Käyttäjän mehtäukko kirjoittamat vastaukset
-
Ei suinkaan vaan tarkoitan n.kiinnon runkoja…
Jos ajatellaan,että 600 istutuskuusta hoivataan niin hyvin,että viitisensataa tukkia porhaltaa kohti taivaita, ei tarvita kuin lyhyt oppimäärä ja päättelykyky: kierto-ajan korjuuvauriot 0 %, ja se rapiat 500m3/ha tukkia teriin/ 40-50v: lihotuksella.
Siinäpä se.Taimikkovaihe olisi pidettävä sen verran turilaana,että oksikkuus pysyy kurissa mutta latvat ilman muuta täysin vapaana.
Jätkän kirjoitus pitää kutinsa. Motohan mittaa 10cm pätkissä muodostuneita sylintereitä joiden on edettävä tyvestä latvaan päin.Motokontrolli tehdään määrällisesti (vaikka 500m3) määrävälein 0,50 -1metrin välein saksilla mitaten,jossa 20-30 koepölliä .Ohjelmat laskee tuloksensa jota korjataan tai ei.
Pituusmittaahan seurataan päivittäin.
Kuormavaakamittaus on sinänsä oikein,mutta kaato-ajankohdan puun m3-painokorjaus heittelee tulosta.
Mittaportti-keppimittaus heittää sen 20-30% yleensä tiettyyn suuntaan…Nähty on paikanpäällä.
Mielenkiintoinen kysymys Uppolta.
Muuttuneen (osin huonontuneen) uuden metsälain mukaan jos uudisalalle istutettaisiin vain se 600 r/ha,täydennystähän siihen kyllä sikiää liiankin kanssa.Hiestä ja raudusta.Kustannussäästö on jonniimoinen.
Edellytys onnistumiselle olisi,että lähes jokainen istutustaimi kehittyisi laaturungoksi,mikäli muut raivataan taimikonhoidossa matalaksi. Jos näin ollen,- kun ylitiheyttää ei missään vaiheessa pääsisi syntymään-, puusto lihoisi päätehakkuuseen 10-15 vuotta ennen normi-aikoja ,olisi siinä ideaa.Kasvuruuti kun jäisi päätehakkuurunkojen käyttöön, lihominen varmaan hiljaisina kesä-iltoina suorastaan rutiseisi…?!
Selvennettäköön,että ”perinteisiä” hankintahakkuumiehiä vastaan minulla ei ole yhtään mitään.Jokainen tehköön kuin parhaakseen näkee,ja maksoi mitä maksoi.
Mutta doctor Vaaran visiot jossa narulla työnnetään valoa pulloon…!
”Metsätraktoriksi rakennettu…” ei ole lähelläkään metsätraktoria,jolla pitäisi puut korjata metsästä kuin metsästä!
Kuten Vaara kuutioi rattorin tuotokset yläkanttiin ja kulut alakanttiin, laskelmilla ei ole lopulta mitään merkitystä todistaan sen etua.
I-harvennuksen KORJUUN taksa on käytännössä 16€ nurkilla,allekin. Nelivetorattorit auraavat alusterällä varustettuna teitä 60€/ h.
Mikä on ”metsärattoriksi” rakennetun Valtran vähimmäishintavaatimus+ kuskin palkka,kun siihen jo pultataan suojaukset,kalapuntari jossa harvesterikoura+ nykyvaatim.täyttävä mittalaitteisto,metsärenkaat ja tietysti metsäkärri.
”…tavoitteena (itse maksoin tr-motolle tuon)? Sehän olisi reilut 22 m3. Se tekisi puolikymmentä tr-kärrykuormaa/pv. Onko ylivoimainen?…”
Tuon läjän keskiraskas metsätr. tuo melkein kuormassa. Metsähallituksen tuntitaksojen mukaan se on n. 3,40€ /m3.Jos puolikymmentä kärrikuormaan menee kaikkine tupelointineen se 8 tuntia, korvausta kertyy peräti 74,80€ , eli 9,35 € TUNTI!!
Tervemenoa rattoreilla metsään!
”Lauri-laskuri antaa faktat…”
Luin tämän viestiketjun läpi,ja moni kohta monella näpyttelijällä on oikeasti faktaa.Niin moni työvaihe,työmuoto ja tekotapa on elämän aikana tullut kokeiltua ja edelleen työputki on menossa, että montapa asiaa voi päältä sanoa,onko sillä kehityskelpoisuutta tai yleensä mahdollista toimia.
Jo pelkät järkisyyt monesti sanovat ilman laskutoimituksia,onko jossain mitään mieltä.
En toistele tuolla aiemmin kaivattuja perusteluja,mutta LV:n ”ekselissä”,- mikäli oikein ymmärrin-, kohdat
-maat.rattorin tuotos hakkuussa 5,5m3/h
-maat.rattorin tuotos ajossa 10m3/h
-poltto-aineet ym. 4€/h
eivät käytänössä ole totta. Jo motolla niin pienessä metsässä johon maat.rattori olisi omiaan,voi tuotos olla tuo.Se sentään menee siitä mistä on mentävä,tekee 10-11m nosturilla sarkapuolikkaat valmiiksi uraltaan.Rattorin könytessä ja kierrellessä kiviä ja nikaroita 6m puntarillaan ees sun taas.
Ja ajorattoriko keräisi nökköset samanmoisella puntarilla joka pohjukat ja vikurat muutaman motin nyytiksi…?!
Poltto-ainettako ym. posahtaneiden letkujen ja keihästettyjen syyläreiden lisäksi nämä veisivät ja joisivat vain 4:llä eurolla tunnissa?
Näinhän näillä laskutikuilla saadaan jo korppi muuttumaan valkoiseksi.
…”Taksan laskentakin tuntuu olevan kunnossa. Mitä enemmän kuutioita sitä suurempi tili. Metsänomistajalle se tietää, mitä korkeampi korjuun kustannus ja sitä alempi puun hinta. Ja eihän puunhinta ole noussut, se laskee vaan…”
Siinäkin väitös joka ei natsaa. Jos ei ole taksan laskenta kunnossa,mutta kun korjuusopimukseen vaaditaan kaksi puolta.Toiselta vaaditaan 8-pyöräisyyttä,leveätelaisuutta (vrt.maat.traktori !?),Luken mittalaitenormia,tiedonsiirtoa,10m nostureita…toisen ostaessa /maksaessa työn omista intresseistään käsin.Saahan yrittäjä laskea siihen vaikka mitä,toinen ottaa tai jättää.
On pötyä väittää että tuo ed. mainittu tietää mo:lle korkeampaa korjuukustannusta.Siihen vaikuttaa leimikkotekijät,jotka nekin on suurelta osin pyöritelty kahteen.(2!) taksaan vaikuttavaan tekijään.
Puun hintaan vaikuttaa kyllä maailmanmarkkinoiden suhdanne,kotimaan kysyntä jne. jne.
Eikö aikaansa seuraava ihminen todellakaan osaa erottaa oleellista??
”…Maaseudun vireä elinkeinotoiminta 1960-luvulle saakka perustui maa- ja metsätalouden elinkeinojen liittymiseen toisiinsa maatiloilla. Peräkkäisille vuodenajoille ajoittuvien pellon ja metsän kausitöiden yhteenliittäminen antoi maatilan maataloustraktorille ympärivuotista käyttöä ja metsäyhtiölle halpaa työvoimaa ja puunajon kalustoa talvikorjuuta vaativien sahatukkien korjuuseen…”
Kuusessa ollaan osuu.Tohtorin väite ”halpaa työvoimaa” tähän päivään rinnastettuna on vähän kuin pilkantekoa sen 60-lukulaisten uurastukselle.
Kaiholla voi seurata vanhojen filmien jätkien,hevosten ja rattoreiden työjelyä, jossa leipä oli todella tiukassa.