamiseksi kehityskelpoiseksi. Siitä monesti tulisi metsänomistajalle vain uusi lisärasite, koska hirvituhoilla on taipumus säännönmukaisesti uusiutua samalla alueella. Usein vain tyhjä työ ja kustannus jäävät palkaksi.
Vuoden 2000 tienoille sattuneen hirvikannan säätelemätön kasvu on vielä kaikkien metsänomistajien muistissa, joilla oli siihen aikaan hirvituholle alttiissa kehitysvaiheessa olevia männyn ja koivun taimikoita. Silloin hirvikannan säätelijät puhuivat hieman yli 100 000 hirven talvikannasta. Vasta myöhemmin on selvinnyt hirvikannan olleen 1,5 kertainen aiemmin virallisesti ilmoitettuun verrattuna. Tällaista tilannettahan ei hirvipiirien mukaan pitänyt koskaan tulla
Tälle syksylle on leikattu hirvien pyyntilupia kolmasosa edellisestä vuodesta. Se voi hyvinkin olla alku seuraavaan säätelemättömään hirvitilanteeseen. Nykyisistä hirvilaskennoista ei ole mitään todellista hyötyä. Tarkempi hirvilaskenta vaatisi mielestäni moninkertaisesti pienemmän hirvikannan. Pyyntiluvista vapaa hirvien metsästys olisi ainoa keino hirvihaitoista pääsyyn.
Tämän viestiketjun tarkoituksena on ilmeisesti parantaa metsätalouden harjoittamisen edellytyksiä otsikossa mainittujen kolmen pahan ongelman osalta. Hirvieläimet ovat heikentämässä myös juurikäävän aiheuttamien puulajivalintaongelmien voittamisessa. Samoin ilmastomuutoksen epäedulliset vaikutukset tulevaisuuden kuusikoiden kehitykseen kohdistuvat monesti hirvien aiheuttamaan puulajivalintaongelmaan ja siitä aiheutuviin kaarnakuoriaisten tuhoille alttiiden kuusikoiden lisääntymiseen.
Kun hirvikanta saataisiin pysyvästi huomattavasti alemmalle tasolle, voisivat juurikääpä- ja ilmastonmuutosongelmatkin osittain vähentyä. Hirviongelma ei siten ole mikään metsiämme vaivaava erillinen ongelma, vaan se on koko yhteiskuntaa vaivaava ongelmien aiheuttaja eli perusongelma. Se ei korjaannu hirvestykselle sielunsa myyneiden kirjoittajien hirvenmetsästyksen kiemuroiden ja ilojen selittelyllä tai taimikoiden hoitotason moittimisella. Sellaiset tarinat tietysti uppoavat hyvin sellaisiin metsänomistajahirvestäjiin, joista jotkut ehkä vähemmän ymmärtävät taimikoiden merkityksestä jälkipolville.
Näyttäisi siltä, että metsästyksen ylin johto käyttää hyväkseen metsänomistajien tiuetämättömyyttä metsätaimikoittensa merkityksestä. Teetetään vain metlan toimesta pelkkiä kirjekyselyjä sopivasta hirvitiheydestä, mutta jätetään valistustyö taimikoiden merkityksestä metsänomistajille ja yhteiskunnalle tekemättä. Hyvin moni metsänomistaja jo ikänsä puolesta on sellainen, joka ei pysty tai katso vaivan arvoiseksi käydä katsomassa vuosittain taimikkoaan talven hirvisyönnösten jäljiltä.
Ai että n-merkin mielestä pitäisi lopettaa avohakkuut sen vuoksi, että hirviltä vähenisi hyvät laitumet, ja hirvikanta putoaisi sen vuoksi siedettävälle tasolle. Eiköhän avo- ja muut hakkuut ole sitä metsien tarkoituksenmukaista ja välttämätöntä hyödyntämistä, mikä on tarpeellista koko yhteiskunnan toimivuuden kannalta.
Hirvenmetsästysharrastus on järkevää vapauttaa turhista pyyntiluvista. Silloin ehkä poistuisivat myös liikenteen hirviturmat ja loukkaantumiset niissä. Jo pitkään hirviä välkappaleena käyttäen on sokeasti annettu ihmisten loukkaantua maanteillä. Myös valtavasti velkaantuvan Suomen metsät annetaan kehittyä hirvien ehdoilla muuhun suuntaan, mitä teollisuuden tarve vaatisi.
Nykyisin autoilija tai metsänomistaja ei juurikaan pysty vaikuttamaan talvelle jäävien hirvien määrään. Ainut keino näyttää olevan sanan miekka.