Käyttäjän Olli Salli kirjoittamat vastaukset
-
Luken tutkimuksissa on kyllä saatu hyviä tuloksia männystä ja kuusesta samassa vaiheessa:
”Alustavat tutkimustulokset kertovat, että samaan aikaan viljellyt mänty ja kuusi kasvavat samaan tahtiin hyvin hoidetuissa metsissä. Tämä kumoaa vanhat käsitykset, joiden mukaan kuusi juroo ennen kasvuun lähtöä ja jää kasvussa männyn jälkeen”, erikoistutkija Saija Huuskonen Luonnonvarakeskuksesta kertoo.
Luonnonvarakeskus on selvittänyt sekametsien kasvua kymmenellä eri uudistusalalla Etelä- ja Keski-Suomesta. Koealojen iät vaihtelevat 10–24 vuoden välillä.
”Aiemmat kokemukset kuusen juromisesta istutuksen jälkeen perustuvat paljasjuuritaimiin, mutta nykyisin käytetään paakkutaimia. Myös nykyiset maanmuokkausmenetelmät ovat edistäneet kuusen taimien eloonjäämistä ja kasvua”, Huuskonen sanoo. Lisää tutkimustuloksia mänty-kuusisekametsien kasvusta ja kehityksestä saadaan loppuvuoden aikana. Tulokset tullaan julkaisemaan tieteellisinä artikkeleina.
Eihän mänty mikään sähäkkäkasvuisin pioneerilaji ole senkään perusteella, että puhtaista männyntaimikoistakin saa kyllä poistaa paljon sen edelle ehtivää lehtipuustoa, joka on kyllä nopeakasvuisempaa.
Olli Salli 31.1.2021, 17:49Meinaat siis käytännössä Anton että kuusia istuttamalla ei saisi harvaan männyntaimikkoon toivottua kilpailua MT-pohjallakaan, eli tuloksena on joka tapauksessa harvakseltaan paksuoksaisia ”räkämäntyjä” ja tämän alla huomattavasti lyhyempää aluskuusikkoa?
Kuivahkolla kankaalla itsekin odottaisin, että kuusi kasvaa kituliaasti, mutta olen ollut kuitenkin siinä käsityksessä että MTllä kuusi kasvaisi suunnilleen samaan tahtiin männyn kanssa, korkeintaan vähän hitaammin pituutta, mutta toisaalta se menestyykin pienessä varjossa mäntyä paremmin.
Olli Salli 31.1.2021, 17:41Tämän mukaan karikkeesta hajoaa kymmenessä vuodessa 75%, eli ei sekään lähellekään yhtä pitkäikäinen hiilivarasto ole, kuin tukiksi kasvanut runkopuu rakentamiseen käytettynä https://www.metsatieteenaikakauskirja.fi/pdf/article5980.pdf
Muutenkin itse asiassa informatiivista luettavaa tuo. Tekisi hyvää näille YLEn yms ”tiedon”jakelijoille myös.
Olli Salli 31.1.2021, 12:54Ajattelin täydennellessä laittaa Sports Trackerin tai Maastokartat-sovelluksen piirtelemään viivaa kartalle siitä missä on jo kuljettu, niin tulee käytyä joka paikka läpi. Varsinkin lisää taimia haettuaan saattaisi muuten olla isolla aukolla hieman haastava löytää jatkamaan oikeasta kohdasta.
Olli Salli 31.1.2021, 12:49Vesakothan raivataan maahan ja niiden keräämä (vähäinen) hiili vapautuu, jos halutaan uudesta puusukupolvesta aikanaan laadukasta hyödynnettävissä olevaa puuta taas. Ei vesakon hiiltä voi oikein hiilen sidonnaksi laskea.
Tuleehan toki tukkia tuottaessakin aina kylkiäisenä väkisin kuitua, harvennuksissa etenkin, ja jonkinverran päätehakkuulla. En siis tuota väheksy ollenkaan, etteikö kuitupuutuotteilla kannattaisi fossiilisia materiaaleja korvata, mutta hätäillä ei siinä minusta kannata, jos samoista puista pystyisi laatunsa ja kasvutilansa puolesta tulemaan piakkoin (vuosikymmen tai muutama) tukkiakin.
Olli Salli 31.1.2021, 12:19Minusta hiilinielujen kannalta metsät kannattaa uudistaa sellaisessa vaiheessa, kun tukkiprosentti on korkealla mutta ei enää kauheasti kasva. Tarkkaa rajaa en ole (vielä) miettinyt. Joka tapauksessa vasta silloin, kun kokonaiskasvu on jo jonkin verran hidastunut. Ja ennen, kuin pystyyn lahoamista, vioittumista ja tuhoja liikaa ehtii tapahtua. Mutta yhden tukin puina en vielä esim. kuusikkoa korjaisi, jos tuhoriski ei ole välitön.
Tällöin saadaan korvattua fossiilisia materiaaleja nimenomaan pitkäikäisissä käyttökohteissa, kuten betonia ja terästä taloissa, joissa sitten seuraavan puusukupolven kasvuajan on edellisten hiili sitoutuneena. Tuloksena siis melkein tuplamäärä sidottua hiiltä toisen kierron lopussa.
Lyhytikäisissä puutuotteissa kuten vaikka puukuitupohjaiset pakkausmateriaalit, hiili vapautuu kiertoon taas niin nopeasti että ei uusi taimikko ole vielä juuri sitä ehtinyt sitoa.
Olli Salli 30.1.2021, 18:13Eipä nyt normaalisti tuo alue niin kuivuuttaa kärsisi, mutta sekä 2018 että 2019hän olivat käytännössä sateettomia kevät ja kesä. Oli silloin monessa muussakin paikassa haasteita, noita Päijät-Hämeen OMT 2018 istutettuja taimikoitakin piti täydentää 2019 keväällä kolmannes lisää, kun olivat pölisevissä mättäissä taimet kuivahtaneet heti alkuunsa. Nyt kyllä taimet siellä jo alkaa riittämään vaikka varmaan 2019kin jokusen niitä vielä verotti. Muistelen että muutkin täällä palstalla kirjoitti taimikoistaan huolestuneina noina kesinä.
akkli, 800-1600 ei käsittääkseni riitä alkuunkaan siihen, että mänty alkaisi karsiutua riittävästi. Vai meinaatko että taimia vielä tulevina vuosina tulee moninverroin lisää? Tuo vuotta aiemmin (jolloin normaalisateinen kesä) kylvetty männikkö tuntuu olevan ollut niin paljon pitemmällä taimettumisessa jo kauan aikaa, että sikäli tämä epäilyttää.
Olli Salli 30.1.2021, 12:42Nyt Koivula itsekin pyytänyt Yleä korjaamaan juttua https://twitter.com/mj_koivula/status/1355458514790060033?s=21
Olli Salli 30.1.2021, 11:10Pitäisi varmaan käyttää hieman isompia kuusen taimia että männyt eivät ehdi liikaa edelle? Tulee tietty vähän 1v kalliimmaksi investoinniksi, mutta voisi tulla hyvinkin männyn laadussa, ja pienemmässä kuusien heinäystarpeessa takaisin?
2018 ei tuolla oikein heinääkään ollut (kuten ei juuri missään kun ei vettä) mutta kyllä sitä jo viime kesänä riitti. Pitää käydä tarkistamassa tilanne heti lumien lähdettyä ja tarpeen vaatiessa tilata taimet, että näkee vielä istuttaessa heinältä, mistä taimia puuttuu.
Tosin eipä tuo heinämäärä ole mitään verrattuna Päijät-Hämeen OMT, jota loput tämän hetken taimikot on.
Olli Salli 30.1.2021, 08:24Gla, hyvä pointti muuten perintötekijöiden vaihtelu viljelytaimissa.
Kun luonnollista uudistamista tehdään siemenpuilla, niin sillonhan syntyvistä taimista suuriN osa on peräisin vain näistä muutamista jätetyistä emäpuista. Maassa on toki jo ennen hakkuutakin siemenpankkia, mutta siitä syntyvistä taimista ainakin männikössä monet poistetaan etukasvuisina ”räkämäntyinä”, kun ne ovat turhan paljon edellä siemenpuiden luomaa taimikkoa.
Jatkuvassa kasvatuksessa sentään mahdollisia emäpuita on kuviolla enemmän. Tosin se jää vielä laajemmassa mittakaavassa nähtäväksi, että onnistuuko se taimettuminen niissä lopulta kuinka hyvin, ja millaisilla kasvupaikoilla.
Mottimasa, no tottahan tuokin että nuo ”suurelta osin luonnollisesti” ja ”joskus viljellään” ilmaisut ovat sen verran väljiä, että ne voisi ymmärtää myös tarkoittamaan ”enemmän kuin häviävän pieni määrä luonnollisesti” ja ”lähes, mutta ei ihan aina viljellään”. Mutta en tiiä kumpi olisi pahempi, että toimittaja on pihalla vai että tarkoituksella antaa näin harhaanjohtavan kuvan.