Käyttäjän Perko kirjoittamat vastaukset
-
A. J . naisille sijaa ensten. Ei oo noita motonnauhoja näytelleet muutkaan. Mitä hyödyttää kun ette kuvia usko ettekä kertolaskua käytä, murtoluvut ovat myös liikaa. Timpankin metsän viivanalle jäävä tuotto on raatamisineen lapsityövoimalla -5% – 2″% kun sen oikein laskee. Hämeen visan-miljonääriltä tekoäly algoritmi on saastunut ja muun muistin on bensan poltto sahansavussa hävittänyt, puhuu autoistaankin kuin meillä -5 vuotiset. Olikos sitten vielä muita, Niin voitte ilmoittaa jos osaatte, paljonko on € -tuotto / ha / v niistä kokonaisuuksistanne?
PS : UBM tekee monikerroksellisia sekametsiä. Jk metsiä ei ole ollut, selluyhtiöiden käyttämä puu on tampaten istutuksista tulevaa tai ulkomailta ja muutamilta paikallisilta ilmaistarjouksena ystävän kauppaa. Ostavat Eestistä 130 €7 mottti! —visa älylle , en tiedä oikeaa vastausta mutta firmat saavat paikallisilta alkuasukkailta alle omienkustannusten ystävyydellä ja vieressä voi säästää omaa metsää hiilinieluksi tai käyttää suojeluun.
Mien en tarkkaan nähnyt hämärässä, käyn het’ aamulla katsomassa onko naapurin aukossa myyntipuita, mutta uskotaan, Äijillä ja Puukilla on varmat tiedot salajuonista yliopiston kanssa. Omissa mittauksissani, jk laskuihin on mennyt virus ja jopa puissakin on se samainen virhe joka ei ota huomioon noita salajuonia.
— Paljastakaa nuo Pukkalan ja kumppaneiden kirjallisuuteen ujutettut vilpit ja mitä nuo kelmit vielä yrittävät tehdä tamppauksen tuhoksi. Nyt on herkeämättä oltava valppaana aukonlaidalla sitä ei tiedä mitä on seuraavaksi tekeillä!
Puuki onko aukossa sahapuuta, mitä puita näet ? olet juuttunut siihen aukkosta jk:ksi muutokseen. Monikerros metsää on ilman aukkojakin. Sekin, että niitä kokopuita on jk:za jatkuvasti optimitiheydellä vaikka myynti on vilkasta. Hinnan saa myyjä sanoa eikä odottaa kuin lammas tappajaa! Suurin osa mo:sta on myynnistä ulkona ja järjestöt ynnä yhtiöt antaa vain takuita!
”Pukkalan käppyrät kertoo vain sen mikä sopii jk-firman agendaan.” Puuki piirrä sinä oikeanlainen käppyrä! Tai liitän sinut Lavrov porukoihin totuuden kertojana.
A.J . ”Puiden kasvuedellytykset ovat parantuneet (lämpösumma, sadannan typpilaskeuma) ja samaan suuntaan vaikuttavat ojitus, maanmuokkaus ja jalostettu taimiaines.” ja lämpösumma ojat . nuo ei mitenkään ole pois toisilta. Perustelen , näet T. Pukkalan grafiikasta jossa on kuvattu se tappion jakso jossa aukon kasvatuksen käyrä laahaa pohjamutija, samaan aikaan jk:ssa ne 19- 25 cm puut kasvaa 20%:n tuotolla täällä jopa yli. Siitä saa myyntiin het’ 8- 12v välein sahapuuta eikä 40 -70 vuoden jälkeen. Vertauksesi, niitä aukkoja tehdään niin jokkaine on sen 30 vuotta miinuksella myös pita-alasta 70 % on kulutuksessa eikä sieltä saa myyntiä. Monikerroksellisen pinta-alasta on ”kokopuu” tuotannossa aina optimi määrä 79-80 % kalleimman massasta tuotossa ja parhaassa kasvussa. Tulon nopeus kertymä + korkoa korolle on toinen ja sen olen moneen kertaan todistanut voittavan aukon tuloksen.. Näiden takia tähän virityn!
Juurikääpä saastuneissa voit jatkaa sitä istutusta ja avohakkuuta jostain ne saasteet ovat sinne levinneetkin! Jk metsät pitää olla terveet ja pitää terveenä. On sekin havaittu, että joissain palveluissa esiintyy muita enempi syylää, sankkeria, tippuria ja kuppa niin ei line pakko tunkea siementään sinne. Sellaista juurikääpää muuallakin.
Paljaaksi parturoidun palauttajan osa ei oo kehuttava. 40 vuotta olet esimerkissä kamppaillut luonnonvoimia vastaan, otan osaa. Tuo on ollut todella rahatta sankarillinen suoritus! Tänne julkaistuna se saa ehkä vain myötätuntoa koska saastuneet kohteet, juttu ja raataminen ei mitenkään liity jk:n peitteiseen metsään. Syventävä oppisi kun ei ole tarttunut 30 vuoden hakkuista, etkä ole ollut oikeassa monikerroksellisessa metsässä et ole edes nähnyt tai tunnistanut eri-ikäistämetsää sellaiseksi. Kaikki nuo selityksesi todistaa sen. Enimmäkseen ole pyörinyt entisiä karjan laiduntamia hakamaita.
— Oppi on kokemuksienkautta monasti kallista ja raskastakin! Siitä lienee sananonta; Työ tyhmästä pitää. On olemassa simulointi- ja laskentaohjelmia, myös tutkimustietoa joilla monet virheet voi välttää, että isien töppäykset eivät kertautuisi jälkipolville monenteen polveen. Kuitenkin saatu oppi on arvokasta hankkii sen ken mitenkin!
GN !
Niin, mikä on tehnyt Makarovin kiinnostuksen jiikoo metsään?
Just’ noin niin kuin A. J . sen esittää. ”Jiikoo-hakkuissa pyritään ymmärtääkseni suuriin hakkuukokonaisuuksiin, jopa koko tilan suuruisiin. Ei kanneta huolta siitä että käsittelykuvion sisällä voi olla eri lailla hakattavia kohtia. ” —Ne täkkitarpeet ovat perua aukkojen tekijöiltä ja hankaloittavat vielä pitkään kokonaisuuksien ja logistiikan kehitystä.. — Monenmoista on kiinnostusta tänne palstalla kirjoittavilla. Miulle ei ole valjennut miksi on noin kova palo on äijillä suoltaa sitä silkkaa sontaa tänne.
Harmilista tuo kun entinen rattorikuski näkyinä joutuu tuntemattomaan metsään ja näkee niistä painajaisia. Eivätkö tuo ruokapalvelusta riittävästi ravintoa kun tuppaa moton reittiverkkopainajaisia torkahteluun. No, jospa se siitä helpottais kun päivät pitenee!
Tämähän on lähes kuin Puukin kurssilta. —”Arvonmäärityksen antamaa tietoa tarvitaan, kun
halutaan määritellä metsään sitoutuneen pääoman tuotto ja sen avulla tarkastella vastaako metsien käyttö omistajan asettamia tavoitteita. (Kuuluvainen & Valsta, 2009). Kuten Niskanen ja muut (2002) huomauttavat pääoman tuottoprosentin yhteydessä, teoreettisesti pätevä metsätalouden kannattavuuden laskenta perustuu tulevaisuuden tulojen ja menojen nykyarvon laskemiseen. ” — Panu? Pohdinta, jk:n seuraavaa kierrosta vertailussa ei ole. Nimensä mukaan se on jatkuvaa silloin kun eri-ikäisyys ja tiheys kokoluokkineen ovat kunnossa. Siirtymässä vanhoista uudistaen on mielenkiintoista miten siinä käy. Useimmat ”miljoonametsät” alaharvennettu vielä ovat r-sahalla siivottu vuosikymmeniä ja alusta on absoluuttisen puhdas.