Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Sama kuin tietokoneohjelmien kanssa, virheet korjataan käyttäjien palautteen ja huollossa tehtyjen havaintojen perusteella.
Palvelusopimus tiloilla katkotaan raivaussahalla tiheyteen 1800 kpl/ha ja hakkuu tehdään sitten myöhemmin, kun poistuman tilavuuskin on jo järkevä. Voi olla että alkavat keräämään noista energiaa jatkossa, sellainen sekamelska tuosta tulee, toisaalta enskan jälkeen on kuitenkin jo ihan eri näkymä, että saapi nähdä.
Parashan se olisi kun myönnettäisiin tukea vain alle 7 metrisiin puustoihin, ei ohjaisi tukijärjestelmä vaikeaan ja kannattamattomaan työhön. Tukien pitää kannustaa järkevimpään toimintasarjaan, eikä niin että odotetaan korjuutukea riukuuntuvan metsän kanssa ja sitten laitetaankin raivausshalla maahan kun ei nyt kannattakaan se korjuu vieraalla.
Tuolla tiheydelläkin siellä on kuitenkin niitä isompia koivuja, joista suorat yksilöt voi jättää ja tietysti aukkopaikkoihin vaikka mutkaisenkin. Tavallinen metsuri tekee tuolla poistumalla alle puolihehtaaria päivässä, eli kemeran jälkeen jää vielä noin 300 euroa maksettavaa. Omatoimiselle kova urakka ja raivaussahalla maahan kaataen tuntuu melkoiselta haaskaukselta. Toisaalta energiapuuhakkuussa moton työstä tullee myös lasku, joka ei kata puiden hintaa ja ennakkoraivuuhan tuohon on tehtävä. Jos olisi omia vehkeitä käyttää, kannattaisi tehdä järeimmät pölkyiksi ja viedä tienvarteen vaikkapa saunapuiksi, tuollaisen hakkaaminen manutyönäkin on hieman ajan haaskausta, toisaalta koivun tyvet ovat täysin oksattomia, joten aika nopeaa tulee pölkky tyvestä ja silmä tykkää kun ei jää paksuja tyviä maahan. Eli Gla taisikin jo samat asiat kirjoittaa.
Ei ollut hirvistä ongelmaa L-vaarassa. Sen sijaan tuossa meidän Rovaniemen ainoalla Kemijoen eteläpuolen palstalla oli reilu kymmenisen hehtaaria pahaa hirvituhoaluetta, osalla aluetta ei mäntyjä jäänyt ollenkaan. L-vaarassa ei ollut enää senkokoista männikköä, missä olisivat katkoneet ja kait se oli juuri passelia Vt-pohjaa kun ei oltu aiemminkaan mäntyjä vikuutettu, mitähän ne siellä teki ja mitä söivät. MT-pohjilla mäntyjä syödään hanakammin ja sitähän tuolla toisella palstalla pääsääntöisesti on, mutta kelpo aurauksen ansiosta tuonne on syntynyt paikoin luontaisesti kuusikko.
Ainakin Öserbottenissa selkeä ongelma, kun MT-pohjalla kuusikossa on maannousemaa, niin tolkuttomasta hirvimäärästä johtuen istutetaan edelleen kuusta.
Viime talven hankinnassa tienvarsi hinta oli 30 euroa motille koivu, haapa ja mänty. Ajomiehelle meni ilman alvia 7,5 euroa motille. Verovapaana riittänee hakkuutyöstä 10 euroa motille. Sahakustannus 2,5 euroa motille. Taitaa jäädä pystyhinnaksi 10 euroa motille. Miten nuo verovähennys hyödyt sitten huomioidaan, taitaa niiden kanssa olla sen 12 euroa motille. Ajourat tuli suunniteltua huolellisesti ja pystyyn jäi lähinnä tulevia tukkirunkoja mieleisesti. Mukavaa työtä tuo kiireetön hankintahkkuu esim. taimikonhoitoon verrattuna, joka kuitenkin taloudellisesti paljon kannattavmpaa, vaihtelu virkistää. Tuli tuossa tietysti polttorankaa reilut kolme mottia myös tienvarteen, ikäänkuin kylkiäisinä.
Ei ollut oma kauppa, palkkametsurina touhuan. Iso kuvio kuitenkin ja moto touhuaa yötä päivää, ja enimmäkseen järeää metsää on ja kaikki aukeaksi.
Onko tuo 10 – 12 euroa/motille hinta raivatulle yli 70 litraiselle poistumalle, jossa tulee kuitenkin yli 50 mottia hehtaarilta. Tuntuisi että pitäisi olla enempi, miten on teillä toteutuneissa kupoissa?
Eilen alkoi hakkuu ja tänään tuli rekka hakemaan kuusen tukkia. Käyty tuolla hakkuualaa raivaamassa ja samaa aukkoa nyt hakataan ja viedään pölliä tehtaalle. On tuossa kyllä sekin että lanssiin ei koko aukon puut (reilu 5000 mottia) mahdu, joten vievät pakostikin puuta samantien pois. Kait mätästys alkaa viimeistään ens viikolla.
Radiossa oli joku nainen sanonut että kylmägeeli karkottaa hirvikärpäsiä. Kerran tuota lotrasin niskaan ja otsaan, ainakin oli erikoinen kuumotus päässä, en osaa sanoa karttoivatko kärpäset, täytyy kokeilla uudestaan. Jos olisi jotain tehokastaa ainetta, kannattaisi varmaan laittaa vaatteisiin, jolloin vaikutus olisi todennäköisesti pitempi kuin iholle laitettuna.
