Käyttäjän Pakahe kirjoittamat vastaukset
-
Kurki, kuka on esittänyt, että ojitukset aiheuttavat ongelmia vesistöihin, joiden alueella ei ole ojituksia.
Kurki itse yrittää esittää koko Suomen mittakaavojen numeroilla, ettei ojitukset aiheuttaisi myöskään ALUEENSA vesistöihin merkittävää ravinne tai humuskuormitusta ja se väite on epätosi.
Jos ojituksia ei ole, ei ole kohonnutta vesistöjen kuormitusta, koska ei ole ojia, jotka nopeuttavat virtauksia. Koska ojitetut suot voivat jopa tuottaa puuta, tietenkin myös humuskuorma vesistöihin kasvaa.
Kaikella on myös kolikon toinen puoli, mieti nyt vähän syvällisemmin asiaa, vaikka huomiseen aamuun saakka.
AJ, kyllä varmaan se on jonkinlainen addiktio, kärsin itse siitä myös, välillä onneksi vähemmän, koska on paljon oikeita töitä ja eihän tämä jaarittelu mihinkään johda.
Olen myös Tomperi kanssasi samaa mieltä, sillä pienellä eroituksella, että keskustelu jumalasta on uskon asia.
Tässä meillä on aivan tutkimustieto vastaan usko/luulo. Kaippa se on jotakin luuloa omasta omnipotensistaan, jolle löytyy tukea oman porukan keskustelupiiristä, kuten tämä keskustelukerho.
Sitä jolla on vahva usko on turha yrittää tosiasioilla kääntää, hänelle maapallo on littana väitä mitä väität.
No eihän Kurki tietenkään ymmärrä, että ojitusalueilta tuleva lisääntynyt ravinne tai humuskuorma on haitallinen ojitusalueen vesistöille.
Tammikuusta 2023 olette 144 sivua jauhaneet samaa asiaa, joka on ollut aivan selvä jo vuosikymmeniä.
Soiden ojitukset aiheuttavat ALUEENSA vesistöille merkittävän ravinne ja humuskuormituksen lisäten esim. vesien tummumista.
Asia on todistettu tutkimuksissa, ei kylläkään Kurjen surullisessa ” vesipullotutkimuksessa”.
Asian olen itse omakohtaisestikin todennut vuosikymmenien aikana, kun puhdistan järvivesisuodattimia sukeltamalla.
Olisi aika lopettaa tämä jaarittelu, ette tule tästä yhtään viisaammiksi, MOT.
Kurki, anteeksi, olet oikeassa, jos käytämme hakkuusäästö kuutioita pohjana tulee koko puu huomioida laskuissa aivan kuten kirjoitit. Luin vastauksesi väärin ja luulin laskusi koskeneen LUKE niilinielua eikä hakkuusäästöä.
Onko niin, että LUKE laskee puuston inventaarion lajikohtaisten tiheyksien ja massafunktioiden avulla ja saamasi 1,25 on keskiarvo, LUKE ei oikeasti käytä lukua 1,25 laskuissaan?
Mitä tulee LUKE laskemaan metsämaan hiilinielun ja kertoimilla korjatun hakkuusäästön vertailu on mielestäni epävarmaa kuten aiemmissa kommenteissani mainitsemien kertoimien ongelmallisuudesta johtuen. Kertoimet ovat aika kertakäyttöisiä, varsinkin kun metsämaassa ja metsissä on tapahtunut ja tapahtumassa muutoksia.
Kyllä LUKE laskelmat ovat tarkistettava ja verrattava tuloksia ja varsinkin laskentaa Ruotsiin.
Sillä kun poliitikot sekaantuvat tähän enemmän, kaikki menee päin prinkkalaa, lehmänkaupat alkavat.
Kiitos tiedoista Kurki.
Kommentteja:
Suomi ja Ruotsi eivät käytä hakkuusäästön hiilinielulaskelmissa mainitsemiasi 0,74 tai 1.0-1,1, kertoimia. Laskelmat perustuvat mitattuihin tietoihin (VMI) ja laskenta on huomattavasti monimutkaisempaa. Yleispätevää kerrointa heidän laskelmissaan ei valitettavasti ole olemassa.
Kertoimesi ovat epävirallisia (omia?) arvioita, eivätkä osa IPCC-laskentaa. Ei naturvardsverket viitteessä ole mitään kerrointa, oletko poiminut yleisen poliittisen kannan, 1m3 sitoo noin 1-1,1 t CO2 (itse asiassa pyöristetty luku viestintää varten) ja laskenut itse LUKE kertoimen 0,74, joka ei myöskään ole LUKE käyttämä vakio?
Käyttämäsi suhdeluku 0,74 on kyllä todennäköisesti oikea historillinen luku, joka on voinut olla totta tiettynä ajanjaksona. Jos kuitenkin esim turvemaiden päästöt kasvavat, suhde voi olla jopa 0,5 ja taasen jopa yli 1 jos maaperä on nielu. Eli kyseessä ei ole vakio.
Ruotsissa on paljon kivennäismaa metsiä, Suomessa taasen suometsiä, mikä osin selittää eron hiilinieluissa.
Mitä taas tulee Ilvesniemeen, tarkistin asian, ei hänkään ole antanut 0,82 kerrointa hiilinielun laskemiseksi hakkuusäästöstä. Ilvesniemi kyllä on todennut, että elävän puuston hiilivaraston kasvu on noin 80 % koko metsämaan nettotaseesta, mutta jälleen osuus vaihtelee ajankohdasta ja metsämaan laadusta. Laskusi kertooo puukuivaaineen maksimaalisen CO2 varaston, kyllä näin käsittäisin, mutta ei kai tuo ole Ilvesniemen teoria?.
Jaat myös laskelmassasi LUKE nielun luvulla 0,6 saadakseen koko puun biomassan nielun. Tämä on teoriassa oikein, jos tarkastelisimme hakkuusäästöä (runkopuu).
Mutta et voine soveltaa tätä suoraan Luken nettolukuun, koska Luken -13,2 Mt CO₂ sisältää jo koko puun oksineen, juurineen jne.
Lisäksi LUKE hiilinielu sisältää maaperän päästöt, kuolleen biomassan hajoamisen, turvemaiden päästöt, luonnonpoistuman, sekä puutuotteiden varaston muutoksen. Kun jaat LUKE nettoluvun 0,6:lla, oletat, että kaikki nämä muut komponentit skaalautuvat samalla suhteella kuin elävän puun biomassa. Tämä ei pidä paikkaansa, joten johtopäätös -22 Mt CO₂ ei ole looginen.
Yhteenveto: Näköjään itse laskemasi (taas kerran) LUKE/Naturvårdsvärket/Ilvesniemi kertoimet eivät ole vakioita vaan kertovat tietyn hetken tilanteen, eikä niiden avulla voi laskea ennusteita. LUKE hiiliniellussa on jo puun kaikki puuaines, ja paljon muutakin, sen skaalaaminen kertoimella 0,6 (runkopuu koko puuksi) ei kyllä ole ollenkaan järkevää. Ei esim maaperäpäästö/nielu ja sahatavara tieteenkään skaalaudu samassa suhteessa.
Ymmärrän, että LUKE laskelmat korpeaa, mutta ei ne nyt tällaisilla laskuopeilla korjaannu.
Kurki,
Ilvesniemi on laskenut optimi, eli maksimi KUIVAN puuaineksen hiilen osuuden ja saanut siitä muunnoksella mainitsemasi -0,82 tCO2/m3.
2023 Suomen hakkuutilasto on runkopuu tuoreena, ei kuivana. Kun muutetaan “hakkuum³” → “kuiva-aine” → “C” → “CO₂”, käytetään usein hieman eri kertoimia kuin Ilvesniemen esimerkissä (esim. tiheys < 0,45, C-osuus < 0,50, ja vain runko, ei koko puu). Silloin päädytään helposti luokkaan ~0,7–0,8 t CO₂ / m³, ei välttämättä juuri 0,82.
LUKE -13,2 MtnCO2 on jo nettotulos ja siinä on
Elävä puusto: runko, oksat, lehdet/neulaset, juuret
Kuollut orgaaninen aines: maapuut, karike, kuollut juuristo
Maaperän hiili: kivennäis- ja turvemaiden orgaaninen hiili
Lisäksi erikseen: harvested wood products (HWP), eli puutuotteiden hiilivarasto
Laskelmasi -22 MtnCO2 olisi lähempänä totuutta, jos tarkasteltaisiin vain elävän biomassan muutosta. Luken luku -13,2MtCo2 on kuitenkin ”viivan alle” jäävä netto tulos, josta on jo vähennetty:
Metsämaaperän päästöt (erityisesti suometsissä).
Luonnonpoistuman (kuolleiden puiden) mätäneminen.
Hakkuutähteiden hajoaminen.
Tästä syystä ”sidontakerroin” näyttää keinotekoisen pieneltä – se ei kerro yhden kuution kyvystä sitoa hiiltä, vaan koko metsäekosysteemin hiilitaseen tilanteesta kyseisenä vuonna.
Jos kuitenkin haluat verrata hakkuusäästöä LUKE inventaarioon, eikö oikeampi tapa laskea se olisi 17,3 (hakkuusäästö) x -0,82 (ilvesniemen maksimi)=-14,2 MtCO2, joka ei nyt ole mahdottoman kaukana LUKE inventaariosta (-13,2MtCO2)) , kun on ottaa huomioon hieman erilaisilla tiheys- ja C-kertoimet, hakkuu m³ on runkopuuta, ei koko puu ja maaperän ja kuolleen biomassan nettovaikutuksen.
Mistä on peräisin 13,2/0,6=-22 MtnCO2 laskun jakaja 0,6?
Akhakkinen
”Pakahe suoltaa täyttä puppua.”
Tarkoitatko tällä kommenttiani ”Totta, ei jaksollisen kasvatuksen maaperän hiilivarasto tietenkään häviä”?
Mielestäni se on juuri aivan sama asia mistä itse kirjoitat, eli suollamme molemmat täyttä puppua?
Sanomani oli myös se, ettei Kurjen käyttämä 60/40 % suhde ole yleispätevä, suhde vaihtelee metsätyypistä ja metsän iästä riippuen, eli suhde toimii jossakin metsätyypissä tiettynä aikana, muttei yleisesti kaikkialla tai vuosikymmenestä toiseen metsän ikääntyessä.
Tässä nyt menevät myös käsitteet taas sekaisin, Kurki kirjoittaa kommentoimassani kirjoituksessaan maaperän hiilestä, siis hiilestä joka ei ole elollisissa organismeissa.
Sitten on biomassan hiili, johon kuuluvat myös juuret.
Kurki kyllä seuraavassa kommentissaan lisäsi maaperän hiilivarastoon myös juuret.
Häkkinen tarkoittanee viimeisellä lauseellaan, ettei avohakkuu vaikuta pitkässä juoksussa maaperän hiilivarastoon, näin voi olla kivennäismailla.
Totta, ei jaksollisen kasvatuksen maaperän hiilivarasto tietenkään häviä.
Mutta onko 40 % / 60 % -jako koherentti?
Kyllä, peruslogiikka on koherentti, koska Biosoil-aineiston mukaan kivennäismaiden metsien hiilestä:
• 40 % on biomassassa (pääosin puissa)
• 60 % on maaperässä (karike + humus + mineraalimaan SOC)Mutta:
Tämä suhde kuvaa kokonaishiilivaraston jakaumaa tietyllä hetkellä, ei hiilivaraston muutosta 60 vuoden aikana.Maanpäällinen vs. maanalainen elävä biomassa
Käytät jakoa:
• 78 % maanpäällinen
• 22 % maanalainenTämä on täysin realistinen suomalaisille havupuille.
Tutkija ei kyseenalaistaisi tätä.Mutta:
Tämä koskee elävää biomassaa, ei maaperän hiiltä.Kohta, jossa päättelysi alkaa lipsua:
❗ Maaperän hiilivaraston muutos ≠ 1,5 × puubiomassan muutos
Tämä on se kohta, johon tutkija tarttuisi.
Biosoil 40/60 -jakauma kertoo varaston rakenteen, ei muutoksen dynamiikkaa.
Maaperän hiilivarasto muuttuu:
• hitaasti
• epälineaarisesti
• riippuen hakkuista, karikkeesta, maaperätyypistä, ojituksesta, kasvupaikasta, ilmastostaSuomen kivennäismailla maaperän hiilivarasto on kasvanut vain 0–5 % 60 vuodessa, vaikka puubiomassa on kasvanut 70 %.
Eli maaperä ei seuraa puubiomassan kasvua lineaarisesti.
Tämä ei ole kannanotto jatkuvan tai jaksollisen kasvatuksen paremmuudesta tai huonoudesta, vain tutkimustieto katsaus.
