Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Kantojen pensselöinti suoja-aineella raivauksen yhteydessä on aika kaukaa haettu ajatus. Hidastaa hommaa niin paljon, että en usko tähän ollenkaan paitsi jossain hyvin pienimuotoisessa puuhastelussa.
Raivaussahoihin sai aikoinaan vesakontorjunta-ainetta kannoille levittävän järjestelmän. Samaa voitaisiin nyt käyttää juurikäävän estoaineen levittämiseen mutta noita laitteita ei taida enää saada mistään. Uskoisin, että näitä lähivuosina alkaa tulemaan, koska tarve on ilmeinen.
Metsä-ammattilaiset eivät aina suoraan kiistä juurikääpäriskiä raivauksessa ja vähän vaikea se on kiistää kun asiasta löytyy tutkimustietoa. Perusteluna on enemmänkin, että ei millään ehdittäisi tehdä kaikkia raivauksia jos ne tehtäisiin vain kylmällä säällä. Lumessakaan ei kuulemma voi raivata mikä kuulostaa vähän omituiselta, itse olen sitä tehnyt paljonkin. Totta kai metri pehmeää lunta lienee liikaa mutta Pohjois-Suomea lukuunottamatta siihen harvemmin törmää ja lumikengät on keksitty.
Laita Visakallo jotain linkkiä tuosta valtavasti kasvaneesta diesel-voimalamäärästä. Jokainen tajuaa, että meillä on tuulettomia pilvisiä päiviä ja öitäkin ja silloin tuuli + aurinkovoiman tuotto on heikkoa. Tämä ongelma pitää ratkaista energian varastoinnilla (johon esim sähköautojen akut sopivat hyvin) eikä diesel-voimaloilla. Jos nyt välivaiheessa dieseliä pitää polttaa joskus niin tilanne on paljon parempi kuin jatkuva hiilivoimalla tuottaminen.
Oletteko törmänneet metsä-ammattilaiseen, jota kiinnostaisi juurikäävän torjunta pätkän vertaa? Itse en ole, se tehdään minkä laki vaatii mutta juurikäävän torjuminen esim. raivauksissa ei kiinnosta ketään.
Hirveä vääntö pitää aina käydä MHY:n tai metsä-yhtiön kanssa raivauksen ajankohdasta, eivätkä ole ikinä kuulleetkaan että raivausta ei voisi tehdä kesällä. Varhaisperkauksen osalta Lukenkin suosituksen sanovat, että voi tehdä kesällä koska kannot on niin pieniä mutta taimikonharvennuksessa ja ennakkoraivauksessa on helposti 10cm ja ylikin läpimittaisia kantoja.
Raivaussahoihin pitää saada kantokäsittelyaineen annostelusysteemi ja sitten vielä halukkuutta käyttää sitä.
Joissain tutkimuksissa on todettu akkutuotannon korkeita CO2-päästöjä lähinnä Aasiassa, ei niinkään USAssa ja Euroopassa.
Suomessa sähköntuotannon CO2-päästöt ovat huomattavan alhaiset ja koko ajan laskussa. Polttomoottorin CO2-päästöt sensijaan eivän auton elinkaaren aikana pienene.
Jos tarkoitat ”akun kestolla” toimintamatkaa niin se ei tule valmistajalta vaan EU-tasolla standardoidusta testistä. Aiemmin käytettiin NEDC-standardia, joka oli hyvin optimistinen ja nykyään WLTP:tä, joka on parempi.
Parhailla sähköautoilla WLTP on 610km, joka on normaaliolosuhteissa realistinen.
