Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
4 metrin ajouravälillä puiden väli on ajouran eri kohdissa 4 – 6 metriä. Jos ei tehdä ajouraa, puiden väli on 3 – 4,5 metriä. Alle 3 metrin levyisiä koneita ei kaikille ensiharvennuksille ole laittaa, jolloin uravälit ovat sitten 4,5 metristä ylöspäin ja ajouralla puuvälit 4,5 – 6 metriä.
Minua ihmetyttää se että koivukuidulle ei olisi ostajaa. Metsä Group tekee lopputuotteena lähinnä kartonkia, jonka valmistukseen käytetään nimenomaan lehtisellua sekä CTMP:tä, joka valmistetaan nykyisin etupäässä koivusta. MG tekee lehtisellua jokaisella sellutehtaallaan, eli minusta tuntuu että Napapiirin eteläpuolella ei sellaista kolkkaa ole, mistä koivukuitua eivät ostaisi sellutehtaalle, voihan olla että ostavat mieluummin läheltä tehtaitaan. Ja voi olla että MG saa tarvittavat koivukuidut jäseniltään ja eivät tarjoa ulkopuolisille aina tätä markkinaa. MG:n lisäksi myös UPM käyttää koivusellua papereissaan ja Suomesta nuokin raaka-ainetta varmasti ostavt.
Jos katselee pelkästään havusellun ja lehtisellun hintojen kehitystä, voisi päätellä että lehtisellua hyljeksittäisiin ja tehtäisiin havusellua markkinoille. Mutta kun tuota lehtisellua tarvitaan omiin lopputuotteisiin, niin jonkinlainen kysyntä säilyy koivukuidulla sellunhintojen tilanteesta huolimatta.
ms200 Stihlissä pitää käyttää männän lukitusta, vaikka napsahtaisi jotenkin auki tuo kytkinrumpu (vetopyörä). Jokatapauksessa takaisin kiinni kiertäessä männän jumitus on tarpeen, ei siinä vetopyörä kiinnittämisessä mitään lukitusta ole, ei muuta kuin kiertää tiukkaan. Eilen vaihdoin vetopyörän, ihan kätevä se on vaihtaa, ei tarvi vasaraa.
Mulla oli muutama vuosi sitten talvihakkuulla 357:n kanssa tilanne päällä, saha ei enää käynyt kunnolla, kuului vain ’moo’, pienen säätelyn jälkeen kuoli kokonaan. Vaihdoin ms200:n loppu leimikolle ja sahaa korjailin sitten kevväämmällä. Kaasuttimen kalvot vaihtui ja ei auttanut, tuntui että mikään ei auttanut. Sitten huomasin että bensakorkin avaamisen jälkeen kävi vähän aikaa, vaihdoin bensatankin venttiili nappulat ja alkoi toimia.
Viimeisessä kaupassa koivukuitu 30 eur/m3 ja havukuitu 30 eur/m3 tienvarressa. Pitäisikö koivukuidun olla jostain syystä arvokkampaa kuin esim. mäntykuitu? Koivu kasvaa nuorella iällä hyvin ja on siten ihan varteenotettava puulaji. Koivukuidun ylituotanto taitaa olla tällähetkellä Itä-Suomen ongelma?
Itsestään kulkevat autot eivät kyllä toimi napapiirin korkeudella liikennöitäessä joulu-helmikuulla. Mutta niin paljon on noita 70 km/h jurruttajia, että hyvhän se olisi kun saataisiin noille alle kulkupeli, joka menisi automaattisesti nopeusrajoitusten mukaan. Voi olla että sitä on jo itsekin noita hitaampia kavereita tuolla liikenteessä sinä päivänä kun itsestään kulkevat autot alkavat siellä oikeati näkyä. Kepulaisilla on nyt ihme kiima, kaikki pitää tehdä ennenkö muualla, että saataisiin omat innovaatiot tuottamaan maailmanlaajuisena bisneksenä. Toistan itseäni, suuryritysten toimintaympäristöjen luominen menee nyt Suomessa kaiken muun edelle.
Vaimo tienaa vajaan satatonnia palkkatyössä, itse olen noita hankintapuita myynnyt. Tämmöinenhän tämä asetelma usein on, hankintapuusta saadun rahan merkitys ei myyjälle ole kummoinen. Itseasiassa parinsadan hehtaarin metsien kanssa koko metsätalouden merkitys on pieni koko toimeentulossa. Kuitenkin, kun on sijoitettuna melko paljon, pitäisi tuottoakin saada. Tärkeintä kuitenkin että voi jatkaa harrastusta kannattavasti, eli hankintapuille on ollut aina ostaja.
Tolopaisella ihan asiaa, turha noita on tammikuussa laskea, kunkaikki tieto ei ole helposti saatavilla. Itsellä oli aikaa ja intoa tehdä ja naputtelin exceliin tiedot, voin täydentää helposti noita, esim. jos työhuonevähennyksen ohjearvo muuttuu tai jotain uusia vähennyksiä on keksitty. Helmikuussa nuo tulee vasta näpyteltyä verottajan sivuille ja alvit maksuun vasta helmikuun viimeinen päivä.
