Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Oli pakkasta tai ei,sillä ei väliä ole hakkuutähteen korjuun kannalta.Itse olen hakkutähteet kuusikko aukoista myynyt tai joskus kasat polttanut.Kyllä runsaat hakkuutähteet ovat uudistaessa riesa monella tapaa,on kokemukseni.
Mitä tulee aloittajan mainitsemaan puukauppaan,ihmehtelen miksi allekirjoittu talvihakkuuna uudistuskuvio,kun ilmeisesti kesähakkuu nimikkeellä olisi kauppa tullut.Ensinäkin hinta yleensä alhaisempi ja hintatakuutakaan ei talvileimikoille yleensä anneta.No säästyy kantokäsittelykulut .
Jesse antoi vastauksen edellä,mitä tarkoitin ns. huonoilla kokemuksilla.Puukauppa on monen tekijän yhteipeli ostajien ja myyjien kesken.Metsäliitto pitää jäsenet etusijalla ja muut pitkäaikaiset metsänomistaja asiakkaat.Nykyisin yhtiöiden toimihenkilöiden ajankäyttö on mitoitettu työntäyteisesti.Puukaupan lisäksi on kaupattava ja myös saatava myytyä palveluja metsänomistajille.Tavoitteiden saavuttaminen ei välttämättä ole aivan läpihuutojuttu,joten silloin pyrittävä keskittymään avainasiakkaisiin.
Huonosti ostajat täällä seuraavat kauppapaikka Kuutiota.Yksi tarjous vasta tullut,kun tänään kahden viikon tarjousaika umpeutuo.Soittokierros asian paljasti,viikolla tulee ostaja käymään paikalla.Leimikko sukulaisen valtatienlaitapäätehakkuu valtaosin,yli tuhat mottia.
Aloittaja valittelee vähäistä kiinostusta leimikkoaan kohtaan,johon tuli myös yksi tarjous.Syytä en tiedä,mutta meiläpäin on muutamia tapauksia,joissa aikaisemmat kokemukset ovat vieneet puunostajilta ostohalut.Heistä he pysyttelevät erossa,joko huonolla hintatarjouksella,taikka eivät vaivaudu sitä edes tekemään.
Kyllä itse B:n valitsisin.Hyvälaatuisessa kuusikossa ei lenkous vie tukkiprosenttia pidemmässä mininimimitassa prospsikasaan,joten sentin pienempi läpimitta antaa tukkia tilalle enempi,parempaan hintaan B ;n tarjouksella.Jos ei lahoa ole 1-2% enemmän,niin tukkiprosentti todennäköisesti lähempänä 90%. Onko hintatakuuta tarjoajilla voimassa,saattaa vaikuttaa lopputulokseen jälkikäteen.
En tiedä paljonko edellisellä kommentoijalla on käytännönkokemusta maanostamisesta ja perintöverojen maksamisesta.Oma kokemukseni on,että metsävähennys on nostanut tällä vuosituhannella osaltaan metsämaan hintaa puolella.Puun kantohinta ei ole käytännössä nousut yhtään.
Vapailta markkinoilta ei kyllä ainakaan Etelä-Savosta 25 euron kuutiohinnalla metsää saa,puolet enemmän keskimäärin n.39 euroa tämänkin vuoden keskiarvo.Mitä tulee todelliseen perintövero prosenttiin niin kovapuustoinen metsä on verottajan laskelmissa n.4500€/ Ha,vaikka käypähinta tuplaten.
Itse ostin viime vuotena yhdistyksen välityspalvelun kautta metsätilan,jolle Mhy oli kaksivuotta aikaisemmin verotusarvoksi saanut 33 000€, nyt myydessä tila-arvion käypäarvo oli 70 000, samaisen mhy :n tila-arvio,maksoin tilasta 81 000€,enkä mielestäni vallan huonoa kauppaa tehnyt.
Yleensä perintönä tai edullisella sukupolven vaihdoksella maanomistajiksi tulleet valittavat huonosta kannattavuudesta ja korkeista veroista,etenkin perintöveroista.Itse olen kaikki ostanut vapailta markkinoilta,jolloin on 100 % maksettava,en usko perintöverojen olevan tätä luokkaa.
Samaa vikaa on yrityspuolella,yhteikunnalta etuja työllistämisen nimissa tinkaavat ja itse veroja välttelevät.Mutta eräillä ei rahat näköjään Suomen rahalaitoksiin mahdu,kun on ulkomaillekin jemmattava.Mika Anttonen ST 1 omistaja on toista maata,itse hankkinut miljoonansa,eikä valita veroista ym.Sopisi oivallisesti suomailaisen yrittäjyyden mannekiiniksi.
Avoimuus on minusta nykypäivää ja Suomen metsäkeskus on mielestäni tänä päivänä hyvin hommansa hoitava laitos.Eikä ole väkeä palkkalistoilla pilvin pimein ,kuten oli ”entisinä” hyvinä aikoina.Mitä Iltalehden suurimpiin yksityisiin metsänomistajiin tulee,moni puuttui listalta,koska lainhuudot usealla isolla tilallisella puolison kansa ym. järjestelyjä tehneet.
Samaa olen miettinyt,josta edellä tamperelainenkin selitystä kaipaa.Minusta Suomalaisessa metsätaloudessa nämä jättöpuut ovat kyllä pöhköimmästä päästä,mitä moninaisuuden nimissä on saatu höynäyttettyä.Maisemallisesta syystä jätetyt puut ovat asia erikseen,mutta lahopuuta kyllä on metsissä yllinkyllin kaikenmaailman ötököille,jotka nyt ovat mukamas monilta osiltaan vaarassa sukupuuttoon hävitä,kun ei elinympäristö nyttemmin raiskattu .
Olen minäkin yhden kallioisen alueen siirtomaalla kasvukuntoon saattanut.Kiviriuttasilla kohdilla olen istustuskuokalla siirtomaata taimen istutuspaikalle siirtänyt,kuokallinen pari piisaa.Jos kaivuri on saanut mättäitä aluelle vähäsen,niistä saa viereisille taimenistustuspaikoille parhaiten siirtomaata.Näkyy luonto niin kallioille,kuin kiviriuttoihin ajan kanssa jotakin puuntaitakin antavan.
Parhaita oja-alueen raivauskelejä on sellainen vähäluminen talvi,jolloin paanannejää on ojan pohjan kovettanut.Itse olen koittanut kaadella silputa raipat pois päin ojasta,osin joutuu käsin mättäämään. Josku olen kyllästynyt mättelemään ja jättänyt muutamaksi vuodeksi ojaan,Sitten kun ovat lahonneet pehmeiksi,olen pitkään varteen tehdyllä perunakuokalla perannut.Samainen kuokka myös kätevä majavan patojen purussa,ei vesi roisku ja irtoaa puut ja kivi esteet. Ojien käyttöikää helposti parillakymmenellä vuodella sopivissa kohteissa saa jatkettua ilman kaivuri perkausta ,kun kuokkii tukkeet ja ns.kynnykset pois.
