Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Huonostihan siinä olisi käynyt, jos me jäsenet olisimme poistuneet joukolla.
Yksi varmastikin pankkimies Jordanin idea oli ostella noita m-realin lainoja pois kuleksimasta, niitähän sai tutuvalla alennuksella jälkimarkkinoilta. Eli kun miljoonan laina paperin osti 200000 ja mitätöi ko. lapun, niin kyllähän siinä velat tulivat saataviksi.
Sehän oli m-real, jolla oli pari miljardia velkaa ja teki parin sadan miljoonan tappioita vuosittain, lainan korot oli reilut 7%. Metsäliitto pelasti m-realin mm. Frey Bentosin myynnillä (josta osa oli m-realin) ja lopullinen pelastus oli useiden hienopaperi tehtaiden myynti Sappille. Jordanilla oli saneerauksessa varmaan tärkeä rooli ja kartonkiin panosamisessa, jolla meneekin nyt hyvin. UPM sai Fray Bentosin halvalla ja samalla sovittiin kotimaisten sellutehtaiden jako, Botnia oli UPM:lle rasite.
Venäläisellä puulla on enemmänkin sertifikaatteja, puunjalostaja saa päättää, mitä niistä käyttää, eli kaikki on FSC:tä.
Venäjältä tulee FSC-sertifioitua puuta, siitä maksavat hiukan paremman hinnan kotimaisillekin erille. Ei tuossa suurta eroa enää hinnoissa ole, toisinaan ostavat tarvittaessa huomattavasti kovemmallakin hinnalla ulkoa, ettei sotkeennu kotimarkkina hintakilpailuun.
Mullakin on koivut menneet kaupaksi ja hinta on ollut mäntykuidun tasoa ja haapa nökköset koivukuituerän kanssa samalla hinnalla.
120
Kun yli 5% tuottoa ei MT-pohjan istutus-hoitotyölle tule ja jos muualta saisi varmasti vaikkapa 7% tuoton seuraavaksi 50 vuodeksi, niin metsäkuvioon ei kannata sillähetkellä sijoittaa. Eikös tämä ole päivänselvää, mitä tässä yhteydessä tarvitsee jaaritella jatkuvasta kasvatuksesta tai mistään muustakaan taimettumisesta, päivänselvä asia. Mutta jos hyväksyy että MT-pohjan arvo on alle 400 euroa ja tyytyy 4% tuottoon, niin kannattaa moni kuvio viljellä. Eihän tässä sen kummemmista asioista ole kysymys. Jatkuvan kasvatuksen kannattavuudesta en osaa sanoa mitään ja turha siitä on puhua, kun kukaan ei osaa muuta kuin olla jyrkästi puolesta tai vastaan ja vissiin molempi parempi silmät ummessa tosiasiat kieltäen.
Yli 5% korkokannalla MT-pohjan arvo on moninpaikoin jo varmaan lähellä nollaa, eli sama sitten jättää luonnon hoidettavaksi jos yli 5% korko on takuulla saatavissa. Tuottoa voi parantaa jonkinverran tekemällä hoitotöitä itse ja MT-pohjallakin yli 5% korkovaatimus onkin jo realistinen ja kun vielä lannoittelee välillä tuotto monesti paranee.
Jäi tuolla toteamatta, että OMT-pohjan arvo laskee, jos sen jättää luonnontilaan ja sinne syntyy leppiä, hieskovuja, pihlajia yms. El kyllä se istuttaminen ja hoitaminen kannattaa OMT:llä jokatapauksessa, kun luonto hoitaa sen huonosti.
Istutettu vakiintunut kuusentaimikko OMT-pohjalla on ihan eri juttu kuin vajaatuottoinen heinittynyt OMT-pohja. Mitähän nuo maksaisivat markkinoilla, kuviokohtaisissa laskelmissa ovat yleensä hieman alihinnoiteltuja, kun taas vakiintuneet VT-mäniköt kuvioluettelossa ylihinnoiteltuja. Jos kuvioluettelon hintojen mukaan myy terveen OMT-kuusentaimikon, niin ei ole parasta bisnestä. 2000 euron maapohjan muokkaus ja istutus kuusille ja varhaisperkaus ja myynti 10 vuoden päästä vajaalla 3000 eurolla.
Sitä yritetään selvittää tulojen ja menojen nykyarvoa, eikös se nykyarvo ole sitten se lähtötilanne. Sepon laskelmassa se maapohjan arvo on se tulos (6000 e), joka siis on väärin, pitäisi olla alle 1000 euroa noilla parametreillä.
Joo, ei MaalaisSepon laskenta mennyt ihan nappiin, taitaa oikea tulos olla alle tuhat euroa, joka kolkassa Suomessa MT-pohjalla, mikäli vielä heinäyksiäkin joudutaan tekemään ja pidetään 70 vuotta puita pystyssä. OMT-pohjalla voidaan olla 2000 euron kantturoissa 4% laskentakorolla 1300 lämpösumma-alueella mtästys-kuusenistutus, varhaisperkaus, taimikonhoito, 1-harvennus ja päätehakkuu ketjulla reilun 50 vuoden kiertoajalla.