Käyttäjän Panu kirjoittamat vastaukset
-
Määräaikaiset suojelut on hauskoja, muutama kymmenen vuotta nyt menee metsässä muutenkin ilman toimenpiteitä. Paljonko tuosta 30v sopparista saa, koko puuston arvon? 🙂
Mutta sellaisen väitteen olen kuullut, että korkovaatimuksen noustessa tulee jossain vaiheessa aina jatkuva kasvatus edullisimmaksi.
Perustuisiko tämä nyt siihen, että jatkuvassa kasvatuksessa ei ole (mainosten mukaan) mitään kuluja tai ne ovat vähäiset. Samalla sujuvasti unohdetaan sitoutunut pääoma.
Jos osassa tulee kahta-kolmea tukkia niin ymmärrän paremmin. Mutta jos ensiharvennuksessa jätetään tasainen laadukas puusto tasaisin välein niin aika tasaisesti se kehittyy.
Tämä usein kuultu johtopäätös ei anna vaihtoehtoa avohakkuulle:
”Mitä korkeampaa tuottovaatimusta pääomalta edellytetään, sitä lyhyempiin kiertoaikoihin päädytään.”
Mitä mieltä tästä? Tähän on ilmeisesti päädytty laskemalla kuidusta tukiksi hyppäys kovaksi tuotoksi ja sen jälkeen tuotto on siihen verrattuna heikkoa. Eli avohakkuu pitäisi tehdä kun kaikista/suurimmasta osasta puita saa yhden tukin.
Tällaisessa laskelmassa saattaa unohtua uudistuskustannukset, jotka haukkaavat ison prosentin pienestä tuotosta. Lisäksi mitään hyppäystä arvossa ei oikeasti tapahdu tuossa kohdassa, koska tilan arvostuksessa käytetään odotusarvokertoimia.
https://www.farmit.net/metsa/2005/10/11/arvokasvu-kertoo-paljonko-tukkimetsa-tienaa
Jyrki Ketola kirjoitti joskus, että päätehakkuu kannattaa tehdä silloin kun kantohinnat ovat pohjissa ja ostaa rahoilla metsäyhtiöiden osakkeita. Tämä oli tuottoisa ratkaisu ainakin 2008-2009.
Lannoittaminen on tosiaan vaihtoehto avohakkuulle. MHY:n teksti näyttää siltä kuin se olisi kopioitu suoraan Yaran esitteestä. Itse en ole saanut lannoittamalla mitään todennettua kasvun lisäystä, pikemminkin päinvastoin. Mites muut?
Tutkimusten mukaan lannoitus toimii parhaiten nuoressa metsässä mutta sitä yleensä suositellaan vanhempaan metsään.
Mun 20+ vuotiaat siemenpuumännyt on kyllä edelleen kasvaneet mielestäni hyvin, tosin mittausdataa ei ole. Täytyy tsekata lustot kun ne kaadetaan lähivuosina.
Ei kai sen kasvun tulekaan koko ajan kiihtyä siemenpuidenkaan osalta. Joka vuosi ohuempi lusto riittää samaan m3-kasvuun.
Biotuotteet kuten polttopuut ovat CO2-neutraaleja poislukien kuljetuksessa ym. syntyvät päästöt. Puunpolton ongelma on lähinnä hiukkaspäästöt, jotka myrkyttävät hengitysilmaa. Tähän auttaa moderni tulisija, joka on suunniteltu minimoimaan päästöt sekä yllämainitut kuiva puu + päältä sytyttäminen. Nämä eivät kuitenkaan poista hiukkaspäästöjä vaan vähentävät niitä. Lopullinen ratkaisu on hiukkassuodatin myös pientalojen savupiippuihin mihin varmaan tullaan menemään jossain vaiheessa.
Onhan se vähän erikoista tukea sekä maalla, että kaupungissa asumista.