Käyttäjän Pakahe kirjoittamat vastaukset
-
Suo-ojituksista johtuen humus ja ravinteet vuotavat vesitöihin, kun ne ojittamattomilla soilla edes osin päätyvät sammaliin (turpeeseen) ja muihin kasviin.
MetsäVesi 2020 esitteli VEMALA laskentamallin metsätalouden vesistörasitusten arviointia varten. Malli korreloi raportin hyvin kenttämitattuihin arvoihin.
Käytin laskentamallia lämpösummalla 1200 vuodelle 2025. 1200 lämpösumma kattoi aiemmmin Suomessa alueen, jossa on eniten soita, eli Pojois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi. Alla tulokset.
Jos suo ja luonnollisesti ojitusprosentti on 0, humuspäästö (TOC) arvio on 26,9mg/l
Jos metsästä on 50% suota, jota ei ole ojitettu, humuspäästö arvio on 33,5 mg/l
Jos kyseessä on 100% suometsä, jota ei ole ojitettu, humuspäästö arvio on 40,1 mg/l
Jos metsästä on 50% suota, joka on täysin ojiettu, humuspäästö arvio on 40,4 mg/l
Jos kyseessä on täysin ojitettu suometsä, humuspäästö arvio on 47 mg/l
Tulee huomata, että kun vuoden lämpösumma nousee, humuspäästön kasvu on merkittävä. On todennäköistä, että vuoden 2025 lämpösumma on korkeampi kuin 1200, jolloin humusrasite on myös korkeampi.
Yhteenveto: Kyllä ojitus tuo alueensa vesistöille vähintään 15% humus (TOC) lisärasituksen ja ero vain kasvaa kun ilmasto lämpenee.
Kyse on siis ojitetuista soista.
Kurjen mukaanhan luonnontilaiset suot aiheuttavat MetsäVesi 2020 raportin sivun 46, taulukko5 mukaan kohonneen humuspäästön.
Kurki/Leinonen eilen vinkistä ”huomasi”, että hän oli viljelemässään ”analyysissä” sekoillut taas kerran. Nyt meillä on uusi 4%+10% teoria.
Kurki/leinonen ei ”huomannut”, että mainostamansa luonnontilainen Välipuro on osin ojitettu (9%) ja metsätalouskäytössä oleva Teeressuonojan ojitus prosentti on 0. Saahan sitä näillä keinoin laskettua vaikka mitä.
Kun verrataan taulukon 5 ojitettuja (n=7) ja ojittamattomia (n=3) soita, ojitetut suota aiheuttavat 19% korkeamman humus päästön.
Sitten hän keksi lukea tekstiä ja löysi 10% kohonneen mtsätalouden aiheuttaman humuspäästön.
Mutta vieläkään Kurki/Leinonen ei ymmärrä tekemäänsä pahinta perusvirhettä.
Kohta meillä on taas yksi asiantuntematon asiantuntija lisää, Panu Halme.
NHM BII skenaariot ja muut tiedot on NHM sivuilla saatavilla, mutta joutuu tekemään hivenen enemmän töitä kuin ennen. SSP1-5 ennusteet löytyvät 2020-2050, kuten historialliset 1970-2014 mittaukset. Katsoin niitä 5 min sitten.
Onhan sekä Punaisen Kirjan ja Lajitietokeskuksen asiantuntijatkin antaneet omat kommenttinsa meille, mistä löytyy asiat vielä paremmin tietävä? Taidan arvata mistä.
Olen aivan samaa mieltä AJ kanssa tästä vänkäämisestä, mutta historiasta tiedän, ettei se lopu ainakaan HS kommenteissa, eikä varmaan täälläkään.
Siis tarkoitat mitä yliopistomiehellä Rane2, koulutus vai nykyinen työ?
Kyllä, olen korkeakouluni käynyt, se nyt olisi aika kurjaa, jos koulutus olisi ongelma, sillä varmaan suuri osa metsänomistajista on kohtuullisesti kouluttautuneita.
Ei, en ole tutkija tai töissä yliopistossa, minulla ei ole mitään yhteyttä yliopistomiehiin tai naisiinkaan.
Ja todennäköiseen jatkokysymykseen vastaus. Ei, asun sananmukaisesti korvessa, metsää on jonkin verran ja klapeja tehdään sirkkelill/ kirveellä. Klapikone on liian kallis investointi meikäläiselle.
Otsikko on monimuotoisuus jatkaa köyhtymistään. Voihan aiheesta heittää mutu juttuja, siksi kai tässä on 1054 sivua kommentteja.
Aina tutkimuksiin kannattaa tutustua, lukea ajatuksella ja miettiä myös, mikä tutkimuksen ongelma voi olla. Ongelmat hyvässä tutkimusjulkaisussa käydään myös läpi.
En kyllä oikein ymmärrä mitä tekemistä yliopistomies kysymyksellä on itse asiaan, mutta kysyn nyt kuitenkin, entä itse Rane2 ?
HS28.11. :”Lontoon Natural History Museun on arvioinut Suomen puupellot monimuotoisuusindeksillä 96% maailman parhaiksi. Tanskan vastaava oli 44%.
Suomessa on nykyisin maailman parhaat ja monimuotoisimmat metsät.”Metsälehti 29.11. BII keskustelu:”No ei tietenkään, jos etelän ja pohjoisen luontoja verrataan. Kukas niitä on nyt verrannut?”
Aki Ikonen: Sotket nyt kaksi asiaa, elinvoimaisuus ei ole sama asia kuin monimuotoisuus
KurkiLeinonen: Lajien määrä ja myös niiden runsaus on monimuotoisuutta.
Kommentoin KurkiLeinonen käyttämääsi termiä elinvoimaisuus, en monimuotoisuus, termeillä on vissi ero.
Em. BII kommetoija on sama ja kirjoitukset on tehty 24 h sisällä, ei ole KurkiLeinonen mitään ”oppimassa”, vaikka niin väitti n viikko sitten.
Lue Kurki myös Petkeleen linkin kolumni, kirjoittajalla on aika paljon näkemystä muualtakin.
BII on biodiversity intactness index, jossa arvioidaan, kuinka paljon alueen biodiversiteetistä on jäljellä verrattuna lähtötilaan.
Maitten BII arvot eivät kerro, onko jonkun maan luonto monimuotoisempaa kuin toisen maan.
Esimerkki, sademetsä 80% BII vs boreliaaninen metsä 96% ei tarkoita että meidän metsät olisivat monimuotoisempia kuin Brasilian sademetsät. Sademetsät olisivat silti monimuotoisempia.
Kurki Leinonen kirjoitti
”biodiversiteetti-indeksi tarkoittaa esim lajien osalta sitä, kuinka lähellä lajien elivoimaisuus on 100%:ia”
Sotket nyt kaksi asiaa, elinvoimaisuus ei ole sama asia kuin monimuotoisuus.
En oikein jaksa peruskäsitteitä ruveta tässä käymään läpi, ota itse selvää.
AJ täältä löytyvät talousmetsä, luonnontilainen metsä ja vanha metsä määritelmät, ikäkriteerit yms.
Luonnontilaiset metsät ja vanhat metsät Suomessa
Euroopan komission ohjeet ja tarkastelu
v 2024
https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/5062f170-3e79-4eff-8e79-e9f0df58953f/content
Lyhyesti:
-Luonnontilaiset metsät ovat koskemattomia, korkean luonnontilan metsiä.
-Vanhat metsät (old growth) ovat pitkään metsätalouden ulkopuolella olleita metsiä, joihin on kehittynyt talousmetsiä korkeampi luonnontila. Vanha metsä on iältään vähintään 80 vuotta riippuen metsätyypistä ja metsän sijainnista.
-Talousmetsät ovat matalan luonnontilan metsiä, joilla voi kuitenkin olla iäkkäänä ja luonnonmukaisesti ”hoidettuna” päällekkäisyyttä vanhan metsän kanssa, jos luonnontila on säilynyt korkeana.
Käpysonni, kommenttisi oli varmaan tarkoittu sarkastiseksi, mutta en ole aivan varma.
Ei Punaisessa kirjassa väitetä mistään elinympäristöstä, että ne olisivat toisiaan sen monimuotoisempia. Eihän Punaisessa Kirjassa väitetä mitään, mitä KurkiLeinosen yrittää kumota? Punainen kirja on arvio Suomen luonnon uhanalaisista lajeista.
KurkiLeinonen itse on sananmukaisesti keksinyt, että tämä taulukko 5 perusteella voitaisiin tehdä joitakin johtopääksiä elinympäristöjen moninaisuudesta.
Näin on myös YO koe biologian kysymyksessä, jonka käyrän ja Lajitietokeskusken ja Punaisen kirjan arvioitujen lajein ”noin” keskiarvon perusteella hän ”keksi” että vanhoissa metsissä on 3000 lajia, joita hänen mukaan piti olla noin 1/10 metsien lajeista vielä hetki sitten. Siis onko tämä oikeaa tiedettä?
Totta kai myös tutkimustiedon osalta pitää olla kriittinen, ei kaikkea pidä suoralta kädeltä uskoa, mutta rajansa kaikella.
Wikipedia viitteesi on aika filosofinen, mutta kappale naivi falsifikationismi sopii hyvin KurkiLeinosen tapaan käsitellä tutkimustietoa.
