Käyttäjän Metsuri motokuski kirjoittamat vastaukset
-
Jovain:
Metsuri motokuski: Kuutiohinnalla on tekemistä korjuun kustannusten kanssa. Korjuuhinta vähennetään kuutiohinnasta, eli kantohinnasta ja on näin puunhintaan sidottu.
Softasta, on myös sellaisia softia, jossa hyväksyttävästi säädetyllä motolla saadaan jopa kymmeniä prosentteja alempi tulos, enkä usko että on edes mistään harvinaisesta tapauksesta kysymys.
Nyt en ymmärrä laskentatapaasi. Korjuuhinnalla ja kuutiohinnan vaihteluilla ei ole merkitystä. Korjuuhinta on irrallinen hinta kantohinnasta. Kantohinta voi vaihdella suhdanteiden mukaan mutta korjuuhinta on kiinteä hinta joka on sovittu urakointisopimuksessa. Se on totta että metsänomistajan käteen jäävä summa voi vaihdella mutta se ei johdu korjuukustannuksista vaan kantohinnan muutoksista.
Tuo viimeinen kirjoittamasi kappale vaatii kyllä jotain faktaa. Kirjoita kuinka tuohon kymmeniä prosentteja alempaan tulokseen päästään. Jos vertaat asiaa kokoleimikon puumäärään ja siihen että toinen kone on säädetty lain toiseen laitaan ja toinen kone lain toiseen laitaan ja vertaat niiden välistä kokonaispuumäärää. Kerron sinulle vastauksen. Näin ei toimita. Urakoitsija ei voi tehdä niin suurta miinusta leimikosta koska se vaikuttaa ansiotasoon liian paljon. Toisaalta tehdas ei anna koneen olla säädetty niin paljoa plussalle koska se ostaa siten kohtuuttoman määrän saamatta jäänyttä puuta. Vaikka laki on väljempi niin käytäntö on paljon tiukempi. Kokonaisheittoa ei anneta olla prosenttia suurempaa.
Kalibrointituloshan on jokaisen myyjän oikeus saada ja siten tarkistaa miten kone on säädetty .
Jovain:Korjuun kustannus on sidottu puun hintaan, jolla perusteella sitä tilitys ja hankintalisä periaatteilla hoidetaan.
Tuosta olen kyllä eri mieltä. Puun kuutiohinnalla ei ole mitään tekemistä korjuuhinnan kanssa. Esimerkkinä voi olla vaikka energiapuukauppa. Nyt energiapuusta maksetaan noin 5 euroa motti ja korjuukulut ajoineen on reilusti yli 20 euron. Energiapuun hinta on laskenut kuin lehmän häntä markkinasyistä johtuen mutta korjuukulut ovat pysyneet samoina. Jos väittämäsi asia pitäisi paikkansa niin korjuukulut vaihtelisivat puunostosesongin mukaan. Nythän näin ei ole vaan korjuuhinnat määräytyvät sopimuskauden pituiseksi ajanjaksoksi. On se sitten 3 vuotta tai vähemmän.
Toiseksi ihmettelen että miksi viljelet sellaisia ”heittoja” teksteissäsi joidenka oikeudenmukaisuutta et tarkista etkä ole valmis vastaamaan tekstistäsi. Tässä metsänhoidossa ja puukauppassa on ihan tarpeeksi asiaperusteisiakin juttuja joten mihinkään aiheettomaan mustamaalaamiseen ei luulisi olevan aihetta
Hatelon malli on myös hyvä. Harvennuksissa nauhoituksilla ei olekkaan niin väliä jos kuvion rajalla selkeästi metsän koko vaihtuu. Sen verran me motomiehetkin vielä osataan ettei me taimikoihin mennä harventamaan joten niiden rajauksia on turha tehdä. Samoin jos kuvio rajautuu päätehakkuuleimikkoon niin rajausta ei tarvii nauhoittaa. Minusta motolle on tärkeintä hyvän rajan nauhoituksen lisäksi että motolle lähetetty kuviokartta on ajantasalla silloin jos käytetään vain ”rajattua” nauhoitusta.
Jovain: Metsuri motokuski: Sellaiset softat metsänomistajalle, jotka osoittavat että toiminta on sitä mitä sen kuuluukin olla.
Niin nytkö ne eivät sitä ole ? Itse en ole vielä kohdannut motossa sellaista softaa joka väärentää tulosta. Jos sinulla on sellaista tietoa niin kirjoitappa siitä meillekkin.
Itse kyllä tosiaankin ihmettelen sellaisia mielipiteitä jossa könttäkaupalla myytäisiin puuta. Itse en myisi ainuttakaan leimikkoa. Tuskin sellaista ostajaakaan löytyy joka pelkän ilmakuvan persuteella leimikon ostaa. En tiedä kuinka paljon Jovain on ostanut autoja netistä pelkän kuvan perusteella sen suuremmin autoon tutustumatta. Sillä samasta asiasta on loppujen lopuksi kyse mutta toisin päin kuin metsäkaupassa.
Tuo metsä-masan malli on erinomainen, Vielä kun nauhoittajat muistatte laittaa rajalinjalle nauhoja tarpeeksi tiheään. Mieluimmin vaikka ylitiheään niin ei sitten pimeässäkään synny ongelmia rajasta. Itse olen sitä mieltä että mieluimmin nauhat ihan varttuneisiin puihin kuin risuihin jos mahdollista. Usein on käynyt niin että ne risut painuvat lumenpainosta maahan ja hankaloittaa leimikon hakkuuta.
Kuusessa ollaan: Ainoa arvioon perustuva asia on ensimmäisen 1,3 metrin osuus, jonka tilavuus on määritelty kaikille mittalaitteille samaksi mittauslaissa.
Niin kyllä se koura alkaa heti mittamaan tilavuutta kun se sahauksen jälkeen liikkeelle lähtee. Se sitten kourasta kiinni kuinka korkea koura on ja mistä kohdasta mittaus alkaa. Tuo kalibroinnin aloituspiste on sovittu tietyksi lähtöpisteeksi josta kalibrointi aloitetaan suorittamaan. Mutta kyllä se tilavuuden mittaus lähtee jo reilusti aiemmin kourasta rippuen
Jovain; Eli pystyttäisiin aukottomasti osoittamaan koneella tehdyt toimenpiteet niin, että tuloksen manipulointi ei ole mahdollista.
Mistähän manipuloinnista Jovain on kyse ? Voita varmaan valaista minkälaista manipulointia koneen softalla on mahdollisuus harrastaa. Kyllä se koneen mittatarkuus on urkoitsijalle yhtä tärkeä asia kun myyjällekkin. Niistä ne motit maksetaan.
Niin kerroppa ensiksi millä ne puut oli kaadettu. Motolla isoja puita joutuu ”jyrsimään” usemmasta suunnasta kun laippa ei muuten riitä.
Liekö saha saa liikaa polttoainetta. Minusta silloin kaasuttimen kalvoissa saattaa olla vikaa. Kannattaa miettiä uutta kalvosarjaa tai sitten jos ei ole hinnan kiroissa niin sitten uusi kaasutin.
Tolopainen: Ilman muuta jokainen saa myydä polttopuitaan sillä hinnalla kuin näkee sen tarpeelliseksi. Mutta kilpailutilanne pitää olla reilu. Ei ole oikein että toinen maksaa kaikki verot kuten kuuluu ja toinen myy edullisemmin pimeänä kauppana omia puitaan tai sitten pinonpohjia tai mistä tahansa hankkittuja puita. Tästähän klapikauppiaiden asissa on kyse reilusta kilpailusta.
Puuki: Kyllä se on niin että poikkeuksestta motomitta antaa koivukuidusta suuremman tilavuuden kuin todellisuus on. Puussa on oksaryhmiä ja aika paljon joutuu ajamaan pahempia kohtia etuterät auki jolloin mittaus tulee suuremmaksi, niin kuin suorittava totesi.
Ei kai sitä kustannusta tarvii vielä ensiharvennuksella kerralla kuitat. Seuraavassa harvennuksessa tulee vielä tuloja ja usein vielä enemmän.
Tietenkin jos ”päätehakkuutiheys” on niin suuri että yksi harvennus riittää ja sitten tarpeeksi nuorena lyö lattiaan ettei toista harvennusta aio tehdä niin siinä tapauksessa kulurakenne voi olla noinkin.
Visakallio: Ei tarvii isännän tuskailla. Meitä tekijöitä löytyy. Ei muuta kuin tarjouksia pyytämään vaikka metsään.fi -kautta.