Käyttäjän Pakahe kirjoittamat vastaukset
-
Täällä taas nimi mainitaan,
AJ sellaista, että TOC luku ei ole MetsäVesi raportista 2020 vaan Finer 2021 tutkimuksesta.
Laitetaan tähän täällä näköjään tapana oleva kopio omasta vastauksesta Leinoselle kun hän väitti, että Finer 2021 julkaisu luvut ovat vanhentuneet ja tarkentuneet 2020 MetsäVesi raportissa.
Miten on mahdollista, että viittaamani vuoden 2021 Finer tutkimuksen tiedot ovat vanhentuneet ja ne ovat ”tarkentuneet” vuoden 2020 MetsäVesi raporttiin.
Finer artikkeli Drainage for forestry increases N, P and TOC export to boreal surface waters on julkaistu 25.3.2021. Metsistä ja soilta tuleva vesistökuormitus 2020, MetsäVesi-hankkeen loppuraportti on julkaistu 31.1.2020.
Finer tutkimuksen mukaan ojitusten aiheuttama vesistöjen lisäkuormitus Suomessa (vuositasolla):
Typpi (N):
Kokonaiskuormitus metsistä: 47 300 Mg/vuosi
Metsätalouden osuus: 8 200 Mg/vuosi
Ojitusten osuus tästä on merkittävä, sillä ojitetut alueet selittivät suurimman osan metsätalouden lisäkuormituksesta.Fosfori (P):
Kokonaiskuormitus metsistä: 1 780 Mg/vuosi
Metsätalouden osuus: 620 Mg/vuosi.
35 % kokonaiskuormituksesta liittyy metsätalouteen, pääosin ojituksiin.Orgaaninen hiili (TOC):
Kokonaiskuormitus metsistä: 1 814 000 Mg/vuosi
Metsätalouden osuus: 222 000 Mg/vuosi.Lisätiedot ojituksen vaikutuksista:
Ojitettujen turvemaiden osuus oli keskimäärin 24 % metsätalouden valuma-alueista.
Ojitukset lisäsivät erityisesti typen ja TOC:n pitoisuuksia, mutta myös fosforin pitoisuudet kasvoivat ojitusasteen myötä.
Ojitusten vaikutukset voivat kestää useita vuosikymmeniä, ja ne ovat merkittävämpiä kuin muiden metsätalouden toimenpiteiden (esim. lannoitus tai uudistushakkuut) vaikutukset.
Kaikki em tiedot ja päätelmät ovat tutkimus julkaisusta.
Ok,
AJ, siis TOC kaikki osiot aiheuttavat vesistöihin samentumista ja värimuutoksia. DOC liuenneenna ja POC partikkeleina. Näin olen itsekin lukenut.
Olen samaa mieltä Kurjen kanssa ojiettujen alueiden vesistöpäästöjä pienentävistä toimista.
Kurjen ei tarvitse etsiä viitteitä, kiitos.
Nyt on käsitteet tosi pahasti sekaisin.
Yhdiste on kemiallinen aine, joka muodostuu kahdesta tai useammasta alkuaineesta ja yhdisteellä on kiinteä kemiallinen kaava.
Mikä on humuksen kemiallinen kaava Kurki?
Humus on orgaanisten aineiden seos, se sisältää useita kemiallisesti sitoutumattomia aineita, eikä humuksella ole mitään kiinteää kemiallista kaavaa, joten humus ei ole yhdiste.
Eikä humus täysin liekene veteen, mutta osa humuksen orgaanisista hapoista kyllä.
Kuten kerroin, järven lahden pohjan aine ei ole kiintoainetta kuten yrität väittää vaan sedimentoitunutta humusta ja jos yrität väittää, että ei humus sedimentoidu, ota ensin asiasta selvää, ettei tarvitse perusasioita taas käydä läpi.
Voi Kurki, nyt kannattaisi henkäistä ja vähän miettiä, mitä kirjoittelee.
Pakkohan tänne on palata kun ihan nimeltä taas mainitaan ja lainataan tekstejä.
Siis tämä humuksen hajoaminen 6-12 kuukaudessa oli oikeasti Kurjen oma pullo juttu, näin vähän epäilinkin. Eli yhdistit oman pullokokeen Helsingin yliopiston tutkimukseen, sepä kävi näppärästi, varmaan p arvo oli todella julma.
Sukeltamani järven lahden pohjan kerros ei ole mitään mineraali kiintoainetta: hiesua, savea, silttiä tai hiekkaa. Orgaaninen kiintoaines on näpeissä aivan erilaista kuin humus, karikkeesta saat puristettua vaikka pallon, humuksesta et saa puristettua mitään massaa, se vain velloo vaaleanruskeana pilvenä.
Järven pohjan humuskerrokseen voi sukeltaa, ilman että siinä tuntuu mitään erityistä vastusta, kiintoaineeseen ei sukellella. Mutta mukavaa humussukeltelu ei ole, näkyvyys on 0, ei nää edes sukellusmittareita vaikka tuo maskiin kiinni.
Mutta eipähän lopu sukellushommat, enemmänkin joutuu rajoittamaan filttereiden harjauksia ja vaihtoja.
Pitänee kertoa asiakkaille, että nyt meillä on nero löytynyt kun voi keskustelupalstalla heittää vastauksen, ettei varmasti ole humusta. Voinevat ottaa sinuun yhteyttä jos epäilevät näinköhän on tosissaan?
Mitä taas tulee ojituksen N ja P aiheuttamaan kuormitukseen ojitusalueen vesistöihin, ilmasta tuleva 15 g/ha/v fosfori laskeuma on mielestäsi järkyttävä, mutta 20 g/ha/v P lisäkuormitus ei oikeastaan mitään, niimpä niin.
EDIT
Veden humus on orgaanista ainesta, joka muodostuu kasvien ja eläinten hajoamisesta maaperässä. Tämä aines liukenee veteen ja antaa sille tyypillisen kellertävän tai ruskean värin, ja se voi myös aiheuttaa maan tai turpeen makua ja hajua. Humusta esiintyy erityisesti turvemaiden ja soiden lähivesissä, ja se on hyvin yleistä Suomen järvissä ja kaivovesissä.
Humus ei häviä vedestä itsestään lyhyessä ajassa. Se on stabiili, ja sen poistaminen on hidasta. Mistähän tämä Kurjen 6-12 kk ”tutkimustulos” on peräisin, omista pulloista?
Leinosen kurki voi kertoa samalla minulle, joka sukellan puhdistamassa järvivesisuodattimia, mitä on se pohjan tummanruskea pölisevä ainekerros jonka paksuus vaihtelee järvenselän mitättömästä alle sentin kerroksesta jopa puolen metrin kerrokseksi lahdissa, joita ympäröivillä soilla on lahteen laskevia ojituksia?
Silttiä se ei ole, jää veteen pilveksi pitkäksi aikaa, eikä ole näpeissä saippuamaista kuten siltti. No humustahan se on ja kerros vain paksunee vuodesta toiseen, kun syöttö on suurempi kun hävikki. Jos et usko, mennään yhdessä vaikka 10 metriin, ei tarvitse mennä syvemmälle jos et halua.
Näitä järviä on paljon.
Kyllä ne suo-ojitukset vain lisäävät ravinnekuormitusta ojitusalueen veistöissä. Se että koko maassa metsätalouden aiheuttamat TOC päästöt ovat ”vain” 4 % kokonaispäästöistä ei anna mitään kuvaa siitä, mitä ongelma on siellä, missä on ojituksia, ja niitä meillä piisaa.
Ja millä perusteella ojitusten aiheuttat P ja N päästöt ovat pienet, silläkö perusteella, että kun päästö ei ole yli tonni per hehtaari, niin sitten se on mitätön? Taitaa enemmänkin olla siksi, että P ja N päästöt ovat niin reilusti suuremmat ojiusalueilta kuin luonnontilaisilta alueilta, jolloin ne pitää jollakin konstilla nihiloida.
Näin on mukavasti metsätalouden vesistövaikutukset selvinneet, 101 sivua silkkaa faktaa. Vaikka onhan vielä joku vääräuskoinen mukana.
On se vain outoa, että Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa joillekin sudet ovat ongelma. Itse olen asunut lapsuuteni ja suuren osan aikuisuuttani korvessa rajan tuntumassa ja Savossa näkemättä yhtään sutta. Myöskään pienviljelijä isovanhemmat eivät tai heidän karjansa tai koirat eivät joutuneet petojen saaliiksi.
Valistakaa minua, miksi vaikka noin 400 sutta /300 000km2 on muuta kuin itse rakennettu ”ongelma”. Kuinka paljon meidän metsästys ja muita koiria kuolee liikenneonnettomuuksissa ja hukkumalla.
Sudethan tappavat valkohäntäpeuroja ja hirviä vähentäen niiden aiheuttamia vahnkoja. Itsellä on pari +45 kg koiraa, enkä todellakaan usko, että yksikään susi tuhlaa energiaa heitä vastaan.
Jos yksinäinen koira lähetetään innoissaan jälkeen, omistaja tekee tietoisen riskin. Koira voi kuitenkin suuremmalla todennäköisyydellä hukkua tai jäädä auton alle kuin kuolla pedon suuhun (tilastollinen fakta).
Suorittavalle portaalle kysymys, korvattiinko petovahingot ja oliko ”sieluun ottava susikokemus” omakohtainen?
Ollaan samaa mieltä, kiitos Kurki.
Vastauksesi on vähän epäselvä, onko päästöjä vähennetty 80 % ja mistä lähtökohdasta vai onko 80% Itämeren rannikkovaltioista vähentänyt päästöjä.
Muista Kurki, termien oikea käyttö on tärkeää.
Mutta näinhän lähestytään keskustelussa 100 sivun maagista rajaa pääsemättä yhtään mihinkään.
Eikä mitään kommentia Matti Lappalaisen tutkimuksesta? Siitähän kyse oli.
Muuttaako ”oikea” termi mustan mönjän koostumusta, Husq165r ja moni muukin kommentoija (98/100:sta) on oikeassa. Ja veikkaampa, että jos käyttäisimme ”oikeaa” termiä, se ei enää olisikaan ”oikea”.
AJ, jos kysymyksesi oli minulle osoitettu, en kehittele tuon tason teorioita , sitä varten on alan oikeat tutkijat.
Matalia järviä syvennettäsiin? No jopas tuli todella kustannustehokas ehdotus. Keskustelun taso nousee uusiin sfääreihin vai vajoaako yhä syvemmälle?
Finer tutkimuksen sivun 29 kuvan 2 tuloksista tutkijat itse toteavat, että tulokset eivät ole tilastollisesti merkittäviä, aineisto oli tuolloin suurelta osin käsittelemättä ja tutkimus kesken.
