Käyttäjän Pakahe kirjoittamat vastaukset
-
AkHäkkinen
Näin se on katoavaa Suomen metsätieteen, luonnon ja ilmastotieteen asiantuntemus, mutta samassa veneessä olemme mekin.
Vai onko kuitenkin vielä jäänyt jäljelle viisaita, jotka tietävät miten NEE ja muut laskut oikeasti menevät? No mutta totta kai on, muut vain pelaavat pulushakkia sivuseikoilla;)
Taas kerran jos ja jos.
Kurki, eroavaisuudet johtunevat, kuinka mittausajanjaksot on ilmoitettu julkaisuissa, toinen voi olla kalenterivuosi mittaukset ja toisessa voi olla koko mittausjakson saadut arvot, yli tai alle kalenterivuosi.
Totta kai vuosien saatossa rauhaan jätetty luonto pyrkii kasvamaan ja GPP kasvaa kunnes taas tapahtuu päätehakkuu tai muu suuri muutos.
Nämä asiat ovat jokaisen asiaan tutustuneen ja perehtyneen tiedossa.
Kurki, ymmärrä jo lopettaa, kukaan järkevä ei enää luota laskuihisi. Otapa aluksi selvää voitko tehdä olemuksesi TER 25% perusteella tekemäsi arviot ja palataan taas asiaan.
Kun taas löysit uuden tutkimuksen (saman) muokattavaksi omin laskuin, kerropa meille mikä oli tämän tutkimuksen yhteenveto lyhyesti, joka käy ilmi myös 2021 ero päätehakkuun ja osittaisen hakkuun NEE erosta, toisessa se oli n 12000 ja toisessa n 300. Molemmat ovat siis päästölähteitä, mutta toinen n 40 x suurempi, arvatkaa kumpi?
Miksi onnistut löytämään tutkimuksia, joiden loppupäätelmät lyttäävät sinun väitteesi, aika huvittavaa taas kerran.
AJ kunniaksi tulee lukea, että hän vaikuttaa olevan aika neutraali, tukeutuu tutkimukseen ja jättää salaliittoteoriat muille.
Tutkijana itse olisin aika tuohtunut tämän palstan tavoista käsitellä tehtyjä tutkimuksia ja arvostella tutkijoita.
Sanoisimpa, että yrittäkääpä itse tehdä vertaisarvioitu tutkimus ja saada se julkaistua edes kohtuullisen arvostetussa tieteellisessä julkaisussa. Helppo on arvostella.
AJ, ei kai nyt ihan noin voi sanoa, että voi kai sitä noin laskea.
Kurjelle,
NEE +2072 g/m2 sisältää jo GPP:n (-1106 g/m2), sitä ei voi vähentää toistamiseen, jos yrittää laskea maapohjan NEE arvoa ilman hakkuutähteitä (0,41*3135g/m2). Sinun Kurki myös tulisi käyttää lukua 3178, jolloin laskutapasi on matemaattisesti eheä.
Eli NEE sisältää jo GPP aiheuttaman aleneman, sitä ei pidä vähentää toista kertaa laskelmiasi varten.
Eli jos haluat laskeat maaperän kaasupäästöt, vähennä hakkuutähteiden päästö R(residue +1303) kokonaisnettopäästöstä (NEE +2072) ja saat NEE (maaperä ja kasvillisuus).
Tulos on n 7,7 tn/ha, eli hakkuu-alue ei edelleenkään ole toisena vuotena hiilinielu vaan päästölähde.
Kurki, viittaamassasi tutkimuksessa ei verrata runsasturpeisia ojitettuja suometsiä kivennäismaametsiin, vaan tarkastelu keskittyy yksinomaan ojitettuun turvemaahan, joka on juuri hakattu.
Tämä käy ilmi tutkimuksen kuvauksesta ja abstraktista, jotka korostavat nimenomaan ojitetun boreaalisen suometsän kasvihuonekaasu- ja energiavirtoja avohakkuun jälkeen.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten avohakkuu muuttaa ojitetun boreaalisen suometsän kasvihuonekaasujen vaihtoa ja energiavirtoja. Toisin sanoen tutkijat halusivat ymmärtää, miten CO₂-, CH₄- ja N₂O‑päästöt sekä lämpövirrat muuttuvat, kun turvemetsä hakataan ja sen mikroilmasto muuttuu. Tutkimuksen tarkoitus ei ollut hakea tietoa, pitäisikö ojituksista tukkia.
Tämä viittaamasi tutkimus ei nyt vaan taida tuoda uskottavuutta väitteillesi, etsi parempi ja olethan näköjään jotakin jo kehitellytkin.
AK Häkkinen,
Lienee turha minulle todeta avohakkuualueet olevan kasvihuonekaasujen netto lähde, ei nielu, Kurki väittää asian olevan toisin jo toisena avohakkuun jälkeisenä vuonna, näin ei ole Kurjen viittaamassa tutkimuksessa ja onhan Peichl et al (Landscape- variability of the carbon balance across managed boreal forests) aivan asiallisessa tutkimuksessa todettu päätehakkuun jälkeisen päästön loppuvan keskimäärin 5v kuluttua (kangasmetsät).
Mitä tulee kasvihuonekaasu politiikkaan, olen aivan samaa mieltä, politiikka on politiikkaa, jokainen, valitettavasti aivan jokainen ajattelee asiaa oman navan kautta. Siksi sekä kasvihuonekaasu politiikka että tekovihreä siirtymä tulee olemaan täysi fiasko.
Tutkijoita en suuremmin epäile, mutta politiikka joka ohjailee tätä kaikkea on syvältä sieltä, tekopyhää sontaa. Ihan sama joka puolueessa ja maassa.
AKHäkkinen,
Korkiakoski et al tekemä tutkimus on mittaustutkimus, ei laskentamalli arvio, siinä on vissi ero.
Korkiakosken tutkimukseen viittaa Kurki, en minä. En puolusta tai kritisoi tehtyä tutkimusta, tulokset ovat mittauksia, ei laskentamalliarvioita. Mittauksia tarvitaan, jotta laskentamalleja voidaan kehittää.
Korkiakoski et al toteaa yhteenvedossa, että runsasravinteinen ojitettu suo on päätehakkuun jälkeen kasvihuonekaasu päästölähde, ei nielu.
Jos haluaa todistaa toisin pitää löytää tutkimus, joka tukee omaa väitettä, ei väitettä kumoavaa. Ja olisi suotavaa, ettei väitä päinvastaista, mitä tutkijat ovat mittauksissa todenneet.
Kurjen viittaama tutkimus ei ole mallinnuslaskenta vaan mittaus paikan päällä.
Tutkijat ovat huomioineet hakkuujätteet ja kommentoivat tekstissä asiaa.
Meidän ei tarvitse tehdä taas omia versioita tutkimustuloksista.
Tutkimustuloksissa todetaan, että runsasravinteisilla soilla avohakkuu aiheutti merkittävän kasvihuonekaasujen päästöjen kohoamisen.
