Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 2,391 - 2,400 (kaikkiaan 3,201)
  • pihkatappi pihkatappi

    Lue uudestaan ja mieti sitten sitä logiikka puolta. Nimenomaan tukkeja harvennuksilla pyritään kasvattamaan niin paljon että se kannattaa. Mutta jos tukkeja on tulollaan liian vähän, harvennus ei kannatakaan, kun harvennuksella heikennetään kasvua ja poisttaan kuitua ale hintaan. Harvennuksella pitää aikaansaada taloudellista hyötyä, ei tavoitella pelkästään enempi tukkeja tai järeämpiä kuituja. Jossain kohti on se raja, miten paljon tukkeja on tuloillaan, kannattaako harventaa ollenkaan, menikö perille logiikka.

    Varmaan yli 95 % tapauksista kannattaa ensiharvennus tehdä, mutta siitä on puhetta jo liikaakin,puhutaan joskus jostain muusta kuin täydellisistä onnistumisista omissa metsissä.

    pihkatappi pihkatappi

    Kyllä luontaista uudistamista kannattaa joskus yrittää.. Olenhan 80-luvulla mm. Iilijärven rinteessä täydennysistutusta avojuurikuusillakin tehnyt, eli jonkinlaista ymmärrystä näistä Pohjois-Päijänteen oloista. Ja omassa metsässä on tuolla kanssa 200 rukoa/ha petäjikköä jäljellä, rantametsiä ja heikosti taimettuu, pitäisi tehdä kaistaleaukkoja tai oikea siemenpuu hakkuu noilla main.

    pihkatappi pihkatappi

    Jonkin verran noita pohjoisen metsiä olen ostellut ja enempi vielä palstoja käynyt katsomasa. Paljon on kakkos-kolmos kehitysluokan kuvioit, joita ei kokonaan kannata aukoksi hakata, mutta joissa 20 mottia/ha on kuitenkin jo tukkia, noita lähinnä tarkoitin. Tuskin sinäkään niitä uudistaisit, vaan kasvattaisit vielä 20-30 vuotta.

    pihkatappi pihkatappi

    Oletko Timpppa ajatellut siltä kantilta, että Innofor ulosmittaa irrotettavissa olevat pääomat metsistään heti ja voidaan ostaa uusia tiloja noilla varoilla täysimääräisesti, kun kuluja hakkuiden jäljiltä ei ole. Eli vaikka kasvu pitkässä juoksussa tyrehtyy, aika pitkään tuolla tavoin voi pärjätä paremmin kuin metsiä perinteisesti käsittelevä keskimäärin, mutta aika näyttää mitä tuosta lopulta seuraa, toivotaan parasta.

    pihkatappi pihkatappi

    Jotkut sijoittavat taiteeseenkin. Olen kuitenkin samaa mieltä, rahastojen kulut ovat useissa tapauksissa kohtuuttomia, mutta rahastoistakin löytyy halvempia versioita, metsärahastot taitavat olla kuluineen kalleimmasta päästä.

    pihkatappi pihkatappi

    Jokainen metsätila kauppa on omanlaisensa. Pohjois-Suomessa hehtaarihinta on usein niin alhainen, että hakattavia kohtia hakien tilan hinnan saattaa saada kasaan nopeasti. Kuviot ovat isoja ja niiden sisältä voi löytyä pieniä tukkipuuvaltaisia alueita ja kaikki tällaiset rajataan leimikkoksi ja laitetaan heti teriin. Jatkuvan kasvatuksen rahasto voi tulouttaa tukit ja järeät tukeiksi kelpaamattomat kuidut jopa vieläkin agressiivisemmin.

    pihkatappi pihkatappi

    Mulla puuttuu kolmen tilan tiedot kokonaan, eli ei keilausdataa tai koko tilaa palvelussa. Ja sitten on noita, kun on väkisin tehty iso kuvio, missä on sitten kuvion sisällä eri kasvillisuutta ja toimenpiteitä eriaikoihin. Myös puuston määrät ym.kuviotiedot on 50% kuvioista pielessä. Minä rajaan päätehakkuu  leimikot sen mukaan, että leimikkoon tulee väh. kahden tukin puita ja joskus halon sitten kuviot näissä tapauksissa, siinähän päivittelevät kuvioitaan.

    pihkatappi pihkatappi

    Eli kun normaalisti metsämaa tuottaa reilun 100 euroa/v niin sähkölinja kun sattuu kohdalle, tuotto onkin ilmeisesti murto-osa. Mikä vittu siinä on että metsänomistajaa rankaistaan joka välissä. Kun noita linjojen vierimetsiä hoidetaan, suoltaa linjayhtiö kauheita summia puunkorjuun tekevälle firmalle, mutta metsänomistajalle jää suurinpiirtein vajaatuottoinen vierimetsä ja linjanalusesta naurettava korvaus. En minä kyllä ymmärrä miten tällaista voidaan vielä 2000-luvulla tehdä sivistysvaltiossa. Vähän samanlaista riistoa kuin tuo ylisuuren hirvikannan ylläpito ja ilmainen laiduntaminen yksityisissä metsissä.

    Onhan noita minullakin sähkölinjoja useita kilometrejä omilla mailla ja tiedän tilanteen sitäkin kautta. Tosin meillä ei ole mitään vuokria sovittu, joskus ovat kertakorvauksella pakkolunastaneet. Yksi linja on perustettu uutena ja siinä korvaus oli jonkinlainen, mutta ei missään nimessä käypä hinta.

    pihkatappi pihkatappi

    Minusta taasen on hyvä että joku kokeilee erilaisia metsänkäsittelytapoja. Määrämittaharsinta, jossa jätettiin kaikki tukiksi kelpaamattomat puut pystyyn, täysin piittaamatta tulevista hakkuumahdollisuuksista ei tietenkään ole järkevää. Mutta jos ryhmä ammattilaisia on perehtynyt harsintaan ja kaikki toimenpiteet hoidetaan ammattimaisesti, voi tuossa onnistumisen mahdollisuus olla ja jälkipolvet tuon sitten toteavat, onko tukkien laatu umpi surkea, tai tuleeko noista pitkässä juoksussa tukkeja riittävästi. Jatkuvan kasvatuksen käyttö on muutaman rahastonkin toimesta vielä pienimuotoista koko Suomen mittakaavassa.

    Ja umpi surkeita ovat useissa tapauksissa avojuuritaimilla perustetut männiköt, no tämä nyt on historiaa, mutta kertoo juuri sitä tosiasiaa että menetelmiä kehittämällä voidaan onnistua.

    pihkatappi pihkatappi

    Kyllä tuo hirviongelma pitäisi hoitaa kuntoon. Ongelmana on se, että riistan määrälle asetetaan tavoitetasoja ja riistaa yritetään saada jokaiselle porukalle tasapuolisesti ja hirvikantaa pidetään aivan kestämättömällä tasolla. Nytkin on paikkakuntia, joissa lupien määrää on vähennetty. Pitäisi vain kohdata tosiasiat, hirviä on vähennettävä runsaasti ja nopeasti, on kauheaa tuhlausta perustaa taimikoita hirvien syötäväksi.

Esillä 10 vastausta, 2,391 - 2,400 (kaikkiaan 3,201)