Käyttäjän pihkatappi kirjoittamat vastaukset
-
Vissiin meinaat että se olisi yhteinen etu, kun sellutehtaat saisivat mahdollisimman halvalla puut metsänomistajilta. Vanhoja sellutehtaita suljetaan jossain vaiheessa jokatapauksessa ja tällä hetkellä puusta ei ole näkyvissä pulaa.
Olen työllistänyt yhden koneketjun ajokonetta omilla hakintahakkuilla. Ovat ketjuttaneet niin että siirto on ollut mahdollisimman lyhyt ja hyvin on homma toiminut. Taitaa koneketju tehdä MHY:lle työtä, ajokoneella ei ole hoppu tuon harvennuksia tekevän moton perässä joten ovat ajaneet sitten metsuripuita välissä.
Yritän tehdä metsätöitä niin että ne ovat mukavia, talvella kun puissa on lunta pysyttelen uunin lämmityksessä ja harrastan muuta. Täytyy sanoa että metsätyöt ovat pääsääntöisesti mielekkäitä ja se on ehkä kuitenkin tärkeämpää kuin pelkkä taloudellinen tulos, luulen että taloudellisesti parempaan tulokseen pystyisi pelkällä osakesalkulla, mutta se ei ole mielekästä. Lisäksi tienaisin huomattavasti enemmän, jos olisin palkkatöissä, mutta sekään ei ole mielekästä.
Aika vähän sieltä Venäjältä mäntykuitua tuodaan. Puutullien takia ne tuontimäärät putosivat aika tavalla. Koivukuituahan sieltä tulee jonkin verran.
Suomessa on mahtavat varannot kuitupuuta, minustakin on hyvä että naapuri tekee vain saunavastoja metsästään, mitä vähemmän varantoa on käytössä, sitä todennäköisemmin pienpuusta joudutaan kilpailemaan.
Taimikonhoidossa saamme aikaan nopeahkosti järeytyvän ensiharvennuspuuston, jolloin mahdollisuudet mahdollisiin tuhoihin vähentyy ja ensiharvennuksessa voidaan valita sitten laadukas puusto kasvatettavaksi.
Motoleimikoissa on ensiharvennuksen jälkeen usein sellainen puusto että tukkipuuta kehittyy nopeaan tahtiin. Itse puuhastelevien ensiharvennuksissa voi esiintyä liian tiheitä asentoja ensiharvennuksen jälkeen. Motomies on usein oikea pelaaja joukkueeseen, varsinkin kun tukkipuihin on tulossa järeyteen perustuva hnnoittelu.
Heinäykset ja täydennysistutukset ovat tilanteita, joihin ei pitäisi koskaan joutua Niitäkin on harrastettu, ei siinä työlleen paljon korkoa voi laskea, mutta joskus hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi niitä voidaan joutua suorittamaan.
Niin ja perimmäinen syy on saada taloudellista hyötyä, joko palstan arvo nousee sen myyntiä ajatellen, tai sitten sekä että palstalta saadaan hakkuutuloja niin paljon että toiminta on kannattavaa.
Pystykauppaahan se tulisi olemaan ihannemallissakin, olisi vain jobbareita jotka hoitasivat toimituksia jalostajille ja ostaisivat leimikoita. Eihän siitä tulisi mitään että saha ostaisi kaikilta isänniltä puut tienvarteen toimitettuna, tai niin, tulisi surkeita hakkuita, joissa isännille ei jäisi korjuukustannusten jälkeen mitään.
Onhan noita toimitussopimuksia yhdistyksillä ja muilla toimijoilla vientisahoille. Varmaan on sanktiot jos ei määrät täyty määräpäivään mennessä ja uskon että täyttyvät sitten. Ja kyllä isommat toimijat saattaisivat haluta varastoida puutavaraa siellä myyjän laanissa ja käyttää omaa autokalustoa kaukokuljetukseen. En minä näe kauhean suurta ongelmaa siinä että luovuttaisiin vähitellen pystykaupasta, mutta en toisaalta näe pystykauppaakaan kauhean huohona, kunhan säilytetään mahdollisuudet hankinta- ja toimituskauppoihin.
Missähän se Jortikka osakekauppaa käy, kyllä minä saan osakemyynneistä rahat heti samana päivänä.
Metsäliiton osuuksissa nuo rahat ovat hitaasti kotiutettavissa. Korot voi kuitenkin laittaa suoraan tilille tulemaan. Mutta onhan noita joukkolainojakin tullut kokeiltua, ei nekään ole joka hetki järkevästi kotiutettavissa, kurssit heiluvat, samahan se on osakkeissakin.
Pari vuotta sitten naapurin puolella oli hakkuu ja silloin tuttu ostomies kysyi että harvennetaanko samalla sinulta se rajan varressa oleva hehtaarin männikkö kuvio. Sitä ennen oli tapaus 90-luvulla, kun yritykseni asiakkaana oli mm. ML:n konttoreita, kysyivät ainakin kerran koska taas tehdään puukauppaa, tietysti se oli small talkia, mutta kuitenkin. Mitä uusia tiloja olen ostanut, ei kyselyitä ole tullut, vaikka jo hyvin ostomiehet on tutuksi tulleet.
Muutoin kyllä kiittelen ostomiehiä, ovat antaneet paikallisten konemiesten yhteystiedot hankintapuiden ajoa varten ja puiden kaukokuljetukset on ajoitettu usein niin ettei aurauksia ole tarvittu.
Ehkä ostomiehet tietävät että puunhinta on niin heikkoa ja eivät sitten kehtaa leimikoista puhua.
