Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Kauankohan se kansankynttilä on paussilla, tulisi varmaan jopa lisää tietoa tähänkin asiaan. Sitko on mulle ihan outo juttu, enkä tunne tarvitsevani kun öljyt voitelevt ihan hyvin. Tuota Metsuri öljyä on tullut käytettyä ihan vaan sentakia kun sellaista ovat tarjonneet, toinen on tuo Tapio. Joskus löytyi mökiltä liiteristä joku vanhan pöntön jämä, oli ruskea pääväri ja harmaita raitoja kun kaadoin pienempään astiaan, voiteli riittävästi.
Tänään uudet dimexin metsurin sadehaalarit ensi kertaa metsässä ja ei kastunut jalat. Edellisistä kului veden eristys polvista puhki, mutta kestivät niin kauan että päädyin ostamaan uudet samanlaiset, kun ovat kuitenkin halvat (ehkä jopa edulliset). Jaloissa yleensä kuivalla kelillä Jalaksen matala turvakenkä, eli nauhallinen lähinnä rakennuksille suunniteltu kevyt kenkä ja housuina tavallinen dimexin raivaushousut.
Mihinkähän tuo hieskoivu tungetaan kohta, kun tuntuu olevan pääpuulaji ihmisten metsissä. Kun noita ”laitetaan kuntoon” menee rankatavaraa muutama kymmenen mottia hehtaarilta maahan ja senkin jälkeen tosiaan hieskoivikko jää jäljelle. Väkisinhän nuo tulevat ohjaantumaan energiaksi, kun ei koivusellua määräänsä enempää tarvita ja uskoisin että siinä energia bisneksessä ovat sitten mukana myös nuo sellujätit.
Ilkassa oli koko sivun juttu näistä meneillään olevista väännöistä EU:n metsien hiilinieluista. Pisti silmään Henna Virkkusen toteamus että runkopuuta ei saisi käyttää energiatarkoituksiin. Elikkäs lienee Kokoomuksen mantra ja tietysti metsäteollisuuden suurten sanelema fraasi, joka voi kuullostaa jalolta ajatukselta. Ei tämä epäreiluus kosketa ainoastaan metsänomistajia, sahojahan nuo sellufirmat kyykyttävät mennen tullen ja tässäkin tapauksessa.
Pohjanmaalla on tilakaupoissa keskihinnat reilut 2000 eur/ha. Ei tietysti ole odotettavissa mitään 300 motin tukkikertymiä hehtaarilta, mutta kyllä täällä jotenkin pärjää, kun ei maannousema kuusikoihin erehdy. Täällä on tietyillä alueilla melkoinen riski lahon suhteen ostettaessa päätehakkuu kypsää kuusikkoa tai ylipäätään kuusikkoa, kun monet istuttavat kuusta kuusen perään mannouseman saastuttamisesta huolimatta.
Maanarvolla on merkitystä silloin, kun puustossa ei tuntuvaa arvoa tule vaikka minkä tekisi, eli esim. kun tukkipuuta ei puista tule mijjään opilla eikä välttämättä aina juuri edes kuitua, eli vajaatuottoisessa metsässä. Normaalisti maanarvon voikin vähämerkityksisenä vaikka unohtaa koko kaavasta.
