Käyttäjän Puu Hastelija kirjoittamat vastaukset
-
Kuulostaa aivan realistiselta harjoittelemalla (helposti) saavutettavalta tasolta.
Totuuden nimissä jos keskivertoseuran kaikki jahtiin osallistujat vietäisiin radalle, niin tuon voitaisiin todeta olevan utopiaa. Ikä tekee tehtävänsä. Ja tuo liikkuvien pistemäärä ei synny ilman harjoittelua. Eikä edes kasi kaikilta pystystä.
Oma mielikuva on, ettei rk ammuntaa olisi tullut lainkaan tehtyä 300m matkalta, voin kyllä muistaa väärin.
Sitä en kyllä unohda, että 300m joutui ampumaan jollain diopteri tähtäimisellä ja ne kuulat olivat jotain 13g painoisia, luultavasti sodan aikaisia ja hakkasivat olkapäätä aivan sairaasti. Totesin vain, että en todellakaan halua ampua tuota lajia. Eikä tarvinnut. Ne, jotka joutuivat/pääsivät saivat sitten Trgt käyttöön. Jotenkin mielikuva, etteivät olisi vielä kovin kauaa olleet tuolloin markkinoilla. Muistaakseni yksi meikäläisistä olisi tullut toiseksi tuossa 300m ammunnassa, voitosta olisi kai napsahtanut piekkari palkinnoksi.
Ja suorittava saa ihan vapaasti pitää tasoa yllä 100-200 laukauksella. JOS edes 1-2 iltana kaikki jahtiin menijät kävisivät radalla koittamassa liikkuvia niin sekin olisi jo jotain. Ainakin herättäisi harjoittelemaan tai että parempi ampua vain paikoilleen.
Vanhan mallin hirvikoe jos otettaisiin takaisin, niin passiketjut olisivat harvoja.
Aina välillä harjoiteltu: hirvi näkyviin ja laukauksesta liikkeelle. Ei tule liikaa hosumista.
Kai mehtäukko sentään vielä muistaa, ettei Parolan kilpeä 300m matkalta kisailtu.
Kai metsäukko tietää, että silloin sai muutaman lomapäivän, kun oli Parolan kilpi tuomisina kisoista. Ei sitä tietysti yksin voitettu. Ovat muuten ainoat isommat kisat, joissa on tullut oltua.
Tuelta kohdistuslaukaukset tulitikkuaskiin, että on ehdottoman varma ja luottavainen aseeseen ja patruunaan. (Vaikuttaa päähän tosipaikassa)
Radalla seisovat mielellään kiitettäviin, joitain kaseja voi olla. Kylmänostoja lisäksi kotona edes vähän. Tärkeintä saada rutiini, tähtäinkuva löytyy ilman etsimistä.
Liikkuvat pysyvät numeroilla. Tuolloin on riittävä varmuus tosipaikassa. Sitä paitsi itsellä ei ainakaan ikinä ole tullut tilannetta, jossa olisi joutunut ampumaan pahvihirvi etäisyydelle tai vauhtiin. Ja mikä peurajahtiin tulee, niin toivottavasti kenelläkään ei ole tarvetta koittaa ampua sitä loikkaan miltään etäiyydeltä. Eli sitä harkintaa.
Ei tarvitse kovin kummoista elokuvaa seurata, kun huomaa, miten luonto tuodaan kamera-ajoissa esiin. Ajatellaan vaikka hiljattain esitettyä Cliffhanger elokuvaa, josta ei juurikaan tarvitsisi leikellä väkivaltamelskettä pois ja kyseessä olisi puhtaasti jylhiin maisemiin keskittyvä kiipeily elokuva.
Viime yönä tuli muuten hienoa luontokuvausta ja upeita kelkka ja talvikuvia juuri noista maisemista Pitkäjärven laavulta. Anssi Viskari todellakin pani parastaan kelkkatemppuja tehdessään. Katseliko kukaan muu palstalaisista?
Joop, hyvinkin kehityskelpoisia yksilöitä? Ehkä käydä tökkimässä syyskuussa metsään, jos silloin vielä näyttävät taimilta. Siihen asti saavat kuntoutua laatikoissa, joista nyt reunat revitty pois.
EDIT
Kyseessä siis ovat reilu 2kk kellarissa viettäneet taimet. Kosteutta on ollut vielä riittävästi, valoa ja lämpöä ei. Yksittäisiä homeen sisään jääneitä kuusia oli.
Mikään ylimääräinen lapioon liittyvä ei kiinnosta. Tähän vuodenaikaan näissä sääoloissa istutus tuon kuntoluokan taimilla ei järkevää. Nyttemmin ajatuksena siis elvytetäänkö taimia laatikossa vielä hetki ja mahdollisesti myöhemmin koko levy nostettaisiin pois laatikosta valeistumaan talveksi metsänlaitaan. Vai voisiko taimet valeistua laatikossa? Tuosta sitten revittäisiin ensi keväänä taimet vakkaan, jos ovat hengissä.
Voin laittaa tilannepäivityksen taimien kuntoluokasta, jos tulee saunaa lähdettyä lämmittämään. Lähinnä kiinnostaa, miten kuusten latvukset ovat käyttäytyneet. Ovatko alkaneet avautua ja vihertyä vai pudonneet pois.
Oletteko muuten huomanneet, jos käyttää saippuanpalaa veneentappina, niin se voi yllättävän nopeasti luiskahtaa pois reijästä. Etenkin lasikuituveneessä.
Viime yönä tuli muuten mainio kotimainen ihmisen anatomiaan keskittynyt dokumentti Iskuri kanavalta. Katseliko joku?
Eli valeistutus oikein toteutettuna edellyttäisi maan muokkausta ja taimien poistoa laatikoista?
Saiskohan taimet hyppäytettyä talvesta yli, jos sateita tulisi elokuun alkupuolella, jos tuolloin menisi raapimaan metsään ja pyyhkäisisi metsän laidasta taimille laikun varjon puolelle viettävään maahan? Tällöin lumi suojaisi pitkään, vesi ei seisoisi juurella. Edellyttää tietenkin, että taimet vielä näyttävät viikon kuluttua taimilta.
Lähinnä se mietityttää ottavatko juuret kuinka tehokkaasti kiinni maahan tai muodostuuko paakuista yhtenäinen levy. Tai kaippa ne varovasti irti saisi ja kevätkosteaan maahan juurtuisivat. Ja aina voi tietty käydä kuin Vataselle ja Lavinkaiselle, että tulee pari muuttujaa.
Vaan vähän on Tolopainen luontoa seurannut, jos ei heinäkuun lopulla ole kellastuvia viljapeltoja nähnyt. Itse olen kyllä ihmetellyt, kun täällä näyttää kaurapellot muuttuvan valkoisiksi.