Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Esim. Siellä aptissa se on väännetty niin, että kun kone näkee tulevan arvokkaan 18 cm:n 49 tukin, se pätkäisee sen ja latvasta tulee sitten mitä sattuu, pikkutukki ja toinenkin. Tuolla moton ohjelmistolla olisi mahdollisuus pätkiä tukit 15 cm:n latvoihin, muttakun niiden tukkien hinta on niin huono että ostajan kannattaa tehdä pikkutukkia, josta ei tarvi myyjälle maksaa kuin alle puolet tukin hinnasta ja noista järeämmistä pikkutukeista saa paremman katteen. Huijaustahan tämä on ja motokuskit sen taatusti näkevät, mutta ei kai noita apteja saa juuri ohitella.
Varsinaisesti tuossa ei isoja kumpareita olekaan, mutta kyllä selkeitä männyn maita vähän korkeammalla kohdalla ja siellä hirvituhot vain vähäisiä. Kuviolla on raivaussahaa käytetty ehkä 3 vuotta sitten, mutta ei ole ollut ammattimies asialla, mäntyjen vieressä puolentoista metrin päässä hieskoivuja ja alueet missä mäntyjä ei ole, ei ole perattu ollenkaan. Olisiko varauduttu että runkoja jää riittävästi tiedossa olevan hirvituhon jälkeen, ollut ehkä myöhäinen varhaisperkaus.
Kuusten päältä lähtee aika paljon koivua, osa kuusista on iha hyvä latvaisia ja sitten jo pitempiä, niihin en jätä alle 2 metrin päähän hieskoivuja. Yli puolet kasvattaa uuden latvan ja näyttävät kyllä ikäviltä, ovat vielä alle 2 metristä, niissä jätän hyvälaatuisia koivuja jopa 1,5 metrin päähän. Tuulihallahan tuolla ainakin vierailee, boorin puutos voi tietysti olla hallatuhoon altistava tekijä. Täytyy kysellä paikallisilta metsäasiantuntijoilta, itse olen ajatellut että tuo hieskoivujen kaataminen auttaisi tuohon boorin puutokseen myös lannoittavana tekijänä, sekä tietysti sillä että maaperässä jo oleva boori riittää perkauksen jälkeen paremmin jääville puille.
Hieskoivuja harvennellessa pitää siinäkin katsoa latvoja rungon paksuutta enempi, huonon elinvoimaisuuden lisäksi haaroittuvat koivut on poistettava. 2,5 metrin välein löytyy ihan kelvollisia puita, mitkä tuottavat sitten aikanaan motohakkuuseen soveltuvaa runkoa. Yämä vain sivujuonteena, kun paljom on tullut nähtyä koivikoita, missä asiaa ei ole noin hoidettu.
Vanhoja ja vähän uudempia metsäkoneita on joka kylässä. Vähennyskelpoiset kustannukset koneen siirtoineen jää moninpaikoin 7 euroon motille, vähennysten jälkeen alle 5 euroa. Siinä ei kannata omaa Valmettia paljon täydentää metsävehkeillä, tai ainakin pitäisi olla 1000 ha nuoria metsiä lähiseudulla.
Rovaniemen korkeudella 50 vuoden kasvatuksella tullee OMT-pohjalla noin 150 mottia/ha koivukuitua, kun tekee taimikonhoidon tuohon 2000 kpl/ha tiheyteen. Kun kuusen taimia alkaa alle nousemaan, on verhopuuhakkuun aika. Jos ei kuusta tule alle, harvennus harvaksi sulan maan aikaan, niin että maaperä rikkoutuu ja odotellaan taas niitä kuusen taimia. Viljelykustannuksia kannattaa vältellä ja joustaa puuston kasvatuksessa uudistamisen hyväksi.
Etelämmässä voi onnistua muillakin konsteilla.
