Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Ennenkaikkea tarvittaisiin kaikista tukkipuista pölkyttäinen lista. Sitä ne ei anna kirveelläkään, kun siellä se tieto on että 17 senttiin loppuu tukkiosa vaaltaosassa runkoja ja pituuksia on käytetty lähinnä kahta tai kolmea. Mitä sillä keskijäreydellä tekee, kun olisi olemassa tarkempiakin listauksia.
Ja kun ostomies sanoo nimenomaan, että kaikkia pituuksia käytetään, että saadaan tukkiosa tarkasti talteen ja totean paikan päällä että nyt vaan tehdään kahta kolmea mittaa ja tukkiosa loppuu 17 senttiin, niin silloin se asia muuttuu, tai hakkuu loppuu. Ostomies ei tuota apteeraus matriisia tee, mutta se on se henkilö jonka kanssa asia pitää käydä läpi, että katkonta tehdään niinkuin hyviin tapoihin kuuluu ja miten kauppakirjasta liitteineen asian helposti ymmärtää. Ei mitään pienellä kirjoitettuja tarvi alkaa lukemaan, asiat pitää olla näkyvillä selkeästi ja niistä lipsumisesta pitää huomauttaa.
Ei ne asiat selviä.Mitenkään et pysty todistamaan että katkonta on tarkoituksellisesti tehty niin, että laadukasta tukkia on tehty optimaalisesti ja loppu optimointi onkin sitten sitä kuinka paljon uskaltaa halpaa tukkia katkoa kutukasaan. Aika monta kertaa olen tätä asiaa käynyt leimikossa katsomassa ja kyllä se katkonta muuttuu, kun soittelee puheluja ja jää sinne mittailemaan, mutta vittumaista hommaahan se on. Kauppatapoihin pitäisi saada muutos. Juttu on vain niin että metsäyhtiöt optimoivat joka välissä asiat eurojen perusteella omaan pussiin, mitenkä muuten niiden pitäisikään toimia ja kun puukauppaa tehdään täysin idioottimaisella katkon mitä tarvitsen systeemillä niin kyllähän tämä on maan tapa.
Minusta uudistuskypsästä metsästä, jonka aikoo lähiaikoina uudistaa, ei kannata alkaa kuitupuita pois harventelemaan. Hankintahinta kuitupuulle jää alle 30 euroa ja päätehakkuussa kuidun hinta on päälle 20 euroa, teko ja kuljetus ei lyö leiville. Jos sieltä jotain haluaa rassata, niin ne lepät ja muu roskapuusto energiarangaksi, niiden arvo päätehakkuussa on niin mitätön, että työlleen saa jonkinlaisen korvauksen ja sillä työllä saa palstan siistiksi.
Metsähallitus tekee paikoin tuplatyön uudistmisessa. Jätetään siemenpuut, muokataan ja parin vuoden päästä istutetaan. Ihan hölmöläisten hommalta vaikuttaa sivullisesta, mutta kun virhe on varmaan se että kuvio jää vajaatuottoiseksi, satsataan sen viljelyyn sitten ylimääräisen paljon että ei tule virhettä. Minulle tuollainen turhan työn teettäminen olisi paljon pahempi virhe, kuin kuivahkon kankaan muutaman aarin vajaatuottoisuus. Mutta eri omistajilla on tietysti eri mielipiteet ja eri käytännöt, ilmeisesti valtion nollakoroilla kannattaa istuttaa vaikka vielä täydennystaimet kymmenen vuoden päästä hirvituhon jälkeen ja suorittaa niille kenties heinäykset.
Useinhan nuo puut on vähän kuitenkin tuppaina. Joukkokäsittelynä lähekkäin olevat kerralla pois ja jätetään vai niitä millä on ollut vähän enempi kasvutilaa. Luulisi että 2 metrin välein olevat puut saa motolla käsiteltyä ilman kolhuja. Kerran mulla oli tuollainen leimikko Rovaniemen pohjoispuolella, missä oli mäntyjä tiheässä ja moto teki joukkokäsittelynä, ei ollut leimoja jäävissä rungoissa, poistettavien runkokoko oli 40 litran kieppeissä.
150 kilometriä Kemin sellutehtaalle on mulla pisin ajomatka ja aina on pystyleimikot käyneet kaupaksi ja hakkuukin suoritettu alle puolen vuoden viiveellä. Eikä nuo pystykauppa hinnat olleet mitään ihan surkeita, varsinkin kun muistaa 15 vuotta sitten olleen hintatason. Hankintahinta lienee nyt sitten alhainen, itse asiassa eivät olisi hankintakauppaan suostuneet edes. Suhdanteet vaihtelevat, jos Kemijärvelle tulee pienikin sellutehdas, niin saadaan ainakin tilastoihin hinnat näkyville ja toivottavasti hankintapuullekin ostaja.
Kyllähän tuolla Pohjois-Suomessa on tyritty taimikonhoidossa. Ohjeena on ollut että puita jätetään 2500 runkoa hehtaarille koska puusto on niin lyhyttä. Nyt olisi sitten kiireellisiä ensiharvennusleimikoita alle 40 litran runkokoolla tarjolla ja Metsäkeskuksetkin on valjastettu soittelemaan metsänomistajille, että noissa olisi hoidon aika. Sellaista se on kun tavoitellaan maksimaalista puun mottituotantoa. 1800 on ihan maksimi jäävien runkojen määrä taimikonhoidossa, sillä päästään sinne 70 litran ensiharvennuspuustoon, josta Rovaniemelläkin maksetaan 15 euroa motille. Noita alle 40 litraisia eivät kehtaa ostaa, kun sen mottihinnan sanominen on vaikeaa.
Firman katkonta huomioiden, päätehakkuun tekeminen hankintana saattaa kannattaa. Vasta silppusivat yhden päätehakkuun, jossa laskin tulevan 70% tukkia, kun oli suoraa keskiläpimitaltaan 23 senttistä petäikköä. Loppumitassa oli 50% tukkia, oli vissiin alkanut kuituosuus ensimmäisestä oksasta. Aina ei kerkiä paikanpäälle.
Voisiko nuo nälvimiset jättää kirjoittamatta ja muutenkin yrittää keskittyä asiaan. Ei tätä palstaa enää ole mukava lukea, kun koko ajan jätkän pätkä besservissermäisen sekä itseriittoisen tyylinsä viljelee kuitenkin alatyylistä tekstiä halveeratessaan muiden esille tuomien asioiden jotain yksityiskohtia.
