Käyttäjän Pakahe kirjoittamat vastaukset
-
Minua ei taasen ihmetytä, miksi Leinosen Kurki on tarrautunut sivuun 29 vuodelta 29.
Sen takia, ettei ole mistään julkaisuista löydy tutkijoiden teksteistä tukea Leinosen väitteille. Ja meidän pitäisi poistaa osa mittauksista Leinosen oletusten perusteella, ei kiitos.
Nytkö alkaa tutkijoiden kyseenalaistaminen, niimpä tietenkin.
Leinoselle ei kelpaa Finer tutkimuksen loppujulkaisu vuodelta 2021, Drainage for forestry increases N, P and TOC export to boreal surface waters. Julkaisussa todetaan että suo-ojitukset aiheuttavat merkittävää ravinnekuormitusta alueidensa vesistöille.
Kerro Kurki Leinonen, miksi mainitsemani kaikki mittaukset sisältävä tuoreempi tutkimuksen loppuraportti ei kelpaa sinulle?
Leinosen mainostamassa Finer Vesitalous 1/2016 raportissa ei ollut edes tarkoitus esitellä mitään lopullisia tutkimustuloksia vaan tuoda julki, että nyt vihdoinkin yritetään tehdä pitkän aikavälin ojittamattomien ja ojitettujen soiden ravinnepäästö tutkimusta.
Näin he tekivät ja tulokset ovat nähtävissä osin MetsäVesi 2020 ja täysin viittaamassani Finer 2021 tutkimuksessa.
Leinosen Kurki on tarrautunut Vesitaluos 1/2016 Finer raportin sivun 29 kuvaan 2, se on hänen elämänlanka. Finer ei tekstissään mainitse mitään TOC kuorman merkittävyydestä, vain sen että ainostaan nitraatti kuormitus on tutkimuksen tässä vaiheessa todettu ojitetuilla alueilla merkittäväksi. Ja tietenkin myös sen että tutkimus on kesken.
AJ, viittaamasi artikkelin sanoma on mikä?
Tutkimuksen keskeiset pääpointit ovat seuraavat:
Turvemaiden ojitus ja metsänhoitokäytännöt, kuten avohakkuut ja ojien kunnostus, lisäävät orgaanisen hiilen ja raudan huuhtoutumista vesistöihin. Tämä johtaa vesien tummumiseen, joka heikentää veden laatua ja ekosysteemien toimintaa.
Nykyiset suojelutoimet, kuten laskeutusaltaat ja kosteikot, eivät tehokkaasti estä liuenneen orgaanisen aineksen kulkeutumista vesistöihin. Tarvitaan uusia, vaikuttavampia toimia
Tutkimus suosittelee siirtymistä jatkuvapeitteiseen metsänkasvatukseen, sekapuustoihin ja turvemaiden ennallistamiseen. Näillä toimenpiteillä voidaan vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta ja parantaa vesiekosysteemien tilaa.
Tarvitaan lisää tutkimusta ja kokonaisvaltainen lähestymistapaa.
Vesistöjen ravinnekuormituksen vähentäminen vaatii monitieteistä yhteistyötä, laajempaa ymmärrystä vesistöjen toiminnasta ja metsätalouden vaikutuksista sekä poliittista tahtoa muuttaa käytäntöjä.Leinosen Kurjesta poiketen minun ei tarvitse säveltää itse mitään, yhteenvedon on tehnyt AI (copilot).
Ai mikä on mennyt pullovesikokeessa pieleen, ei varmaan mikään jos haluat vakuuttaa naapurin isännän.
Mutta mieti nyt vähän mitä vesipullot todistavat, ilman analyysiä ei kerrassaan mitään.
Meillä on vuosikymmenien seuranta tutkimuksia, joissa todetaan, että ojitukset aiheuttavat merkittävän ravinnekuormituksen alueensa vesistöihin. Sitten meillä on mies, joka ottaa vettä pulloihin tai nappaa keskeneräisen tutkimuksen kuvasta todisteen, että ojitus ei aiheuta merkittävää ravinnekuormitusta alueensa vesistöihin.
Näinkö lisätään HS lukijoiden tietoa? Nyt kyllä aliarvioidaan lukijoita. AJ:lla on paljon parempi asenne HS kommenteissaan.
Kysymys, miksi postaatte täällä HS omia kommenttejanne ilman tietoa mitä on keskusteltu?
Kommenttini oli tarkoitettu Leinoselle/Kurjelle.
Tämä keskustelukerho on laitettu pystyyn näköjään 2023 ja 116 sivua myöhemmin edelleen on osalle epäselvää, aiheuttavatko ojitukset alueensa vesistöille merkittävää ravinnekuormitusta. Luulisi asian olleen selvä ensimmäisen 10 sivun aikana.
Välillä ojitukset puhdistavat ravinteet, välillä sitten ravinnehuuhtoumat ovat pieniä tai eivät ainakaan merkittäviä. Tai syy onkin ojitettujen suometsien puut. Tai sitten hoidetaan homma ruoppaamalla ojansuut ja syventämällä järvet. Mutta ojituksilla ei oikeastaan ole mitään tekoa alueensa vesistöjen ravinnekuormitukseen.
AJ, tietenkin tärkeintä on toimenpiteet, te voitte keskustella niistä, minä hoidan faktantarkistuksen, ettei mennä omilla tulkinnoilla.
Höpö Höpö. Finer tutkimuksessa on käytetty itse asiassa 45 vuoden SYKE:n dataa (1973-2018) ja suoria mittauksia, eli tiedon keruu on jatkunut mainitsemasi 2016 vuoden jälkeen.
Siis missä ”tässäkin” Niemisen julkaisussa? Laita nyt edes julkaisun otsikko, jos joku kiinnostunut voi tarkistaa alkuperäisen tekstin.
Mutta yrittänet viitata Niemisen 2021 julkaisuun: Peatland drainage-a missing link behind increasing TOC concentrations in waters from high latitude forest catchments?
Julkaisussa analysoitiin 133 Suomen ja Ruotsin valuma-alueelta purkautuvaa TOC pitoisuutta. Ojiteuilta alueilta TOC pitoisuudet olivat 8-14 mg/l suuremmat kuin ojittamattomilta alueilta. Niemisen mukaan tulokset viittaavat siihen, että ojitus ja lisääntynyt biomassa (metsänkasvu) voivat yhdessä lisätä vesistöjen tummumista.
Kaikki läpi käymämme tutkimukset toteavat, että ojitukset aiheuttavat alueensa vesistöihin merkittää ravinnekuormitusta. Ei ole yhtään tutkimusta, jossa muuta todettaisiin, ei yhtään.
No eihän tietenkään 2020-2021 välisenä aikana voida tehdä neljän vuoden seurantaa, jonka ensimmäisiä yksittäisiä vuoden 2016 ei tilastollisesti merkittäviä tuloksia lainaat surutta.
Ei Finerin tutkimuksen lopputuloksissa ole muuta oleellisesti merkittävää eroa MetsäVesi raporttiin kuin korkeampi TOC päästä.
Käytä tutkimuksen lopputuloksia, eikä omia tulkintoja, kiitos. Taitaa olla kyllä ihan turha toivo.
Täällä taas nimi mainitaan,
AJ sellaista, että TOC luku ei ole MetsäVesi raportista 2020 vaan Finer 2021 tutkimuksesta.
Laitetaan tähän täällä näköjään tapana oleva kopio omasta vastauksesta Leinoselle kun hän väitti, että Finer 2021 julkaisu luvut ovat vanhentuneet ja tarkentuneet 2020 MetsäVesi raportissa.
Miten on mahdollista, että viittaamani vuoden 2021 Finer tutkimuksen tiedot ovat vanhentuneet ja ne ovat ”tarkentuneet” vuoden 2020 MetsäVesi raporttiin.
Finer artikkeli Drainage for forestry increases N, P and TOC export to boreal surface waters on julkaistu 25.3.2021. Metsistä ja soilta tuleva vesistökuormitus 2020, MetsäVesi-hankkeen loppuraportti on julkaistu 31.1.2020.
Finer tutkimuksen mukaan ojitusten aiheuttama vesistöjen lisäkuormitus Suomessa (vuositasolla):
Typpi (N):
Kokonaiskuormitus metsistä: 47 300 Mg/vuosi
Metsätalouden osuus: 8 200 Mg/vuosi
Ojitusten osuus tästä on merkittävä, sillä ojitetut alueet selittivät suurimman osan metsätalouden lisäkuormituksesta.Fosfori (P):
Kokonaiskuormitus metsistä: 1 780 Mg/vuosi
Metsätalouden osuus: 620 Mg/vuosi.
35 % kokonaiskuormituksesta liittyy metsätalouteen, pääosin ojituksiin.Orgaaninen hiili (TOC):
Kokonaiskuormitus metsistä: 1 814 000 Mg/vuosi
Metsätalouden osuus: 222 000 Mg/vuosi.Lisätiedot ojituksen vaikutuksista:
Ojitettujen turvemaiden osuus oli keskimäärin 24 % metsätalouden valuma-alueista.
Ojitukset lisäsivät erityisesti typen ja TOC:n pitoisuuksia, mutta myös fosforin pitoisuudet kasvoivat ojitusasteen myötä.
Ojitusten vaikutukset voivat kestää useita vuosikymmeniä, ja ne ovat merkittävämpiä kuin muiden metsätalouden toimenpiteiden (esim. lannoitus tai uudistushakkuut) vaikutukset.
Kaikki em tiedot ja päätelmät ovat tutkimus julkaisusta.
Ok,
AJ, siis TOC kaikki osiot aiheuttavat vesistöihin samentumista ja värimuutoksia. DOC liuenneenna ja POC partikkeleina. Näin olen itsekin lukenut.
Olen samaa mieltä Kurjen kanssa ojiettujen alueiden vesistöpäästöjä pienentävistä toimista.
Kurjen ei tarvitse etsiä viitteitä, kiitos.
