Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Mönkijä ja m-kelkka onnettomuudet ovat lähes aina kuskin korvienvälistä johtuvia. Hirvikolareiden runsauden syy on liian suuri hirvikanta.
Vaihtelee paljon. KeskiSuomen palstoilla ei hirviä ole ollenkaan. Pohjois-Suomessa on alueita joissa männyntaimikot on totaalisesti tuhottu ja nyt syövät sitten kuusen taimien tieltä haavat pensaiksi. Länsi-Suomessa on hirviä ja pieni pelko on että tuhoja tulee edelleen, aiempia tuhoja on jo riittävästi. Niin ja en tiedä hirvitiheyksiä, mutta liikaa niitä on tuota Keski-Suomea lukuunottamatta.
Viimeisen uudistuksen Pohjois-Suomessa teetätin männyn kylvönä, onpahan sitten hirvillä enempi syötävää ja jää ehkä myös osa taimista suoriksi. Plus että istuttaminen on epäkannattavaa VT-pohjalla 900-lämpösumma alueella.
Timppakin minimoi metsänkasvatuksen riskejä hirvituhojen varalle, vaikka Timpan metsät ovat alueilla joissa hirviä on vain vähän. Mitenkäs niillä alueilla, missä hirviä on enempi, ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin kasvattaa pelkkää kuusta.
Kyläl hirvitiheydet pitää pitää matalalla tasolla, että metsänkasvattaja voi optimoida puuntuotantoa muilla kriteereillä kuin hirvituhon pelolla. Jos hirvien määrää nostetaan virkamiesten sanelulla, ei männyn istutuksiin uskalla riskien takia ryhtyä.
Meillä söi 70-luvulla hirvet puolen metrin mittaisia männyntaimia. Tyvimutkihan noista seurasi, joita tietysti väitettiin sitten istutuksesta johtuviksi. Mutta näinhän se on aina ollut, myyrätuhoja ei uskota ja hirvikannan suuruuden aiheuttamia männikkötuhoja ei uskota. Ja metsämiesten mielestä syy hirvituhoihinkin on aina hoitamattomuus eikä liian suuri hirvikanta. Kylä pitäisi jo herätyskellojen soida, hirvitaousalueet alas ja metsätalous ylös.
On ukoilla kokemusta, isä on kertonut vastaavia juttuja.
Omakohtaisia kokemuksia on kirveen käyttämisestä 70 luvulla karsimiseen hankintahakkuulla. Sekin johtui siitä että ei vielä uskallettu keskenkasvuiselle moottorisahaa antaa. Vinssiä juostiin puitten päihin ja isä vinssasi pikku valmetin perään liitetyllä vinssillä. Luntahan silloin oli aina.
Minä tein yhden kunnan alueella sen verovapaan osuuden. 12 päivää perkeeleenmoista sahaamista ja saha on jo varastossa odottamassa ensi syksyn savotoita. Yleensä teen vähintään kahden kunnan alueella nuo verovapaat hakkuut, mutta nyt ei viittinyt kun hinnat on niin perseestä.
Hienoja föhn-ilmoja piteli ja tulilla ehti istuskella pari kertaa. Joku ihme tarve oli tehdä hommat äkkiä pois, olisihan tuossa keliä vielä piisannut. No nyt pitää lähteä kuusikon taimikonhoitoihin.
Ainakin taimikonhoidossa riistatiheiköiden jättäminen on vähintäänkin typerää touhua. Niitähän ehdotetaan jätettäväksi jopa 10% taimikon pinta-alasta. Tällaisia ohjeita on tietysti kiva noudattaa urakalla toisen metsässä, kun alaa voi jättää raivaamatta riistatalouden nimissä ja näin yleisesti hyväksytyn syyn nojalla.
No ei minullakaan Jyväs-seudun taimiloissa ole muuta kuin myyrätuhoja, mutta metsästysseuralla onkin vain yksi lupa per vuosi ja hirvet talvehtivat muualla.
Mutta sitten on noita muita paikkakuntia, missä on syöty sitten sitäkin enempi. Ja on myös sorkkaeläinten tallomaa kuusen taimikooa, joka on laajuutensa vuoksi mielestäni metsätuho sekin.
Kanta voi jossain paikassa olla kestävällä tasolla, mutta paljon on alueita missä kannat ovat kestämättömällä tasolla.
