Käyttäjän Metsäkupsa kirjoittamat vastaukset
-
Itselläni kirjanpito n.20 vuodelta,mitä metsistä myyty.Täsmää Puun takaan lukuihin,havupuilla tosiaan kolminkertainen tukkisato kuituun nähden.Koivuissa ei ole päästy edes puoleen,joskaan istutuskoivikot vasta järeytymässä.
Esim,kuusikoissa ensiharv.n10% seuraavassa liki 50% ja päätehakkuussa 85-92%TUKKIA, kansaeläkeiässä kuusikot kumoon.laho% pysyy 1-2.Maat reheviä,siksi olen kuusiuskovainen ja parastili tähän asti kuusikoista saatu.
Veikkaan käräjäoikeudessa (raastuvassa)kartellioikeudenkäynnissä joidenkin rikastuvan,nimittäin asianajajuristien.Puun myyjijen syytä varautua laskun maksuun.Toisilla varmaan kenkälaatikossa sängyn alla jemmassa,mutta moni joutuu leimikon tekoon, jotta mojovasta oikeudenkäyntilaskusta selviää.Raha liikkuu ja käy pyydyksiin,vanha sanonta tulee paikansa tässäkin pitämään.
Länsimaisessa oikeuskäytännössä näyttö hintoja alentavasta vaikutuksesta vaikea näyttää toteen,jolloin korvausvelvollisuus syntyisi kartellista.Kartelli kyllä toteen näytetty,mutta se ei riitä alkuunkaan kantajille.Työn arvostuksessa usein asenteista kysymys, niin aloittajallakin.Raha usein ratkaisee arvostuksen,joka minusta kovin yksipuolinen katsanto.Itse aloitin myyjänä kauppa-alalla ( 5v),jossa ei korkeimmat palkat,mutta minulle palkka piisasi.
Kyllä mielelläni tartun harjaan,lapioon,kuokkaan ym.sahahommat herkkua.Kyläläiset ihmehtevät työntekoani,mutta olen siihen tottunut,vaikka vähemmäkin toimeen tulisin nykyisin.
Kysyisin käviköhän palkkaamasi valvoja ollenkaan hakkuuta valvomassa.Itse veikkaisin ,että valvoi pöydäntakaa,jossa laskut kirjoitellaan.Jos hakkuu oli pienehkö,niin joutuisa motokuski puolessa päivässä parturoi kuvion,joten ei valvojakaan ehdi piipahtaa hakkuulla.
Oma valvonta varmin,etenkin lomaviikoilla ja viikonloppuhakkuilla ei ole motokuskien mukaan Mhy:n toimihenkilöitä näkynyt,jälkikäteen mittalistaa sitten vilkaisevat ja katkonnan ym. valvonta suoritettu.
Pois jousi turha paperien pyöritys,ei taimet ole kaivanneet perustamisilmoitusta,hyvin kasvaneet ilmankin.Itse en ole ilmoituksia kymmeneen vuoteen tehnyt vastalauseena erääseen metsäkeskuksen rauenneeseen syytteeseen.Tulihan postissa välin puolitusinaa kirjettä,joissa vaadittiin selvitystä onko uudistamisvelvoitteet hoidettu.
Väliin postitin,väliin heitin roskiin,saivathan käydä maastossa katsomassa ensiluokkaisia taimikoita.Laki kun ei määrännyt rankaistusta ilmoittamatta jättämisestä.Joten pidän lakimuutosta järjen voittona.Ihmehtelen lepikko ym rääseikköjä,joihin ei ole nytkään istutettu ,vaikka hakkuut tehnee viime vuosisadalla,onkohan tietokatkoja vai mikä syynä.
Itselläni eilen moto sai hakattua leimikon,ostaja S-E,mutta tukit eivät menneet omille sahoille.Kaupassa oli sovittu min latvaläpimitaksi 16cm,hakkasivat 14 cm,joten tukkisaanto oli hyvä.Kuitu asiallista rimppaa,joukossa tietysti jokunen raakkitukki kuten yleensäkin.
En omalta osaltani vähättele Mettämiehen taikka muitakaan tapauksia,mutta omalle kohdalle ei ole räikeitä tapauksia yli 20 vuoden aikaan sattunut,tukkipuutakin viisinumeroiset kuutiot myyty ja itse olen kaupat tehnyt ja valvonut.
Eipä olisi tainut viikon loppuna hakkuun valvojaa näkyä,vaikka olisi valtakirjakaupalla myynyt.Kyllähän asia niin on,että itse puolensa pidettävä,ei sitä toinen yleensä tee.Kehityskelpoisuus tyydyttävä ja ikää 90v,suosittelen päätehakkuuta.Itselläni kymmenkunta vuotta sitten samanlainen tilanne,Mhy toimihenkilö olisi harvennuttanut,mutta päädyin aukkohakkaamaan,vuosilustot olemattomat olivat tupsulatva männyissä ja 100v ikääkin rimppana tukkipuilla oli.
Nyt paikalla hyvin elinvoimainen männyntaimikko,joka tuli itsekseen ojitusmätästyksen jälkeen .Ja kasvu toista,kuin jos olisi viroitellut riukumetsää.
Metsuri motokuskin kanssa samaa mieltä,tukin ja raakkitukkikuidun ero usein pieni,kuin veteen piiretty viiva.Mutta jossain laaturaja kuljee ja joskus motokuskille tulee arvionti virhe,suuntaan tai toiseen.
Sitten kun pöllejä kentällä syynätään,silloin laatu kyllä selviää.Jos konekuski motonkopissa vallan pölkkyjä rupeaa apteeraamaan,niin päivätuotos kyllä kuutioissa hupenee,jolloin kannattavuus koetuksella urakoitsijalla.
Jopparit takavuosina olivat omalukunsa,ensin kova yksikköhinta,mutta sen jälkeen usein lopputulos lähempänä Petrin päätelmiä.
