Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Rahapussista sen parhaiten näkee.Kun on tyhjästä aloittanut ja palkkatuloilla ensimmäisen puolikkaan sain ostettua,sittemmin olen metsätuloilla ja lainoilla kasvattanut vakavaraisen metsätilakokonaisuuden.
Kohtalaisen kannattavaa mielestäni ollut,kun kulut pyrkii pitämään kurissa ja mahdollisuuksien mukaan istutukset ja raivaukset pääsääntöisesti itse tekee.Kannattavuutta pidän ensiarvoisen tärkeänä,kun eläkeikäänkin kymmenisen vuotta.Ostotilallisena kannattavuus alkaa tilakaupasta,ostohinnan on oltava liiketaloudellisesti kannatava. Vajaatuottoiset kuviot tuottamaan,ojat ja tiet kuntoon ja hoitotyöt /hakkuut ajallaan.
Perintötilalliselle ei välttämättä kannattavuudella ole niin suurta merkitystä,pitääkö rahat nollakorolla pankissa tai antaako tuulen huojutella puita silmän ilona .Minun on ”kirvestä” metsässä käytettävä,koska toimeentuloni suurimmalta osaltaan metsästä tulee,tämän vuoden puukauppatili kuusinumeroinen.
Pääpiirteittäin tääläkin menee metsätilan hinnan muodostus,kuten oksapuu edellä kirjoittaa.Puolenkymmentä vuotta sitten kunta myi tarjouskaupalla meillä metsätiloja.Tarjous ajan jälkeen posti toi parin a4 arkin taulukon,jossa näkyi mitä kukakin oli tarjonnut tiloista yksilöidysti.Monet olivat tehneet useammasta tilasta tarjouksen,joten oli mielenkiintoista vertailla tarjouksia ja monessa meni arvostukset ristiin.
Tosi ostajien tarjoukset hyvin lähellä toisiaan,sitten oli tasoltaan sellaisia tarjouksia,ettei ollut pelkoa voitajaksi päästä,mutta sai sanoa ,että oli tarjouksen tehnyt.Itselle tuli kaksi hopeatilaa.Lopputuloksena kunta yllättyi myönteisesti ,toteutuneet hinnat olivat kauttaaltaan metsätaloudellisesti haastavia.
Useat metsänomistajat arvioivat omia ja myytäviä metsätiloja eri kriteereillä.Oma yläkanttiin ja toisen alakanttiin.Kyllä samalla arvostuksella metsää olisi tarkastelta ja sitten esim. 20 %”katevarautuma” miinustus ostettavalle.Ei metsässä huutokauppakeisarin 50% oston ja myynin hintaeroa ainakaan meikäläinen pidä oikeana.
Edellä mehtäukolla homma hanskassa ja käytännön kokemusta,miten lie Kallen laita.Olen vuosien saatossa tavannut pienien ja isojen tilojen ostajia ja kyllä tosiostajille on kehittynyt pääkopan sisään automaattinen liike-ihmisen laskukone.Toiset ovat syntyneet kauppataidot omaavina,toiset jaakailijoina,jotkut odottavat perintöä tai lottovoittoa.Oma panos monelta jää itseltä tekemättä,yrittäjyys puuttuu,yhteiskunnalta olisi saata heidän avustusta ym.ja muiden vika jos ei suksi luista.
Kyllä oli Esko Pakkanen hyvin koonnut ”Metsä-Suomi” vuosisadan.Metsälehti Makasiinin kansikuva oli paljon puhuva riukuaitojen saaristo.Paljon on puunkäyttö muuttunut ja varmaan näin myös jatkossa tulee tapahtumaan.Kyllä menneillä sukupolvilla olisi ihmehtelemistä,jospa pääsisivät vaikka päiväksi takaisin yläkerrasta käymään maanpäällä kotimannuja katsastamassa.
Glalle vastauksena,en tarkoittanut sinua,vaan henkilöitä jotka tekevät tarkkoja prosenttilaskelmia,vaikka tulevaisuus on enempi arvuutuksien varassa,koska olettamat muuttuvat ja näin laskelmat ovat todennäköisesti väärin jossain määrin.Mitä tulee esimerkki aukkopalsta tapaukseen,niin suuremmin laskematta noilla tiedoilla ei kannata ostaa,jollei halua myyjälle tyhjästä maksaa.Eli en ostaisi,ellei olisi sellaisella hollila,että toisi jotain etua entiselle tilukselleni vieressä.
Edellä tulikin vastaus siihen,miten metsäomaisuus vuosien saatossa laajenee,kun tekee tarkkoja laskelmia.Itsellä on kokemuksia kahdesta täysin erilaisesta naapurista.Toinen teki tarkkoja laskelmia,ei eläessään mitään saanut ostettua mitään,kun ei kannatanut.Oli maanvujelijä ja ison perintötilan omistaja,kuoli 50 vuotiaana kateelisena,nyt leski möi tilan sopuhintaan metsäsijoittajalle.
Toinen rajanaapuri taasen on karjalan evakko,maansiirtoyrittäjänä elämän työnsä tehnyt.Samalla 60 vuotta osteli metsätiloja tuhansia hehtaareita,lakelmat olivat päässä.Hän käveli myytävän tilan läpi ja tiesi heti,paljonko maksaa tilasta.Sata tilaa osti yli 80 vuotiaana .Nyt on hoitokodissa,metsistä puolet yhteismetsänä ja toinen mokoma lapsilla henkilökohtaisena omaisuutena.
Jälkimmäistä vaatimatonta miestä pidän esikuvanani ja toisesta naapurista muistona rajariitoja ja kateuden voitelemaa rinnakkaiselämää.Oma kokemukseni on,että tarkan laskelman tekijät vielä laskeskelevat,kun jo kauppakirjoja toisaalla kyseisestä tilasta allekirjoitetaan.Jokainen osa yhden kaupan tehdä,mutta jos ensimmäinen on huono,niin suuri todennäköisyys on,että myös viimeiseksi jää.Kyllä useimmat laskelmat tarvitsee,mutta ei kaikki.
Itse ostan metsän näppituntumalla,prosenttilaskut olen jättänyt viisaampien huoleksi nykyään.Pyrin tilan hankintamenon kymmenessä vuodessa saamaan takaisin,joskin nykyhinnoilla taitaa tuplasti aikaa tarvita.Itsellä on tarkka tilakohtainen kirjanpito,alkaen 30 vuotta sitten ensimmäisestä ostamastani tilasta.
Paremmin on kannattanut metsätilojen osto,kuin mitä olen usein ostaessa ajatellut.Kalliita useimiten olleet ostaessa,etenkin naapuritilallisten suupuheissa.Usein ensimmäisen haltuunottopuukaupan jälkeen puheet loppuneet ja hiljaisuus alkanut.Tilakauppa kokemukseni on 30 tilaa omiin nimiin,pienin ja kannattavin ollut 1 ha tila ja isoin 85 ha,siinä kokohaitarin ääripäät.Lisäksi puolitusinaa tilakauppaa olen sopinut sisareni perheelle.Olen ja olemme tyytyväisiä kauppoihin ja satavuotiaaseen isänmaahamme Suomeen.Hyvää itsenäisyyspäivää toivottaa Metsäkupsa.
Kyllä Etelä-Savossa on sama tilanne metsätilamarkkinoilla kuin mitä ketjunaloittaja Etelä-Karjalasta toteaa.Kyllä täällä pankin metsärahasto 30 ha metsätilan osti kovaan hintaa,niin että toiset eivät kilpailussa pärjänneet.20 % on vähintään pyyntihinnan ( käyvänarvon)päälle laitettava,jos aikoo tarjouskilpailussa pärjätä.
Metsärahastot ovat mielestäni saman kaltaisia ,kuin asuntorahastot.Niin kauan kun metsämaan hinta nousee ja rahaston metsissä jäykkijä puita piisaa tuottoa tulee.Mutta ennen pitkään tuotot laskee ja hupenee rahastopalkkioon. Joskus tietysti onnistaa,kuten Taalerin ensimmäinen rahasto,ensin katisteli puupääoman rahakkaat tukkimetsät ja sitten myi Ranskalaiselle sijoittajalle kovalla hinnalla.Taisi vuosituotoksi tulla 10%,joka on loistava tulos.Saada nähdä pystyykö jokin rahasto parempaan,itse epäilen suuresti.
Jessen ja Aplin kanssa samanlainen ajatuksen juoksu tämän erään puukaupan tiimoilta.Jos katkonta olisi mennyt pieleen,niin kyllä varmaan siitä olisi juttua piisannut,että tukit meni propsikaasaan,nyt ei hiiskahdustakaan.Tässä piilokaupataan hakkuun valvontaa,joka sekin tapahtuu useimmiten pöydän ääressä maanomistajan maksamana ja Mhy:n tekemänä.
