Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Olen kerännyt kanssa monta kiloa pakuria. Aiemmin tuli keiteltyäkin tuota teetä joka syksy, mutta nyt on jäänyt unholaan, vaikka noita nappuloita olisi vielä aika paljon. Yhteen pakurikoivuun tein lisää viiltoja, josko pakuri leviäisi siten laajemmalle, itiöistähän tuo varmaan leviää ja jos lähellä on itiöille laskeutumispaikka niin ehkä tuo onnistuu, täytyy käydä joskus tarkistamassa.
Lahtosen perustelut hintojen käyttäytymisestä kartellin takia eivät olleet uskottavia, olisi pitänyt olla jotain fiksumpaa, en tiedä mitä ja ei taida tietää kukaan. Tuli tuo asia selvitettyä omalta osalta ja kun kartelliaikaiset puukauppatulot olivat 90 % tukkia, niin en nähnyt ollenkaan järkeväksi alkaa perätä saatavia, kun en itse edes kokenut mitään kartellin takia menetetyksi. Olin myös kartelliaikaan töissä tuolla pahojen puolella, tosin ei kuulunut toimenkuvaan sopia puukauppojen hinnoitteluista.
Olen kuitenkin sitä mieltä että firmat ovat korvausvelvollisia, kun vain kantajat keksisivät oikean näytön hintojen alenemasta tai oikeus päättäisi korvauksesta ~25 % kuitupuukaupoista, kun selkeää näyttöä alenemasta ei voida todentaa. Väärinhän se on että rikoksesta hyödytään vaikka jäädään kiinnikin ja nimenomaan väärin on tämä että firmojen edun nimissä voidaan huijata ja puijata vastuuttomasti ihan niinkuin se olisi koko Suomen etu.
Keskenkasvuinen metsä on semmoinen, jossa runkomuoto ei ole vielä ehtinyt kehittyä niin että puu on kuin sylinteri ja kuitupuuta tulee korkeintaan 3 metriä latvasta. Määritelmän mukainen metsä kehittyy puolukkakankaalla noin 120 vuoden kasvun tuloksena ja hieman rehevimmillä pohjilla sitten hiukan nopeammin, MT-pohjalla reilussa 90 vuodessa jne.
Ylläoleva siis perinteinen huru-ukkojen määritelmä. Mielestäni on eriasia puhua uudistamishakkuun ajoittamisesta puustopääoman arvon ja sen kasvun perusteella.
Nyt on isohko (reilu 100 ha) tila lähellä omaa tilaa myynnissä ilman välittäjää. Tällaisia oli vielä 10 vuotta sitten paljon, nykyisin todella harvinaista. Tulee kuulemma halvemmaksi myynti, kun ei ole välikäsiä rahastamassa. Yleensähän tilan saa se joka kehtaa tarjota eniten, tuossa voi sitten ajtella että kuinka vähän kehtaa tarjota, ainahan sitä tarjousta voi korottaa.
90-luvulla esim. Rovaniemeltä sai metsätiloja alennuksella, kun ei niitä sieltä monikaan älynnyt ostella, pyyntihinnoista kun tarjosi reilun puolet niin kauppa kävi. Nykyisin ostajia on jo paljon enemmän ja hinnat ovatkin sitten kaksi-kolminkertaistuneet. Niinhän noissa senaikaisissa metsätilakaupoissa on käynyt, että kahdessa kymmenessä vuodessa on palstan arvo moninkertaistunut vaikka myyntipuilla on saanut kuitattua ostohinnan melkein kättelyssä. Onko edelleen yhtähyvä markkinatilanne metsätilojen suhteen ja missäpäin? Ei ole Suomessa missään, mutta olisiko hintataso nyt kuitenkin normaalien metsäpalstoen osalta lähempänä käypää hintaa kuin 20 vuotta sitten?
Mulla on nykyään tuo 550, erinomainen saha. Ainoa miinus tähän mennessä on pienehkö bensatankki, tankillista en ole saanut kestämään tuntiakaan. 550:llä käyttöönotto tehdään muutaman minuutin pöllin pätkinnällä täysillä kierroksilla. On mulla 254 raato myös varastossa, ei oikein muista oisko se ollut yhtä hyvä aikoinaan kuin tämä prosessoriohjattu malli, kevythän tuo 550 on ja näppärä käsitellä.
