Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Ojanpenkkojen kuusipuskia kun harventaa, niin melko nopeasti on havunneulasia ilmanputsarissa. Vaikka sahasi mitä, niin aika helppo tuo on kerta viikkoon pöllyttää puhtaaksi, kestääkö siinä kaksi vai viisi minuuttia riippuu kiireestä. No kokeilemallahan sen saa selville miten paljon tehot vähenee, kun ei puhdista ja jos ei havaitse muutosta, niin puhdistaa kesken päivän ja miettii sitten että muuttuiko tilanne. Voihan se jonkun sahassa ilma kulkea jostain muutakin kautta.
Kahdessa viikossa tukkeentuu 460 Stihlin ilmanputsari niin, että tehojen laskun huomaa selvästi. Puhdistus väli noin viikko.
Minäkin pyrin perkaamaan Etelä-Suomessa omat taimikot kevättalvella – keväällä ennen itiöiden lentoja.
2% oli lahoa kuusivoittoisen sekametsän päätehakkuussa. Runkomäärästä vajaa 10% oli lahoja. Tuolla oli jonkinverran alikasvosta, joissa lahoa esiintyi enempi ja ojien perkaus on suoritettu vajaa 10 vuotta sitten, joka selittää osan. Kaikki männyt olivat terveitä ja tukkiprosentti yli 90, kun kuusella eri-ikäisyydenkin takia noin 70. MT-pohja hirvialueella -> mätästys ja kuusen istutus.
Sopimusviljelynähän tuo on yksi vaihtoehto muien joukossa. Kaikkia kuvioita ei jessekään taida haavalle laittaa. Ilman sitova sopimusta haavan viljely ei kannata. Tuo on kuitenkin ollut MG:ltä hyvä ele, että me haavankasvatus sopimuksettomatkin sattuma haavikoiden kasvattajat saadaan hankintakaupoissa aina nökkönen haapaa menemään koivukuidun hinnalla.
Tuossa sentään työ palkitaan arvokkaan taimikon muoodossa, on siten mielekkäämpää seurata syntyvää jälkeä ja vielä omassa metsässä, vaikka onkin raskasta keppiviihdakossa puurtamista. Kosteikko paikat ovat usein täynnä hieskoivua ja niitä pitäisi harventaa useamman kerran, aina kun onnistuu niittämällä ja niin että kaatuva puusto ei kaadu painotuksien ja tuulenpuuskien takia minne sattuu ja muodosta sekamelskaa tekemättömälle alalle, niin aika paljon helpommalla pääsee, eli ohjeena pientä risua vaan nurin useammin.
Tänään olin ”taimikon perkuussa” taas, poistuma reilusti yli satatuhatta kappaletta hehtaarille ja puuston pituus noin seitsemän metriä. Havupuut pahoin kärsineitä tai ei ollut enää ollenkaan ja 17 vuotta oli taimikolla ikää. Pari munkkia ja kahvia ja vettä eväänä reilut viisi tankkia sahasin, eikä maisema juuri vaihtunut. Sanoisin että kannattaisi yleensä tehdä perkaukset aiemmin kuin myöhemmin, ei ole halpaa eikä oikein mukavaakaan nämä myöhässä tehtävät työt. Hirvien takia varmaan annettu kasvaa ennen perkausta, mutta nyt kun 600 euroa hehtaarille perkaillaan ja jäljellä on lähinnä hieskoivuja, niin ei tuo ihan nappiin mennyt.
Muutama päivä kauppakirjan kirjoittamisesta moto oli jo palstalla. Metsänkäyttöilmoituksesta joutuivat varmaan mksamaan. Oli ilmeisesti kiire tukkileimikkoon.
Ei kuitenkaan Kuutio.fi kautta tehty kauppa, vaan suora kauppa paikallisen sahan kanssa.
Viimeisessä hankintakaupassa meni koivukuitu kasan vierestä reipas kolme mottia haapaa koivukuidun hinnalla samaan kuormaan. Samallalailla yhdistin ostajan pyynnöstä havukuidut, kun kuusta tuli vain kymmenisen mottia, nuo tosin jo hakkasin samaan kasaan.
Selluakin ajetaan erilaisilla mixeillä, kuten kemihierrettä esim. Kaskisissa ja Joutenossa. Ja sellutehtaalle haapaa menee koivun seassa vähän ja kemihierteeseen asiakkaalle sopivan reseptin mukaan. Näkyy noita kulkevan vielä junalasteittain ihan pelkkää haapaa, mutta käyttö silti varmuudella hyvin vähäistä, hienopapereihinhan se jotenkin käy, mutta jos Kirkniemikään ei enää sitä käytä, niin ei haapaa sitten taida olla aina edes kotimaisissa hienopapereissa.
Jotkut yhdistykset ovat tuoneet ruotsalaisia kuusentaimia, olin itse yhdellä tuolaisella yhdistyksellä töissä, joten tiedän.