Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Viimeisimmässä omassa metsässä tehdyssä aukkohakkuussa jäi MT-pohjalla kasvatuskelpoisia kuusentaimia siinämäärin, että täydennän ensikesänä kuusentaimilla. Lisäksi olen tuolla ennakkoraivuita tehdessä hämmästellyt parin aarin kokoisien aukkojen läpipääsemätöntä kuusentapikkoa, toki on lähes tyhjiäkin pienaukkoja. Hiukankin kostea MT-pohja taimettuu kuusille melko varmaan, jos ei liian isoa aukkoa tee ja noissakin esimerkkitapauksissa on usein päällä ollut kuusikko, toisinaan sekametsä. Meidän töissä pienet kasvatuskelpoiset taimipuskat tasataan ja poistellaan lehtipuut, eli kohtia ei muokata ja istuteta ja varmaan konekuskikin nuo huomioi, jalostetut kuuset mättäissä saanevat lopulta kasvussa kiinni.
Niinhän nuo oli laskettu ja 2. vaihtoehto oli yli 4% koroilla kannattavin ja 6% korolla ylivertainen. Tuskin kukaan täysjärkinen kuitenkaan odottaa kymmentä vuotta omt-pohjan taimettumista, kun se lienee utopistista. Jos valmis taimiaines on heti päätehakkuun jälkeen, taimiaineksen hyödyntämättä jättäminen on laskelmien valossa suurta tyhmyyttä.
Niin, tai ei ole teollisuutta, on vain onttoja kuusia. Eihän nuo Puukin ja Näädän laskelmat verranneet jatkuvaakasvatusta, vaan uudistamistapaa ja nimenomaa niistä selviää se että varhaiset panostukset kasvavat julmasti vuosikymmenien aikana kun tavoitellaan kunnollista korkoa, sitä ei valtaosa puuntuottajista ajattele ja se on hyvä.
Kaikki kiinteät kulut tietysti voi laskea lisäksi paljaan maan arvoon, eli ne heikentävät enempi hitaampaa uudistamista, kun pääomaa on jokatapauksessa enempi kiinni. Esimerkiksi hehtaaria kohti voi jollain olla tiekustanuksia poistoina useita kymmeniä euroja, ei siinä enää ole varaa odotella, josko taimia syntyisi, kun kustannukset rullaa, pitkäaikaista tuottovaatimusta on pienennettävä ja pistettävä taimet maahan, että yhtälössä olisi mitään järkeä.
Selvä asiahan se on että viljelykustannus on niin suuri menoerä vuonna 0, että se on kalliimpi vaihtoehto kuin luontainen uudistuminen. Tosin alhainen oletus paljaanmaan arvosta, oliko se vajaa 500 euroa ja korkea 6% tuottovaatimus korosti tuota 10 vuoden viiveelläkin tulevan taimikon parempaa kannattavuutta. Ja kun istuttamalla OMT:llä saa tuolle panostukselleen 50 – 60 vuoden aikajänteelle 5% tuoton, kannattaa OMT pohja istuttaa, varsinkin jos ei luontaista taimiainesta jo ole olemassa. Suurempi riski odotella että rehevällä pohjalla tapahtuisi taimettuminen.
Varmaankaan ei tarvitse laskea, miten MT-pohjalla ja karummilla kannnattaa menetellä, mikäli mitään mahdollisuutta hyödyntää luonaista uudistamista ja tuottovaatimus kuitenkin noin 4%.
Etelä-Suomen rehevillä pohjilla ei ole mitään syytä pyrkiä luontaiseen uudistamiseen, tukkipuusto syntyy niin nopeasti ja tuotto siten niin hyvä että hyvälaatuisen puuston perustamiskustannukset tuottavat hyvin. Jos kuitenkin tarjoutuu mahdollisuus käyttää olemassa olevaa taimikkoa, niin tapauskohtaisesti tuollaisen hyödyntämisen tuoma säästö voi voittaa muokkaukset, istutukset ja kenties jopa heinäyksen.
Itsellä juuri MT-pohjalla aukko, missä teen istutuksen ilman muokkausta täydennys periaatteella, 20 – 50 cm:n kuusen tapikkoa on jokapaikassa, missä koneet eivät niitä ole särkeneet, tulisi varmaan taimet ilmaiseksi tuonne muuallekin, mutta kun istutan nuo alat, voin verrata taimien kasvua jalostettu vrt, luontainen. Eli säästöä tulee lähes 500 eur/ha heti ensimmäisenä vuotena ja tuolla rahalla lannoitan omatoimisesti 3 ha tukkimetsää, jolle rahalle saan siten tupla tuoton. Vertaapa sitten tapausta siihen että muokattaisiin ja istutettaisiin ja tehtäisiin kaikki perkaukset vieras työvoimalla, säästöä alikasvosta hyödyntäen ja omatoimisesti tullee yli 1000 euroa perustamiskustannuksissa, joka on 4% korolla yli 10000 euroa 60 vuoden päästä.
2 metrin välein tulee 2500 runkoa hehtaarille. Ja 2,5 metrin välein 1600 runkoa/ha. Kannattaa tarkistella 4 metrin narulla, tuolle alalle kun jää 9 – 11 kpl, niin silloin ollaan 1800 – 2200 runkoluvussa ja se on moninpaikoin havupuustossa optimi ensiharvnnukseen asti. Jos narun peittämälle alalle jää 12 tai enemmän, niin ei kun pois vain ylimääräiset. Tod.näk. jos yrittää jättää 2,5 metrin välein taimia, voi lopputulos olla 2 ja 2,5 metrin välit ja silloinhan runkoluku on lähelle 2000 kpl/ha.
Korkotekijä on se mikä määrittää usein esim. uudistamistavan, vaikka sitä ei ääneen sanota. Karuja pohjia alhaisella lämpösumma-alueella yritetään uudistaa useinmiten luontaisesti, jopa ilman muokkausta. Tasaisempi ja arvokkaampi puusto tulisi varmemmin istuttamalla reilu 2000 runkoa hehtaarille ja saisihan siitä ajanmittaan ”omansa pois”, mutta tuotto on reilusti alle 2%, joka on liian vähän.
