Käyttäjän Pakahe kirjoittamat vastaukset
-
Oletuksesi on osittain looginen mutta ei täysin oikea. Maaperän hiilivarasto ei määräydy lineaarisesti puuston kasvun tai puuston kuutiomäärän mukaan, eikä 40/60‑suhde päde yleisenä sääntönä. Jatkuvan kasvatuksen (JK) metsissä maaperän hiili voi olla sama, pienempi tai suurempi kuin jaksollisessa kasvatuksessa riippuen juuribiomassasta, karikkeen laadusta, hakkuutavasta ja maaperän häiriöistä – ei pelkästään puuston kokonaistilavuudesta.
Kasvu ≠ maaperän hiili
Maaperän hiilivarasto ei riipu suoraan puuston vuotuisesta kasvusta, tärkeämpiä tekijöitä ovat:
• juuribiomassan määrä ja jatkuvuus
• juurieritteet, jotka ovat erittäin hiilirikkaita
• karikkeen laatu (neulaset, oksat, juuret)
• maaperän häiriöt (ojitus, maanmuokkaus, avohakkuun aiheuttama lämpeneminen)
• sienijuuret (mykorritsat) ja niiden hiilivirratJK-metsässä juuristo on jatkuvasti aktiivinen, mikä voi stabiloida hiiltä maaperään, vaikka kokonaistilavuus olisi pienempi.
Tämä on myös Helsingin yliopiston ja Luken tutkimusten keskeinen löydös:
JK-metsissä juuriperäinen hiili voi olla merkittävämpi kuin jaksollisessa kasvatuksessa, koska juuristo ei koskaan kuole kokonaan pois avohakkuun seurauksena.Onko 40/60‑suhde (maaperä/puusto) yleispätevä?
Ei ole. Se on karkea keskiarvo, joka pätee vain:
• tietyissä kasvupaikoissa
• tietyissä ikärakenteissa
• tietyissä metsänhoitohistoriassaSuhde ei ole vakio, eikä sitä voi käyttää ennustamaan maaperän hiiltä pelkän puuston kasvun perusteella.
“Jos JK-metsän kasvu on vain puolet jaksollisesta, maaperän hiili ei voi olla suurempi.”
Tämä väite ei pidä paikkaansa, koska:
Juuribiomassa on JK-metsässä jatkuvasti läsnä
Avohakkuussa juuristo kuolee → suuri osa juurihiilestä mineralisoituu → maaperä menettää hiiltä. JK-metsässä tätä juuriston totaalikuolemaa ei tapahdu.
Juurieritteet ovat maaperän hiilen tärkein lähde
Tutkimusten mukaan jopa 50–60 % maaperän pysyvästä hiilestä voi olla peräisin juurieritteistä, ei karikkeesta.
JK-metsässä juurieritteitä tulee tasaisesti, jaksollisessa sykleittäin.
Häiriöiden määrä ratkaisee
Avohakkuu + maanmuokkaus → maaperä lämpenee → hajotus kiihtyy → hiili vähenee.
JK-metsässä häiriö on pienempi → hiilen hajoaminen on hitaampaa.
Kasvu ei ole sama asia kuin hiilen stabiloituminen
Maaperään päätyvä hiili riippuu:
• karikkeen laadusta
• juuriston turnoverista
• mikrobien toiminnasta
• maaperän fysikaalisesta suojauksestaEi pelkästään puuston kasvusta.
Mikä tutkimuksessa oikeasti tapahtui?
Kuten itse huomasit:
• koealoilla ei ollut oikeita JK-metsiä
• jaksolliseen metsään tehtiin poimintahakkuun kaltainen harvennus
• mallinnus jatkoi siitä eteenpäin ikään kuin metsä olisi JK-metsTämä on tärkeä rajoite, malli ei kuvaa todellista JK-metsän pitkän aikavälin dynamiikkaa, vaan jaksollisen metsän muuntamista JK:ksi.
Kurki, oletuksesi, että maaperän hiili määräytyy puuston kasvun mukaan ja että JK-metsä ei voi sisältää enempää hiiltä kuin jaksollinen, ei pidä paikkaansa.
JK-metsän puuston kasvu voi olla pienempi, mutta maaperän hiili voi silti olla sama tai suurempi, koska juuristo ja maaperän häiriöttömyys ovat tärkeimpiä tekijöitä.
AJ, kirjoitit ”Kun huomioidaan että jk:ssa puiden kasvun hiilipumppu eli se mekanismi, joka imee hiiltä ilmasta systeemiin, on vaikka puolet tehottomampi.”
Mihin tämä oletus perustuu, olin elänyt uskossa, että
Avohakkuu = suuri hiilipoistuma + maaperän hiilen hajoamisen kiihtyminen
Jatkuva kasvatus = pienempi hiilipoistuma + tasaisempi hiilivirta maahan
Hiilipumppu ei jk:ssa kai puolitu, vaan se pienenee jonkin verran, mutta maaperän hiilen hajoaminen pienenee usein enemmän.
Kurki, kirjoitit:
Metsän GPP ≈ 800–1500 g C m⁻² v⁻¹ = 8–15 t C ha⁻¹ v⁻¹
Tuo haarukka on täysin realistinen boreaaliselle metsälle. Kun muutetaan hiilidioksidiksi:
8–15 t C ha⁻¹ v⁻¹ × 3,67 ≈ 30–55 t CO₂ ha⁻¹ v⁻¹
Eli GPP-tasolla 30–55 t CO₂/ha/v on ihan linjassa sen kanssa, mitä näet Lettosuon taulukossa (40–50 t CO₂/ha/v). Tässä ei vielä ole virhettä.
Mutta: GPP ei ole “nielu” siinä mielessä kuin ilmastopolitiikassa puhutaan.GPP ≠ metsän CO₂-nielu. Tässä menee helposti sekaisin kolme eri asiaa:
GPP (gross primary production). Kaikki kasvien yhteyttämä hiili. Tästä iso osa palaa heti takaisin ilmakehään autotrofisena respiraationa (kasvien oma hengitys).
NPP (net primary production)NPP=GPP−Raut. Se osa hiilestä, joka jää kasvien biomassa- ja juurikasvuun, karikkeeseen jne.
NEP (net ecosystem production) NEP=NPP−Rhet. Kun vähennetään vielä maaperän ja hajottajien hengitys (heterotrofinen respiraatio), saadaan ekosysteemin todellinen hiilitase.
Tämä NEP (tai siitä johdettu NEE) on se, mitä käytännössä tarkoitetaan metsän CO₂-nielulla. Eli: GPP on “bruttotulo”, nielu on “nettotulos”.
Kun kerroit: Jos laskee Suomen metsien CO₂-nielun keskimäärin 10 t C/ha mukaan…
Tässä käytät GPP:n suuruusluokkaa ikään kuin se olisi suoraan nielu. Se johtaa liian suureen lukemaan.
Missä kohtaa Kurjen lasku karkaa taas käsistä?
Kurki laski: 10 t C/ha/v × 3,67 × 20 Mha = 734 Mt CO₂/v
Tämä vastaisi sitä, että koko GPP olisi suoraan pysyvää hiilen sidontaa. Todellisuudessa GPP:sta ehkä noin 40–60 % palaa takaisin ilmakehään kasvien hengityksenä. Lopusta osa varastoituu biomassa- ja maaperähiileen, osa taas vapautuu hajotuksessa. Siksi Suomen metsien virallinen nielu on luokkaa kymmeniä Mt CO₂/v, ei satoja. Se, että päädyt 734 Mt CO₂/v, kertoo nimenomaan siitä, että käytät GPP:tä väärässä roolissa.
Tältäkin laskusekoilulta olisit säästynyt, jos et yrittäisi kaikkea itse keksiä.
Annan sinulle nyt todella hyvän vinkin. Kun keksit taas jotakin suuremmoista, tarkistuta myös se AI:lla.
Eli virhe oli taas sylttytehtaalla, ei sen kauempana.
AkHäkkinen
Näin se on katoavaa Suomen metsätieteen, luonnon ja ilmastotieteen asiantuntemus, mutta samassa veneessä olemme mekin.
Vai onko kuitenkin vielä jäänyt jäljelle viisaita, jotka tietävät miten NEE ja muut laskut oikeasti menevät? No mutta totta kai on, muut vain pelaavat pulushakkia sivuseikoilla;)
Taas kerran jos ja jos.
Kurki, eroavaisuudet johtunevat, kuinka mittausajanjaksot on ilmoitettu julkaisuissa, toinen voi olla kalenterivuosi mittaukset ja toisessa voi olla koko mittausjakson saadut arvot, yli tai alle kalenterivuosi.
Totta kai vuosien saatossa rauhaan jätetty luonto pyrkii kasvamaan ja GPP kasvaa kunnes taas tapahtuu päätehakkuu tai muu suuri muutos.
Nämä asiat ovat jokaisen asiaan tutustuneen ja perehtyneen tiedossa.
Kurki, ymmärrä jo lopettaa, kukaan järkevä ei enää luota laskuihisi. Otapa aluksi selvää voitko tehdä olemuksesi TER 25% perusteella tekemäsi arviot ja palataan taas asiaan.
Kun taas löysit uuden tutkimuksen (saman) muokattavaksi omin laskuin, kerropa meille mikä oli tämän tutkimuksen yhteenveto lyhyesti, joka käy ilmi myös 2021 ero päätehakkuun ja osittaisen hakkuun NEE erosta, toisessa se oli n 12000 ja toisessa n 300. Molemmat ovat siis päästölähteitä, mutta toinen n 40 x suurempi, arvatkaa kumpi?
Miksi onnistut löytämään tutkimuksia, joiden loppupäätelmät lyttäävät sinun väitteesi, aika huvittavaa taas kerran.
AJ kunniaksi tulee lukea, että hän vaikuttaa olevan aika neutraali, tukeutuu tutkimukseen ja jättää salaliittoteoriat muille.
Tutkijana itse olisin aika tuohtunut tämän palstan tavoista käsitellä tehtyjä tutkimuksia ja arvostella tutkijoita.
Sanoisimpa, että yrittäkääpä itse tehdä vertaisarvioitu tutkimus ja saada se julkaistua edes kohtuullisen arvostetussa tieteellisessä julkaisussa. Helppo on arvostella.
AJ, ei kai nyt ihan noin voi sanoa, että voi kai sitä noin laskea.
Kurjelle,
NEE +2072 g/m2 sisältää jo GPP:n (-1106 g/m2), sitä ei voi vähentää toistamiseen, jos yrittää laskea maapohjan NEE arvoa ilman hakkuutähteitä (0,41*3135g/m2). Sinun Kurki myös tulisi käyttää lukua 3178, jolloin laskutapasi on matemaattisesti eheä.
Eli NEE sisältää jo GPP aiheuttaman aleneman, sitä ei pidä vähentää toista kertaa laskelmiasi varten.
Eli jos haluat laskeat maaperän kaasupäästöt, vähennä hakkuutähteiden päästö R(residue +1303) kokonaisnettopäästöstä (NEE +2072) ja saat NEE (maaperä ja kasvillisuus).
Tulos on n 7,7 tn/ha, eli hakkuu-alue ei edelleenkään ole toisena vuotena hiilinielu vaan päästölähde.
Kurki, viittaamassasi tutkimuksessa ei verrata runsasturpeisia ojitettuja suometsiä kivennäismaametsiin, vaan tarkastelu keskittyy yksinomaan ojitettuun turvemaahan, joka on juuri hakattu.
Tämä käy ilmi tutkimuksen kuvauksesta ja abstraktista, jotka korostavat nimenomaan ojitetun boreaalisen suometsän kasvihuonekaasu- ja energiavirtoja avohakkuun jälkeen.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten avohakkuu muuttaa ojitetun boreaalisen suometsän kasvihuonekaasujen vaihtoa ja energiavirtoja. Toisin sanoen tutkijat halusivat ymmärtää, miten CO₂-, CH₄- ja N₂O‑päästöt sekä lämpövirrat muuttuvat, kun turvemetsä hakataan ja sen mikroilmasto muuttuu. Tutkimuksen tarkoitus ei ollut hakea tietoa, pitäisikö ojituksista tukkia.
Tämä viittaamasi tutkimus ei nyt vaan taida tuoda uskottavuutta väitteillesi, etsi parempi ja olethan näköjään jotakin jo kehitellytkin.
