Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Itse yritän välttää henkilökohtaisuudet ja pysyttäytyä asialinjalla, joskin vajavaiset kykyni johtavat siihen että joskus menee asian vierestä, mutta kuitenkaan en silläkään ole pääsäntöisesti yrittänyt ketään loukata. Minä en ainakaan ala mihinkään loanheittoon tämän enempää, toivottavasti ymmärrät että tekstisi eivät ole aina mukavia lukea. Minusta tämäntyylisistä kirjoituksista pitisi automaattisesti sulkea koko keskustelupalstalta pois, mutta kun sinullakin on paljon asiaakin, niin mukavampi olisi kun pysyisit ensisijaisesti asiapohjalla.
Maahan tai kiviin sahaaminen ei taida olla kokeneella raivaajalla ongelma. Itsekään en ole ainakaan neljään vuoteen hipaissutkaan kiveä ja kuitenkin tuolla Pohjois-Päijänteen kivikoissakin on tullut sahailtua. Lapsena piti kopsia kiviäkin, vähintään pari kertaa kuukaudessa oli terä kivessä, hosumalla riittää oheistoimintaa. Mutta oli ne harjoittelumaastot lapsena aikamoisia, miehen korkuista kiveä oli joka aarilla.
Ei taideta Kaskisissa enää juuri haapaa käyttää, kuusta ja koivua enempi. Johtuen siitä että massaa toimitetaan pääasiassa vain katonkeihin Husumin koneen vaihdoksen jälkeen. Kirkniemessä varmaan käyttävät haapaa ainakin niin pitkään, kun puun toimitussopimus Metsä Groupin kanssa on voimassa.
Timppa puhuu taas hirvituhoista Pohjois Päijänteen metsissä hankitun kokemuksen perusteella. Kysy joltain laajemmalla alueella metsiä hoitavalta, ottavatko hirvituhot tosissaan. Esim. Metsämannut siinä Keski-Suomessa on istuttanut paljon kuusta VT-pohjille, eikä varmaan perustu toisten peloitteluun moinen homma, vaan ihan käytännössä kantapään kautta opittua hommaa.
Veikkaan että SE:n urakoitsija teki kantokäsittelyn ja se näkyy hänen taksassaan, eikös se ole ihan oikein että valtion myöntämä tuki kantokäsittelystä meni sitten sinne, missä ne kulutkin ovat. Mutta jatkossa ei tarvi kemeratukia maksella firmalle, kun ei tuo kantoksittely ole enää kemera tuen piirissä, lasku voi tietysti tulla jos kauppakirjassa niin sanotaan. Jatkossa pitäisi kantokäsittely kuitenkin olla hinnoiteltuna kesäleimikoissa puun kantohintaan, tai sopia että käsittelyä ei tarvita. Kesäleimikot ovat haluttuja ja niissä hinnoilla jopa hieman kilpaillaan.
Eilen kävin taas pitkästä aikaa nauhoittamassa parille tilalle pystyleimikot. Itsellä on tapana rajata päätehakkuu leimikot niin, että siellä on vähintään tukkipuita ja suurin osa 2 pölkyn tukkipuita (täällä Rovaniemen korkeudella), kuvion ulkopuolelle voi jäädä kapea kaista saman kuvion kuitupuustoa. Ei ole vielä tullut sanomista tilan päätehakkuiden yhteydessä, jonkin yksittäisen kuvion pienuudesta, kun muutoin motteja leimikolla on riittävästi. Kuitunauhoja laitan noin kymmenen metrin välein, siten että itsekin näkee kaksi nauhaa kerralla.
Rajapyykkiä etsin jonkin aikaa, leimikko ei sinne yltänyt, mutta kun samalla mittailin tulevia leimikoita niin olisi rajalinjan paikan voinut nauhoittaa, mutta ilman kompassia mäkäräisten kupatessa jäi löytämättä. No se olikin vielä keskiläpimitalta 21 senttistä ja sisälsi siten paljon yhden tukin puita, kymmenen vuoden sisällä kuitenkin uudistukseen sekin ja silloin pitää pyykki ja rajalinja hakea.
Kiinnostus yläharvennuksiin ennen päätehakkuuta pystykaupoissa pienenee, kun kuulee tukin mottihinnan. Itsehän noita voi poimien poistella, mutta paremmin lyö leiville siinä kun tekee muut metsätyöt hyvin ja lannoittaa tuollaiset pohjat, missä olisi parhaana vaihtoehtona väljennyshakkuu yläharvennuksena.
Ennen kannatin näitä väljennyshakkuiden yläharvennuksia, mutta aika puuhastelua se on ja kiikun kaakun kannattavuuskin taitaa olla.
